Matkailu kasvaa – tiedustelulaki puhuttaa

Järjestimme Asikkalassa maanantaina vesistömatkailun kehittämisestä seminaarin yhdessä Päijänteen ja Saimaan alueen matkailutoimijoiden kanssa. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner oli mukana kertomassa valtion roolista ja tavoitteista väylien suunnittelussa vuoteen 2030 saakka. Ministeri kertoi tilaisuudessa selvityksestä, jossa tutkitaan eri mahdollisuuksia yhdistää Päijänteen ja Saimaan vesistöjä edelleen uusilla väyläratkaisuilla 2020-luvulla. Olemme keskustelleet yhdessä Saimaan alueen toimijoiden kanssa ja ministeri on teettänyt aiheesta selvityksen, joka julkaistaan nyt syyskuun lopulla.  Seminaarin osallistui matkailualan toimijoita molemmilta vesialueilta.

Kuulimme myös Ruotsin esimerkin, miten Götan-kanava on toteutettu. Finnair kansainvälisenä toimijana kannusti Järvi-Suomea matkailualueena entistä kunnianhimoisempaan toimintaan tulevaisuudessa. Houkuttelevia tuotteita on olemassa, ne pitää vain osata tarjota, myydä ja markkinoida. Finnair on tähän yksi kansainvälinen kanava. Meillä on nyt vain kaksi kansainvälisesti tunnettua matkailualuetta, Lappi ja Helsinki. Jatkossa meillä voisi olla neljä: Järvi-Suomi (Lake Land) ja rannikkoseutu.

Matkailu työllistää noin 145 000 ihmistä Suomessa ja se on meidän nopeimmin kasvava toimiala. Siksi matkailusta pitää puhua vakavasti työpaikkojen ja verotulojen mahdollistajana. Elinkenoministeri Lintilä on suhtautunut esitykseeni Suomen uudesta matkailun liiketoimintasuunnitelmasta, jossa lähdetään neljän vahvan matkailualueen kautta vahvistamaan kansainvälistymistä. Järvi-Suomi on näistä yksi. Helsinki, Lappi ja rannikko Suomi ovat kolme muuta. Lahti on portti Järvi-Suomeen ja siksi Lahden ja erityisesti rautatieaseman ja matkakeskuksen ilme ja yhteydet sekä tietenkin palvelumme ovat avain asemassa, mikäli haluamme olla tässä kansainvälisessä kasvussa mukana.

Tiedustelulaki puhuttaa

Keskustelin torstaina Ylen Ykkösaamussa kansanedustajakollegoiden Tapani Töllin ja Anna-Maja Henrikssonin kanssa tiedustelulainsäädännöstä. Perustuslakivaliokunnassa saimme valmiiksi yksimielisen mietinnön vaikeassa asiassa. Se kertoo, että tärkeässä asiassa meillä on kyky löytää yhteinen näkemys. Perustuslain muuttaminen on aina iso ja vakavan harkinnan vaativa päätös ja se pitää tehdä pitkälle tulevaisuuteen. Sisäisen turvallisuuden lisääminen kansalaisten perusoikeuksia loukkaamatta on tärkeää. ja välillä myös vaikeaa tasapainoilua.

Kannatimme yksimielisesti uusia esitettyjä puuttumisperusteita viestinnän suojaan. Näitä ovat siis tiedon hankkiminen vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta ja toisaalta tiedon hankkiminen sotilaallisesti toiminnasta. painottaa perusoikeuksien. Painotimme välttämättömyysedellytystä eli puuttumisen viestinnän suojaan tulee olla aina mahdollisimman kohdennettua ja rajattua. Perustuslain muutos ei mahdollista yleistä, kohdentamatonta ja kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa ja puuttuminen viestin salaisuuteen on sallittu vain, jos tietoa ei ole mahdollista hankkia muilla keinoin ja viestin salaisuuteen puututaan mahdollisimman kohdennetusti ja rajoitetusti. Lisäksi totesimme, että vakavan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan käsitteelle on asetettava korkeat vaatimukset huomioiden esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö.  Pelkkä turvallisuuden edistäminen ei siis ole peruste, vaan pitää olla osoitettavissa konkreettinen vakava uhka ja että viestinnän suojaan puuttuminen on välttämätön ja tehokas tapa hankkia siitä tietoa.

Pidimme tärkeänä, että perustuslain kiireellistä muuttamismenettelyä käytetään vain pakottavissa tilanteissa ja välttämättömästä tarpeesta. Normaalin perustuslain muuttamismenettelyn tulee pysyä pääsääntönä, jotta kansalaiset yleensä vaaleissa ottaa kantaa perustuslain muuttamisehdotuksiin.

Linjasimme myös, että valtiosääntöoikeudellista ehdotonta estettä perustuslain muuttamiselle kiireellisessä menettelyssä ei ole ehdotonta estettä. Se tarkoittaa, että ratkaisu on poliittinen ja kunkin eduskuntaryhmän ja edustajan käsissä. Eduskunta päättää kiireellisestä menettelystä ensi keskiviikkona ja siihen tarvitaan 5/6 osan enemmistö.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO