Tällä viikolla matkustin Ruotsiin Sundsvalliin turvallisuuteen ja logistiikkayhteyksiin keskittyvään seminaariin. Kun maailma muuttui ja itärata sulkeutui, uudet yhteydet idästä länteen meille suomalaisille ovat nyt todella tärkeitä. Keskustelemme yhteyksistä merkittäviin satamiin, kuten Göteborg ja Narvik sekä siitä, miten Euroopan Unionin tulee nyt paremmin ymmärtää Pohjoismaiden merkitys koko Euroopan turvallisuudelle. Ruotsista paikalla ovat avainministerit ja yritykset. Suomesta meitä on kaksi kansanedustajaa eli Joakim Strand Vaasasta ja minä. Vieläkään ei Suomessa ehkä nähdä miten tärkeää on nyt luoda uutta Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa, koska siellä on aitoa kasvua. Suomessa on keskitytty lähinnä jättihankkeiden lyttäämiseen. Kaikki on täällä utopistista, kun naapurissa näin ei ole.
Miksi teollisuuden investoinnit sitten menevät Ruotsiin, kun SSAB:n jätti-investointi? Talouselämän toimittaja Pekka Lähteenmäki tiivistää ansiokkaasti syitä tähän. Hänen mukaansa tappio vihreässä siirtymässä oli hallitukselle vähintäänkin kiusallinen, sillä ministerien kielenkäytössä vihreää siirtymää ei ole olemassakaan. Sen sijaan Suomessa on korrektia puhua puhtaasta siirtymästä. Nyt kävi ilmi, että vihreä siirtymä on sittenkin olemassa ja se siirtää puhtaan bisneksen sinne, missä ruoho on vihreämpää. Artikkeli kertoo myös sen, että olemme hävinneet toisenkin ison investoinnin eli Northvoltin omistajien kakkoshankken H” Green Steelin 6,5 miljardia. SSAB oli sen 4,5 miljardia ja Suomessa olisi nyt tarjolla 0X2:n miljardihanki merituulivoimaan, mutta sekään ei nyt näytä Suomessa ja työ – ja elinkeinoministeriössä etenevän.
Nyt Nortvoltilla on 5.500 työntekijää ja valtava akkutehdas Skellefteåssa. Yhtiö on vahvasti tappiollinen, mutta silti keräsi 5 miljardin euron rahoituksen Ruotsiin ja laina oli vihreä. Ruotsi kuljettaa kohta sähköllä, Suomi ei. Ruotsissa Volvo teki juuri viimeisen diesel-henkilöautonsa. Yhtiö investoi Göteborgiin miljardi euroa. Scania, Volvo ja Ruotsi siirtyvät nyt nopeasti sähkökuorma-autoihin. Latausasemia on Ruotsissa 130 kpl, Suomessa niitä on yksi. Eli Ruotsi tekee itselleen näin kilpailuetua. Ja selkeyden vuoksi, kyse ei nyt ole työmarkkinoista tai siitä, että Suomessa ei olisi osaamista. Yksi kokonaan julkisuudesta jäänyt asia on Suomen rahoituslaitosten eli Finnveran ja Teollisuussijoituksen toimintatapa. He lähtevät aina ja vain sitten mukaan hankkeisiin, kun joku yksityinen on ensin tehnyt pohjat eli eivät itse aktiivisesti hae hankkeita tai paketoi niitä. Reaktiivisuus ei ole tapa, miten enää maailmassa selviää. Suomessa tähän on edelleen ilmeisesti varaa. Ruotsissa osataan rakentaa kokonaisuuksia. Ensin tehdään tuuli – ja vesivoimalla vetyä ja sitten vihreää terästä kuormureihin. Sitten Norhtvolt tekee niihin akut. On tietenkin oikein kysyä miksi emme ole – tai minä en ole – saanut vastaavaa aikaan Suomeen. Julkinen sektori on sellainen, että muutoksien tekeminen olemassa olevaan on äärimmäisen vaikeaa. 1990-luvulla tämä vielä toimi, mutta ei tämän päivän maailmassa. TEM:n ministerit ovat tässä avainroolissa. Uskon, että tässä talouskurimuksessa muutoksia ymmärretään tehdä viimeistään syksyllä.
Lopuksi Lahteen. Viime viikolla SDP:n valtuustoryhmässä minua esitettiin talouden tasapainotyöryhmään. Korostin myös, että jos halutaan että otan vastuuta, pitää myös antaa valtaa. Ne pitää kulkea käsi kädessä. Kerroin Kunnallisjärjestölle olevani valmis ohjausryhmän jäsenyyteen tietyin ehdoin. Minusta olisi ollut kohtuullista, että minut nimetään Lahti Energia Oy:n hallituksen jäseneksi, koska yhtiö on pääroolissa, kun tuloja Lahdelle tehdään. Halusin myös muutoksia SDP:n edustukseen Lahden kaupunginhallituksessa. Kolmanneksi toin esille työryhmän perustavaa laatua olevan ongelman. Poliittinen ryhmä on erillinen seurantaryhmä. Miksi näin? Mielestäni itse valmistelutyöryhmä tulisi jo itsessään olla monipuolinen ja korkeatasoinen sekoitus asiantuntemusta kaupunkiorganisaatiosta ja asiantuntijoista tuoden uutta näkemystä. Näin ei nyt ole, vaan jatketaan samalla tiimillä ja poliittinen ohjausryhmä toimii erillisenä. Esitin, että työryhmätyöhön tulisi osallistaa ulkopuolisia talouden, juridiikan ja liiketoiminnan asiantuntijoita sekä heidän kustannuksiaan voidaan korvata. Esitykseni ei menestynyt ja syitä voin vain arvailla.
Ville Skinnari