Jeesus herättää uskon

Sunnuntain aiheena on Jeesuksen herättämä usko. Uskoa pidetään usein tiedon vastakohtana. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Länsimainen tiedonkäsitys nojaa Jeesusta 400 vuotta ennen eläneen Sokrateen klassisen tiedon määritelmään, jossa tieto on tosi, oikeutettu, uskomus ja vielä jotain muuta. Tietokone tai kirja voi sisältää informaatiota, mutta kumpikaan niistä ei tiedä mitään. Tietämiseen tarvitaan uskomuksia omaava ihminen. Näin tietäminenkin edellyttää uskoa, muuten tieto jää vain informaatioksi.

Tiede nojaa Sokrateen yli 2000 vuotta vanhaan määritelmään, mutta itse tiede ja usko on silti hyvä pitää erillään. Meillä suomessa se onkin onnistunut tähän saakka kohtalaisen hyvin. Yhteiskunnassamme osataan erottaa tieteellinen tieto ja kristillinen usko toisistaan. Siinä on auttanut se, että kouluissamme opetetaan uskontoa. Tieteen avulla voi tutkia Jumalan luomaa ihmeellistä maailmaa, ihmistä ja myös uskontoja.

Tieteen keinoin Nasaretin Jeesusta voidaan tutkia kuin ketä tahansa historian henkilöä, mutta Jumalan Poikaa ja maailman pelastajaa hänestä ei voi, eikä ole tarkoituskaan tiedon avulla tehdä. Sen ymmärtämiseen tarvitaan Jeesuksen herättämä usko.

Sunnuntain saarnatekstissä Jeesuksen kohdanneet kertovat:: ”Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.” (Joh. 4: 42)

Vaikka Jeesus on historian henkilö, hän on edelleen elävänä seurakuntansa keskellä. Jeesus itse lupaa, ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen läsnä heidän keskellään.” ( Matt. 18:20) Henkilökohtaisen uskon lahjan voi näin saada elävästä julistetusta sanasta, jossa Kristus on pyhän henkensä kautta läsnä. Tällöin Jeesuksesta tulee, ei pelkästään maailman, vaan sinun ja minun pelastaja.


Janne Suomala

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO