Fortum – Kapitalismin kieroja kiemuroita

Suomen valtio omistaa Fortumin oskkeista 50,76 %. Fortum taas omistaa 76 % Uniperin osakkeista
ja Saksan ostojen jälkeenkin 56%. Uniper taas teki noin 12 200 000 000 euron tappion alkuvuonna.
Fortumi kantaa siis tuosta tappiosta 9 272 000 000 euroa. ( 1000 miljonaa on 1 miljardi). Suomen valtio taas kantaa Fortumin tappiosta 4 706 467 200 euroa. Se tarkoittaa siis, että 5,5 miljoonaisen
kansan jokaisen meidän osuus kakusta on 896 euroa.

Fortum myy Pohjoismaissa tuottamansa sähkön tukkumarkkinoilla sähköpörssi Nord Poolin kautta.
Fortum onkin tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä. Mikä taas tarkoittaa, että
Fortum on suurin hyötyjä sellaisessa tilanteessa, jolloin sähkön pörssihinta on erittäin korkealla.
Kun samaan aikaa Fortumilla on Uniperin valtava tappio, joka odottaa kuittaamista, on selvää, että
sille on hyvin edullista pyrkiä kaikin keinoin pitämään sähkön hinta korkealla tasolla erityisesti
talvikaudella 2022-2023, jonka aikana me kuluttajat tulemme todellisuudessa maksamaan tämän tappion.

Meidän kansalaisten on todennäköisesti turha odottaa esimerkiksi reservilaitosten käynnistämistä ja
niiden tuomaa helpotusta sähkön hintoihin, kuin äärimmäisessä hädässä. Fortum omistaa 25 % Olkiluoto 3- reaktoriin liittyvistä Teollisuuden Voiman B- osakkeista. Hyvä kysymys kuuluukin; Voimmeko odottaa Olkiluoto 3:n tuotannon käynnistämistä siten, että siitä olisi oleellista tai suurta apua sähkön hinnan palaamiseen lähemmäs tuotantokustannuksia?

Jos sähkön tuotantokustannuksiksi arvioidaan noin 5 senttiä kilowattitunnilta ja sitä myydään 30 senttiä kilowattitunnilta ensi talven aikana, on siinä voittoa 25 senttiä kilowattitunnilta eli huimat 83 %!
Pieni laskuesimerkki lienee paikallaan. Jotta tuo 9 272 000 000 euron tappio saataisiin ” takaisin”, täytyy myydä 37 088 000 000 kwh sähköä tällä hyvin korkealla hinnalla. Täsmennystä lisää! Se tarkoitaa sitä, että jos omakotitalon tai rivitalon omistaja kuluttaa 2000 kwh kuukaudessa 6 kuukauden ajan, tällaisia kotitalouksia tarvittaisiin noin 3 091 00! Lehtitietojen mukaan Fortumilla on kuitenkin ollut vain noin 2,4 miljoonaa kuluttaja-asiakasta. Keskimäärin katehintaa täytyy todennäköisesti nostaa, jotta tappiot saataisiin katettua kautena 2022-2023.

Tällöin päädyttäisiin keskiarvolukemaan 32,19 senttiä/kwh, jolla tuo yli yhdeksän miljardin tappio olisi kuoletettu, kun samaan aikaan myynnin pitäisi olla keskimäärin 12 000 kwh asiakasta kohden.
Jostain sattuman syystä Fortum Takuu 24 kk hinta onkin tällä hetkellä hyvin lähellä ylläesitettyä laskennallista kannattavuuden rajaa eli 34,47 senttiä kilowattitunnilta. Putoaako hinta tästä ?
Tuskin tai ainakin se on suuri yllätys, jos valtio laskee yhtiössään hintoja alle 30 sentin kilowattitunnilta.

Mitä siis tämä sähköpeli oikeastaan käytännössä tarkoittaa? Onko niin, että valtiokapitalismi
huolehtii korkeista sähköhinnoistamme? Ja kansa hyväksyy mukisematta valtiovallan eli Fortumin
tekemiset? Missä ovat valtion omistajavastuut tässä asiassa? Ja se tärkein, Fortum on ahne pörssiyhtiö, joka lähti mukaan energiabisnekseen luottaen Venäjään yhtiökumppanina kuin pukki uusiin sarviinsa, vaikka se tiesi hyvin Krimin 2014 jälkeen sijoitusriskit Putinin Venäjällä.

Toinen mielenkiintoinen asia on se, että vaikka valtio laskisi ALV: tä esimerkiksi 20 % saisiko se
silti enemmän kokonaistuottoa sähköhintojen moninkertaistuessa kaikille samaan aikaan? VM :ssä kyllä hallitaan tuotantolaskenta ja prognoosit ”muka” kriisissä.

Nyt onkin kyse kansalaisten kyvystä hahmottaa tämä ”puliveivaus” ja valtitokapitalismin röyhkeä
vedätys. Kokonaan toinen kysymys onkin sitten, missä valtion tai kuntien pitää olla mukana?
Sellaisia aloja ovat tietysti puolustus ja opetus, mutta silloin kun vettä aletaan yksityistämään
ollaan pahasti koskettamassa kansalaisten tasavertaisuus- ja yhdenvertaisuusoikeutta!
Oudon huonosti yksityiset rautatietkin ovat maailmalla kannattaneet?

Juhani Melanen

Lähteet: Fortumin julkaisema yleinen data; Lauri Collan laskelmat

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
Yrittäjä Tuua Jäppinen: Laune on Lahden uusi keskusta
Kirjailija Marjo Ahlsten: Valkeakosken naiskaartilaiset näyttivät, että he olivat urheita ja hyviä sotilaista
Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
ARKISTO