Yhteiskunnastamme ovat hävinneet kokonaan ns. sivistysporvarit ja patruunat, kuten kaikkien tuntema Juuso Walden Valkeakosken Hakan legendaarinen ”heimopäällikkö”, jolle sydämen asia oli koko yhteisön hyvinvointi. Hän oli vaatimaton ja saattoi istua aamukaljalla duunareiden kanssa, jotka olivat tulleet yövuorosta samassa pöydässä ja kysellä heidän vointiaan ja vaikeuksiaan.

Tilalle ovat tullet kaiken maailman Jari Sarasvuot ja Björn Wahlroosit.
Näin Sarasvuo: ” Työterveyslääkärit tyrkyttävät ja jakelevat vastuuttomasti sairauslomaa… Lapsetkin onn pistetävä töihin…Syrjäyttävässä sosiaaliturvassa annetaan lahjus sen eteen , että laiskottelee.. Näin voi puhua vain täysin tavallisesta työelämästä vieraantunut mies, jonka ainoa kauppatavara on myydä myönteisyyttä ja yrittämisen iloa. Voihan perkele!
Toinen hyväkäs eli Nalle Buntan poika Wahlroos. ” Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on syrjäytymisen suurin syy ja kannustin. .. Yksi syy työttömyyteen on ay-liikkeessä. …. Ihminen on luonteeltaan omaa etuaan tavoitteleva ja ajatteleva organismi. Tämä on perusominaisuus, joka on säilynyt vuosituhansien saatossa.
Kun samaa retoriikkaa käyttää itse ATK Rädyn johdolla olemme oudossa tilanteessa, jossa on jotain perin juurin ihmisvihamielistä: kovasydämistä ahneutta, viiltävää köyhän kehnon elintason kadehtimista, työväestön oikeuksien puolustajien huonosti kätkettyä halventamista

Minua on aina ihmetyttänyt, miten sivistyneet keskiluokkaiset ihmiset ovat näin helposti manipuloitavissa sosiaalidarwinismin oppirakenteiden kannattajiksi. Tilanne muistuttaa oudolla tavalla Hitlerin valtaannousua vuonna 1933. Toisaalta myös käsitän tilannetta hyvin. Sosiologiaa kuusi vuotta äidin ja isin rahoilla opiskellut työtön maisteri on juuri se, joka pitää sosiaaliapua saavaa yksinhuoltajaa suurimpana vihollisenaan. Nämä sosiaalidarwinisit ovat kääntäneet yhteiskunnan rakenteelliset faktat päälaelleen. Heidän propagandassaan rikkaat elättävät ahkeruudellaan ja kyvykkyydellään köyhät tumpelot. Itse asiassa on juuri päinvastoin. Rakenteellinen köyhyys on taannut rikkaille rikastumisen, bonukset ja mielettömät palkkiot pelkästä sitoutumisesta töihin, kuten Finnairissa.

Köyhälle yksinhuoltajalle tuleva sata euroa saa sosiaalidarwinistin otsasuonet pullistumaan, mutta satatuhatta euroa bonusta heille itselleen tekemistään talousvirheistä ovat jopa riittämättömiä siinäkin tapauksessa, että samat pellet ovat ajaneet yhtiönsä suoritustilaan.
Edellä kuvaamassani yhteiskunnassa täytyy olla jotain todella ”päin persettä”. Onko niin, että me suomalaiset kannamme vielä alitajuisesti tsaarin ajalta periytynyttä hallintalamaisen kaapua, jota emme osaa riisua päältämme vai onko kysymys todella tyhmyydestä?

Useimmat ahkerat ihmiset tekevät kahta työtä kyetäkseen elättämään perheensä ja kustantamaan lapsilleen kunnolliset harrastukset. Tunnen henkilökohtaisesti juuri tällaisen ”naisen”, joka jakaa aamu kolmelta lehdet ja menee sitten normaaliin päivätyöhön.
Nämä samat ”mulkut” kauhistelevat päivähoitomaksuja ja toimeentuloturvaa, mutta ovat samassa silmänräpäyksessä valmiita maksattamaan finanssikeinottelijoiden satoja miljardeja mokat juuri laiskoilla, köyhillä ja eritoten keksiluokkaisilla ”hyväuskoilla hölmöillä” ( Isä Aurinkoisen eli Stalinin) termi.

Onko tosiaan niin, että kansa ei tarvitse mitään muuta kuin leipää ja sirkushuveja? Jos näin on, mitään kapinaa ei tule, vaan kaikki jatkuu ennallaan. Meistä on kiinni kulkeeko karavaani ja koirat vain haukkuvat vai muutammeko moraalista käyttäytymistämme siten, että sodan käynyt sukupolvi
ei kuollut turhaan?

Jussi Melanen