Fortum – Kapitalismin kieroja kiemuroita

Suomen valtio omistaa Fortumin oskkeista 50,76 %. Fortum taas omistaa 76 % Uniperin osakkeista
ja Saksan ostojen jälkeenkin 56%. Uniper taas teki noin 12 200 000 000 euron tappion alkuvuonna.
Fortumi kantaa siis tuosta tappiosta 9 272 000 000 euroa. ( 1000 miljonaa on 1 miljardi). Suomen valtio taas kantaa Fortumin tappiosta 4 706 467 200 euroa. Se tarkoittaa siis, että 5,5 miljoonaisen
kansan jokaisen meidän osuus kakusta on 896 euroa.

Fortum myy Pohjoismaissa tuottamansa sähkön tukkumarkkinoilla sähköpörssi Nord Poolin kautta.
Fortum onkin tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä. Mikä taas tarkoittaa, että
Fortum on suurin hyötyjä sellaisessa tilanteessa, jolloin sähkön pörssihinta on erittäin korkealla.
Kun samaan aikaa Fortumilla on Uniperin valtava tappio, joka odottaa kuittaamista, on selvää, että
sille on hyvin edullista pyrkiä kaikin keinoin pitämään sähkön hinta korkealla tasolla erityisesti
talvikaudella 2022-2023, jonka aikana me kuluttajat tulemme todellisuudessa maksamaan tämän tappion.

Meidän kansalaisten on todennäköisesti turha odottaa esimerkiksi reservilaitosten käynnistämistä ja
niiden tuomaa helpotusta sähkön hintoihin, kuin äärimmäisessä hädässä. Fortum omistaa 25 % Olkiluoto 3- reaktoriin liittyvistä Teollisuuden Voiman B- osakkeista. Hyvä kysymys kuuluukin; Voimmeko odottaa Olkiluoto 3:n tuotannon käynnistämistä siten, että siitä olisi oleellista tai suurta apua sähkön hinnan palaamiseen lähemmäs tuotantokustannuksia?

Jos sähkön tuotantokustannuksiksi arvioidaan noin 5 senttiä kilowattitunnilta ja sitä myydään 30 senttiä kilowattitunnilta ensi talven aikana, on siinä voittoa 25 senttiä kilowattitunnilta eli huimat 83 %!
Pieni laskuesimerkki lienee paikallaan. Jotta tuo 9 272 000 000 euron tappio saataisiin ” takaisin”, täytyy myydä 37 088 000 000 kwh sähköä tällä hyvin korkealla hinnalla. Täsmennystä lisää! Se tarkoitaa sitä, että jos omakotitalon tai rivitalon omistaja kuluttaa 2000 kwh kuukaudessa 6 kuukauden ajan, tällaisia kotitalouksia tarvittaisiin noin 3 091 00! Lehtitietojen mukaan Fortumilla on kuitenkin ollut vain noin 2,4 miljoonaa kuluttaja-asiakasta. Keskimäärin katehintaa täytyy todennäköisesti nostaa, jotta tappiot saataisiin katettua kautena 2022-2023.

Tällöin päädyttäisiin keskiarvolukemaan 32,19 senttiä/kwh, jolla tuo yli yhdeksän miljardin tappio olisi kuoletettu, kun samaan aikaan myynnin pitäisi olla keskimäärin 12 000 kwh asiakasta kohden.
Jostain sattuman syystä Fortum Takuu 24 kk hinta onkin tällä hetkellä hyvin lähellä ylläesitettyä laskennallista kannattavuuden rajaa eli 34,47 senttiä kilowattitunnilta. Putoaako hinta tästä ?
Tuskin tai ainakin se on suuri yllätys, jos valtio laskee yhtiössään hintoja alle 30 sentin kilowattitunnilta.

Mitä siis tämä sähköpeli oikeastaan käytännössä tarkoittaa? Onko niin, että valtiokapitalismi
huolehtii korkeista sähköhinnoistamme? Ja kansa hyväksyy mukisematta valtiovallan eli Fortumin
tekemiset? Missä ovat valtion omistajavastuut tässä asiassa? Ja se tärkein, Fortum on ahne pörssiyhtiö, joka lähti mukaan energiabisnekseen luottaen Venäjään yhtiökumppanina kuin pukki uusiin sarviinsa, vaikka se tiesi hyvin Krimin 2014 jälkeen sijoitusriskit Putinin Venäjällä.

Toinen mielenkiintoinen asia on se, että vaikka valtio laskisi ALV: tä esimerkiksi 20 % saisiko se
silti enemmän kokonaistuottoa sähköhintojen moninkertaistuessa kaikille samaan aikaan? VM :ssä kyllä hallitaan tuotantolaskenta ja prognoosit ”muka” kriisissä.

Nyt onkin kyse kansalaisten kyvystä hahmottaa tämä ”puliveivaus” ja valtitokapitalismin röyhkeä
vedätys. Kokonaan toinen kysymys onkin sitten, missä valtion tai kuntien pitää olla mukana?
Sellaisia aloja ovat tietysti puolustus ja opetus, mutta silloin kun vettä aletaan yksityistämään
ollaan pahasti koskettamassa kansalaisten tasavertaisuus- ja yhdenvertaisuusoikeutta!
Oudon huonosti yksityiset rautatietkin ovat maailmalla kannattaneet?

Juhani Melanen

Lähteet: Fortumin julkaisema yleinen data; Lauri Collan laskelmat

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
ARKISTO