Mitä yhteistä on KymRingillä ja Kisapuisto-hankkeella? Molemmissa on ollut toimijoina ruunahevoset. Mikä suomeksi tarkoittaa sitä, että mukana olleet käytännön suunnittelijat tietävät teoriassa, mitä pitäisi tehdä, mutta eivät pysty toteuttamaan sitä, koska kompetenssi ei vaan riitä!
Olen kirjoittanut Omalähiöön tästä Kisapuisto -farssista melkein yhtä monta kertaa kuin Kymiringistä eli noin 10 kertaa ja yrittänyt takoa lahtelaispäättäjille ettei tässä ole kysymys rakettitieteestä, vaan niistä faktoista, jotka uutta Kisapuistoa suunniteltaessa tiedetään ja se kaikkein tärkein, kuka kykenee toteuttamaan nämä suunnitelmat? Kriteereinä Kisapuistossa on kustannustehokkuus, toimivuus, ympäristön ja katsojien huomioiminen sekä tietysti seurojen toimintaedellytysten turvaaminen huomioimalla käyttökustannusten rasitteet ja muut fasiliteetit.
Tämän väärin sammutetun farssin taustalla on uskomaton määrä kateutta, osaamattomuutta ja saamattomuutta, mutta myös sitä perilahtelaista salailua. Viimeinen tragikoominen munaus oli antaa urakkakilpailu vain kahdelle rakennusyhtiölle. Voisinpa todistaa konkreettisesti, että Lahden jossain hallintohimmeleissä on oltava rakenteellista korruptiota! Tätä epäili eräs hyvin tuntemani oikeusoppinut. Lakonisesti hän totesi, että Kisapuisto-gate on uskomattoman epäammattimaisesti totutettu hanke, jossa on tehty kaikki ne mahdolliset virheet, joita on voitu vain tehdä.
Se ei ole ollut oikein kenenkään lahtelaistoimijan hallinnassa ja vastuunkantajia muutettiin aina, kun rapa roiskui ja sehän roiskui ja tuntuu vieläkin roiskuvan. Lahdessa pelattaisiin jo uudella stadionilla, jos liikuntaneuvos Reijo Mäki- Korvelan johtama halliyhdistys olisi saanut toteuttaa suunnitelmansa elinkaarimallilla, mutta kateus vie kalatkin vedestä. Tämä ei kelvannut silloin toimitilajohtaja Mauri Koistiselle ja hänen ”klaanilleen”. Hyvä kysymys on ketkä torppasivat Mäki-Korvelan idean ja vielä parempi on kysymys miksi?
Lahdessa arvovaltakysymykset näyttelevät suurta roolia, vaikka kaikkien tiedossa oli ettei Spatiumin Jouni Kanervo kykene hankkimaan yksityisiltä markkinoilta 40 prosentin rahoitusosuutta. Nämä Kisapuiston rakennusrallattelijat ovat erilaisilla ” älyttömillä” suunnitelmillaan aiheuttaneet Lahdelle jo ylimääräisiä suunnittelukuluja eri arvioiden mukaan 1- 2 miljoonan euroa. Tappiot ovat syntyneet kahdeksassa vuodessa, mutta tämä veronmaksajien kukkarosta maksettu tragikomedia rallattelu on saanut kaupungin valtuutettujen takia vain jatkua ja jatkua. Peliä ei vihelletty koskaan kunnolla poikki ja mietitty Kisapuisto kokonaisuutena ja hiilineutraalina Lahden urheilupyhättönä, joka olisi ollut toteuttavissa AD-Arkkitehtien ehdotuksessa noin 10 miljoonalla eurolla.
Ovatko suurimmat syylliset siihen, ettei parasta suunnitelmaa kuitenkaan toteutettu ,Lahden silloinen kaupunginhallitus joka ei tuntunut ymmärtävän AD-arkkitehtien tekemän arkkitehtisuunnitelman kokonaisuutta , kustannustehokkuutta ja laatua? Mikä osuus tästä on Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosella, joka väen väkisin sorvasi ja suosi Lahden omia toimijoita ja suunnittelijoita erittäin oudossa suunnittelufarsissa?
Olisiko viimeistään nyt aika haudata sotakirveet ja lähteä vielä kerran toteuttamaan hanke loppuun asti. Ja eikö näistä jo tehdyistä erehdyksistä ole opittu vielä sittenkään mitään? Tärkein kysymys onkin, tuleeko Kisapuiston täyttää kansainväliset mitat eli kategoria 3:n taso vai tyydytäänkö vähempään, kuten nyt tehtiin? Toki lisää voidaan rakentaa, mutta se maksaa myös myöhemmin.
Lahden toimialajohtaja Jouni Arola on nyt paljon vartijana. Kilpailullinen hankintamenettely oli harkitsematon eikä toiminut, koska se ylitti kustannusarvioksi asetetun 12,5 miljoonaa! Kisapuisto-hankkeesta järjestetään uusi tarjouskilpailu. Jos laatu olisi alun alkaen ollut kynnyskysymys, kuten Arola viittasi kaupunginvaltuuston Teams- infotilaisuudessa, niin AD-Arkkitehtien ehdotus olisi hyväksytty asiantuntijapiireissä heti sillään. Olisiko se vieläkin mahdollista? Heillä on lyödä pöytään valmiit suunnitelmat ja kustannusarvio, joka on vain 9,7 miljonaa euroa?
Koko tässä prosessissa on todella tärkeää kuunnella nimenomaan käyttäjiä ja erityisesti Veikkausliigaseura FC Lahtea. Missä määrin se kykenee osallistumaan Kisapuiston kustannuksiin ja millaisia vuokria se ja muut käyttäjäseurat joutuvat maksamaan?
Kiitos FC Lahden suurimmalle sponsorille eli Halton Oy:lle, mutta mistä löytyisi muita yhtä sitoutuneita yrittäjiä tukemaan lahtelaista jalkapalloa? Tärkeintä on saada Kisapuisto-hanke kuntoon ja Lahden liikuntaolohuone asianmukaisesti hoidettua. Lahteen tarvitaan nyt sitä yhteistä futishenkeä, jossa asiat laitetaan tietyssä aikataulussa
reilaan. Aikaa on onnettomaan puuhailuun mennyt jo liikaa!
Jussi Melanen