Petteri Orpon hallitus yhdessä Perussuomalaisten ja muiden kanssa vakuuttelivat vielä keväällä, ettei kenenkään tarvitse olla huolissaan tulevaisuudesta. Kun katsoo hallitusohjelman lukuisia työelämän heikennyksiä, voimme miettiä, olisiko sittenkin aihetta huolestua. Samaan aikaan, kun maailman talous sakkaa, vienti ei vedä eli ei tule apuja maailmalta eli Suomen ulkopuolelta, mitä tekee uusi hallitus? Leikkaa suomalaisten ja lahtelaisten tavallisten ihmisten arjen ostovoimaa ja aiheuttaa sillä vielä pahemman taloustaantuman koko maahan. Ja millä perustein? Sillä, että nyt on pakko leikata, kun edellinen hallitus otti velkaa. Kyllä, niin otti koko maailma ja koko Eurooppa, koska korona, koska sota.
Mutta Suomessa voit voittaa vaalit, kun lupaat leikata 6000 miljoonaa euroa. Sopeuttaa pitää kyllä, mutta se on tehtävä fiksusti ja silloin, kun lähdetään nousuun eli korot laskevat ja kasvu alkaa. Mutta se aika ei ole nyt. Mutta hallituksen ongelma on, että kasvun kaavaa ei ole – eli ei ole näkemystä siitä mistä se fiksu kasvu tulisi. Missään muussa Euroopan maassa se ei onnistuisi. Suomen vienti sakkasi nyt kesäkuussa lähes 15 prosenttia! Suomen tärkeimpien vientimaiden markkinat eivät nyt vedä. Ruotsi, Saksa yms. ovat vaikeuksissa. Mitä tilalle? Uusi hallitus ei ole päässyt edes tätä pohtimaan, koska kohut ovat vieneen kaiken ajan ja energian.
Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa tavallisille suomalaisille? Potkulaki, paikallinen sopiminen, sairaussakko… nämä enteilevät kylmää kyytiä palkansaajille. Uudistusten toteuttaminen tarkoittaa monelle ihmiselle toimeentulon heikentymistä ja mahdollisuuksien kapenemista. Mikäli tarkoitus on ollut nujertaa talouden alijäämää, näillä toimilla hallitus nujertaa vain suomalaista työntekijää. Olemme pian tilanteessa, missä vastakkainasettelu lisääntyy ja jännitteet työmarkkinoilla kasvavat. Heikennyksien toteutusjärjestyskin on suunniteltu niin, ettei työntekijällä ole mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan ja etujaan. Ensin tehdään muutokset lakko-oikeuteen, sen jälkeen toimeenpannaan työntekijöitä koskevat leikkaukset ja heikennykset. Käytännössä tämä tarkoittaisi siis sitä, että hallitus haluaa ensin rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeuksia, jotta muiden muutosten läpi vieminen olisi tämän jälkeen helpompaa. Esimerkiksi teollisuusliitto on jo alkanut valmistella toimia vastalauseeksi hallituksen aikeille.
Myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset ovat erityisen rajuja. Nämä leikkaukset kohdistuvat jo entuudestaan pienituloisiin ja samalla lisäävät tarvetta asumistukeen ja toimeentulotukeen. Erityisesti toimeentulotukea tulevat tarvitsemaan lapsiperheelliset työttömät. Tämän lisäksi hallitus suunnittelee leikkauksia asumistukeen. Tätä perustellaan työhön kannustamisella. On vaikeaa nähdä hallituksen tavoitetta kannustaa työelämään, kun samalla työntekijän oikeuksia ja asemaa heikennetään ja sosiaaliturvaa leikataan. Suomalaiseen osaamiseen tulisi panostaa nyt täysillä, eikä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tue tätä millään tavoin.
Eduskunnan syksystä tulee siis mielenkiintoinen. Näin suurlähettiläspäivien kunniaksi sanon sen näin diplomaattisesti.
Ville Skinnari