Ensimmäisenä adventtina on lupa aloittaa joulun odotus. Joidenkin odotus on alkanut jo kauan sitten. Siskoni sai syntymäpäivälahjaksi joulukalenterin jo lokakuun puolessa välissä, mutta uskon, että lahja oli hänelle silti mieluisa. Hänelle, jouluihmiselle, jouluruoka, läheiset ja joulun rauha merkitsevät paljon. Jouluvalokin ilmestyi ikkunaan jo hyvissä ajoin.
Se, mikä toiselle on onnen aikaa, saattaa toiselle olla tuskainen kokemus. Eräs kollegani, papin töistä muihin hommiin lähtenyt, sanoi minulle jotakin pysäyttävää joulusta. Hän oli sitä mieltä, että joulun seutu oli papille vaikeinta työvuoden aikaa. Hänestä joulun työkiireet tuntuivat alkavan aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin.
Luulen, että näiden kahden ääripään väliin mahtuu suurin osa ihmisistä. Joulun odotus on tasapainoilua arjen ja kiireen keskellä. Varsinainen lahja on kuitenkin se, että valmistautuminen kannattaa ja joulun voi viettää rauhassa rakkaiden ympäröimänä.
Ensimmäinen adventti aloittaa uuden kirkkovuoden ja joulujakson. Evankeliumitekstit kertovat siitä, miten Jeesus saapuu aasilla Jerusalemiin ja hänen kanssaan kulkee hyvin suuri joukko ihmisiä. Tämän ihmisjoukon odotus palkittiin. Adventin aika onkin ennen kaikkea juuri odottamista ja valmistautumista. Kuten Jeesuksen reitille kokoontuneet ihmiset myös me odotamme jouluna Kristusta. Hän lupaa tulla jokaisen odottajan elämään. Olipa joulu sinulle iloista touhuamista tai kiireistä arkea.
Siunattua joulun aikaa,
Ville Hakulinen