Kestääkö kirkon Jeesus-brändi?

Evankelisluterilainen kirkkomme on tienhaarassa. Kansankirkomme on täysin riippuvainen toiminnassaan kirkollisveroista, jonka tuotto viime vuonna oli n.1,2 miljardia euroa. Tällä hetkellä kirkosta erotaan koko ajan tietoisesti. Homot, lama, Räsänen ja uudet tulkinnat saavat kirkon ovet paukkumaan kiivaalla tahdilla. Viime vuonna kirkosta erosi vain1200 henkeä, joka on vähemmän kuin pitkään aikaan.

Kirkko yrittää nyt mielikuvamarkkinoinin avulla estää jäseniään eroamasta ja lähtemästä sieltä pois. Se on hakenut apua tähän konsulttitoimistoilta. Miten tähän on ajauduttu? Eikö lupaus iänkaikkisesta elämästä enää riitäkään kansankirkollemme? Kirkko on omaksunut tässä tilanteessa omalaatuisen asenteen. Sen ohjaavana voimana ei olekaan enää tuonpuoleinen kaitselemus, vaan liberaali kristillisyys, josta on tullut monoteismin maallistunut jäänne. Aneita myydään nyt eri medioissa, koska kirkko instituutiona on uhattuna.
Kirkon koko laaja televisio- ja radiotuotanto maksaa sille vain miljoona euroa vuodessa, josta siitäkin pääosan maksaa Yle. Ilosanomaa levitetään nyt omien keskuuteen eli brändtään imagoa näkyvästi. Sloganit ovat joskus outoja. ”Täällä rakastan minä”, ” Ilman sinua” . Jotain näistä, kuten ”Make him love you. Sä oot hyvä just sellasena ku oot-Jezuz” on jouduttu vetämään pois, koska se ei avautunut sen enempää viestijöille kuin yleisölle. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, ovatko nämä ylipäätään teologisen pohdinnan tuloksia?

Mikä tarkoitus oli viestintätoimisto Kaikun emoji-kamppanja Anteeksianto? Kai tällä yritettiin saada anteeksiannolle symboli kännykköihin ja tietokoneisiin. Esitys ei mennyt läpi, mutta se huomioitiin kansainvälisesti jopa Guardianissa. Kirkko pelkää selvästi verotulojensa puolesta ja alkaa tulla epätoivoiseksi. Ilmassa alkaa olla katolisten opinkappaleita. Tarkoitus pyhittää keinot. Ellet ole meidän puolestamme, olet meitä vastaan.

Kirkosta erotetaan pappeja, jotka noudattavat omaa vakaumustaan ja esimerkiksi vihkivät homo- ja
lesbopareja ja koska he uskaltavat kyseenalaistaa joitain kirkon oppeja. Kirkon vainon kohteeksi ovat joutuneet sellaiset papit, jotka ovat esittäneet vetoomuksen tasa-arvoisen avioliiton puolesta. Kirkkoa arvosteleva pappisvirkansa menettänyt Kari Sadinmaa lataa kovilla. ”Kirkko on patologinen yhteisö, joka tuottaa hullua johtajuutta”, ”Temppelin puhdistus on kaikkien performanssien äiti. Ei Jeesus sattumalta sinne mennyt ja menettänyt hermojaan.” Jokainen saa muodostaa oman mielipiteensä hänen sanoistaan, mutta se ”henkinen vaino”, joka hänen tekemisiinsä kohdistettiin, täyttää kiusaamisen kriteerit ja saa epäilemään kirkon lojaalisuutta.

Onko Suomessa viimein aika nostaa esiin keskustelu kirkon julkisoikeudellisesta asemasta? Olisiko
kirkon ja valtion eroa mietittävä uudelleen? Vai onko niin, että kirkkoruhtinaiden varpaille ei vieläkään hypitä? Joku siinä yhtälössä, jossa kirkko korostaa ruokakassiensa määrää ja lukuja ja ulkoistaa hyvän tekemisen kirkon työksi, mättää pahasti!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO