Etelä-Suomen Sanomat ei julkaissut Jorma Ratian perinpohjaista LAD-sopimukseen liittyvää kirjoitusta lainkaan, vaan sen julkaisi Uusi Lahti. Silti lehti julkaisi viikko sen jälkeen vastaukset Ratian väitteisiin. Kirjoitin itsekin Etlariin viisi kysymstä, joihin minulle vastasi Kielon maajohtaja henkiökohtaisesti. Otin yhteyttä kolmeen sopimusoikeusjuristiin, jotka lukivat toimitusjohtaja
Rauhalan väitteet ja tarkastivat koko LAD:n sopimusoikeusprosessin. Tätä pohjalta laadin tämän vastinekirjoitukseni Etlariin, mutta kas kummaa sitä ei enää julkaistukaan!
Näin on tapahtunut erittäin usein viime aikoina, mikä osoittaa erittäin selkeästi Etlarin nykylinjan ja salailun ts. sananvapauden tukahduttamisen politiikan. Uusi Lahti on kuukauden lomalla, mutta Omalähiö onneksi valvoo lahtelaisten sananvapautta Etelä-Lahdessa. Mutta tässä se nyt ilmestyy sellaisena kuin sen alunperin kirjoitin. Arvoisat lukijat tehkää itse johtopäätöksenne!
Hanna Rauhala Kielo 4 Oy:n maajohtaja ja ylikansallisen kiinteistöyhtiö Brunswick Real Estaten osakasyhtiön jäsen vastasi (22.6) kysymyksiini oudoista LAD:n vuokrajärjestelyistä. Silti minua jäivät askarruttamaan seuraavat tärkeät seikat, jotka koskevat sopimusoikeudellisia asioita.
Ensimmäinen seikka, joka kiinnitti huomioni oli se, että kiinteistön omisti 18.12. asti Kiinteistö Oy Lahden Vanha Panimo, jossa osaomistajana oli mm. arkkitehti Juhani Boman. Kiinteistön osti siis 18.12.2018 Kiinteistö Oy Vanha Panimo Oy (perustettu 10/2018); nimi erehdyttävästi sama kuin myyjän, jonka yhtiön osakekannan omistaa Kielo. Vuokrasopimus on kuitenkin tehty ja
allekirjoitettu 17.12.2018, jolloin kiinteisön ostaja ei omistanut kuitenkaan vielä kiinteistöä. Kiinteistö oli siis edelleen Kiinteistö Oy Vanhan Panimon eli Bomanin yhtiön omistuksessa. Miten siis on mahdollista, että Kielo 4 Oy, jolla ei ole mitään tekemistä tuolloin kiinteistön omistamisen kanssa, on voinut olla vuokranantajana jo 17.12.2018 ?
Uusi kiinteistöyhtiö toimialansa (yhtiöjärjestyksessä sanottu) mukaan omistaa ja hallinnoi museorakennusta ja sen maapohjaa, johon kuuluu kaksi erillistä tonttia. Asiakirjojen mukaan se sai haltuunsa tämän kaupalla 20.12.2018 entiseltä omistajalta, Kiinteistö Oy Lahden Vanhalta polttimolta. Kiinteistöyhtiön huonetiloja ei kuitenkaan ole jyvitetty, joka ilmenee selvästi yhtiöjärjestyksestä. Tässä tapauksessa jyvitys olisi tarkoittanut yksinkertaisesti sitä, että Malskin tilat olisi eroteltu omiksi huone- , varasto- ja liiketiloiksi, joiden osalta olisi osakkeita, jotka oikeuttaisivat kunkin tilan hallintaan ERIKSEEN, aivan kuten normaaleissa asunto-osakeyhtiöissä. Juuri tätä Hanna Rauhala painotti verratessaan Kielon 4 omistusta osakeyhtiöihin. Mutta miksi näin ei toimittu, kuten sopimusoikeusoikeudellisissa asioissa on osakeyhtiöissä yleinen käytäntö ja sääntö? Koska jyvitystä ei ole, niin yhtiö omistaa ja hallitsee kaikkia tiloja SUORAAN YKSIN. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa, että omistaja Kielo 4 ei siis omista yhtiön tiloja, vaan se omistaa ainoastaan YHTIÖN OSAKKEET.
Sopimusoikeudellisesti asia on siis käsitettävä niin, että omistaja ei tietenkään voi saada tuloja jostain sellaisesta, mitä se ei omista. Pieni esimerkki lienee paikallaan. Jos minä henkilökohtaisesti omistaisin kiinteistöyhtiön, eiväthän siitä tulevat tulot tulisi suoraan minulle, vaan yhtiölleni, josta minä voisin sitten nostaa palkkani, osinkoni ja tehdä yhtiölain mukaisia toimintoja. Eli, jos tulot tulisivat suoraan minulle syyllistyisin todennäköisesti peiteltyyn osingonjakoon ja joutuisin maksamaan jälkiveroja rikkomuksestani huomattavia summia.
Koko tämä LAD:n vuokraussopimus menettely on tehty oudosti ja ilman yksiselitteistä ja vuokrasopimuksen virallisesti vahvistavaa viranhaltijapäätöstä, siksi omalaatuinen päivämäärissä sekoilu vaikuttaa sopimusoikeudellisesti epäilyttävältä. Miksi sitä ei voitu tehdä laillisesti ja heti? Jälkikäteen tehty viranhaltijapäätös vaikuttaa erittäin omituiselta ja herättää ajatuksen, että kaikki ei sopimushetkellä ollut selvää. Myöhemmin tälläiseen vuokrasopimukseen suomeksi ”rahasampoon” tai kiinteistöyhtiön ” lottovoittoon” eli melkein 30 000 euroa/ kuukaudessa varmaa
vuoratuloa, on helppo hankkia keitä tahansa suuria kansainvälisiä kiinteistösijoittajia mukaan!
Ehdotan, että Lahti tekee asiasta puolueettoman juridisen selvityksen siitä, täyttyvätkö kaikki sopimusehdot LAD:ssa ja tehtiinkö ne oikein? Tehtiinhän apulaisoikeusmiehen huomautuksestakin kaupunginlakimies Pekka Virkkusen toimesta 10 000 euron euron selvitys rehtori Akolan sananvapausoikeudesta. Lahti tarvitsee juridista selvitystä LAD:n asiassa! Mikäli tätä juridista konsulttisopimusta ei tehdä, asia jää monelle lahtelaiselle veronmaksajalle kiveksi kenkään eikä varmasti edistä kaupungin avointa tiedottamista ja läpinäkyvyyttä.
Juhani Melanen