Maailma ikääntyy hurjaa vauhtia, eikä Suomi tee poikkeusta. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan Suomessa olisi vuonna 2060 eläkeläisiä jopa 1,8 miljoonaa. Arvioita on tehty useilla muillakin tahoilla. Samoihin lukuihin pääsevät Kvartti-verkkolehti, Tilastokeskus ja Finkikaattori.fi.
Todennäköisestäi kuitenkin on, että vuosina 1975-1977 syntyneistä naisista joka viides elää 100-vuotiaiksi ja miehistä joka viides 95-vuotiaiksi. Elinajanodote pidentyy ja edessä saattaa olla Suomelle kustannuskriisi.
Nykyisten tilastojen valossa näyttäsi vääjäämättömältä, että Suomesta uhkaavat loppua eläkkeiden ja julkisten menojen maksajat, koska työikäisten määrä vähenee tuntuvasti lähivuosikymmeninä. Tänään meitä eläkeläisiä on 1,4 miljoonaa, joka sekin on valtaava määrä.Jokainen ymmärtää kaikki riippuu siitä, miten elinvuodet halutaan jakaa työvuosiin ja eläkevuosiin. Jos työurat pitenisivät suhteellisesti enemmän kuin eläkkeelläoloaika, se antaisi jopa tilaa eläkkeiden tason nostolle tai maksutason alentamiselle. Kaikki nämä seikat aiheuttivat vuoden 2017 eläkeuudistuksen.
Suomen eläkejärjestelmä pysyy pystyssä sijoituksilla. Suomen eläkejärjestelmä koostuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta kertyvästä työeläkkeestä ja vähimmäisturvan takaavasta kansaneläkkeestä sekä takuueläkkeestä. Järjestelmämme pysyy siis pystyssä eläkemaksujen ja niillä tehtävien sijoitusten turvin.
Viime vuonna eläkevaroja oli 172,5 miljardia euroa. Niiden määrä on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kasvanut sijoitustuottojen ansiosta nopeasti, vähän yli 10 miljardin euron vuosivauhtia. Telan analyysijohtaja Reijo Vanne sanoo, että uusien ennusteiden mukaan varat kasvavat melkein samaa vauhtia kuin eläkevastuut, joten eläkkeitä voidaan hyvin pitkälläkin aikavälillä maksaa enemmän kuin kerätään eläkemaksuja.
Meidän upeat suomalaiset omaishoitajamme säästävät jo nyt yhteiskunnallemme kaksi miljardia euroa vuodessa. Me keskitymme liian paljon laitoshoitoon emmekä kotona asuvan ikäihmisten hoitoon. Yhteiskuntamme ei osaa hyödyntää tarpeeksi aktiivisia seniorikansalaisia, joilla on ostovoimaa ja jotka käyttävät runsaasti kulttuuripalveluita ja kuluttavat jopa enemmän kuin lapsiperheet.
Tässä tilanteessa, kun syntyvyys on laskussa, Suomen maahanmuuttajat saattavat olla jopa pelastus Suomen kansantaloudelle, sillä seniorien hoitotyöhön tarvitaan yhä enemmän myös maahanmuuttajia. Yhteiskuntamme ei ole satsannut juurikaan eläkeikäisten kuntoratoihin ja omiin urheilupuistoihin, vaikka monet eläkeläiset kykenevät antamaan merkittävään tuen lapsilleen niin rahallisesti kuin lasten hoidossa.
Panostus toimintakykyisiin elinvuosiin olisi tärkeää, sillä valitettavasti myös muistisairaudet lisääntyvät nopeasti. Tärkeät kysymykset ovatkin:” Miten maamme kansallista syntyvyyttä voitaisiin lisätä ja työperäistä maahanmuuttoa kanavoida järkevästi ja tuottavasti ikäihmisten hoitopalveluihin?
Juhani Melanen