Armo on sitä, että kukaan ei jää yksin

Monille meistä on rippikoulussa opetettu armosta näin: ARMO = Ansioton Rakkaus Minun Osakseni. Tämä näppärä muistisääntö on kyllä hyvin tiivistetty, mutta mitä se oikein tarkoittaa minun elämässäni ja arjessani?

Monen kysymys läpi elämän on, miten kelpaan toisille? Olenko tarpeeksi hyvä? Saanko olla oma itseni ja tulla rakastetuksi tällaisena kuin olen? Jokainen kaipaa tulla nähdyksi ja kuulluksi – ja hyväksyvä katse tai ymmärretyksi tuleminen voi olla vapauttava ja eheyttävä kokemus. Samalla se voi olla kokemus myös armosta, siitä, että minä riitän, minä kelpaan, minä en ole yksin.

Viime vuoden loppupuolella ilmestyi Pipiliaseuran tuore raamatunkäännös uudesta testamentista. UT2020 käännöksessä kieltä on päivitetty nykykielelle niin, että evankeliumeja ja Paavalin kirjeitä olisi helpompi lukea. Käännöksellä on haluttu tuoda Raamatun sana lähemmäs erityisesti nuoria lukijoita. Siksi myös monia vanhoja, tuttuja käsitteitä on sanoitettu toisin unohtamatta niiden alkukielistä ja -peräistä merkitystäEsimerkiksi juuri sana armo on jossakin kohtaa korvattu sanoilla lahja, hyvyys, suloisuus tai suosio.

Se, että olemme Jumalan armahtamia ja hänelle rakkaita, on meille suloinen lahja. Se on osoitus Jumalan hyvyydestä ja suosiosta meitä kohtaan. Armo on sitä, että Jumalalle sinä riität, sinä kelpaat – ja hänen kanssaan et koskaan ole yksin.


Pauliina Hatakka

Kohti parempaa koulurauhaa

Kaikelle kiusaamiselle ja häirinnälle on oltava nollatoleranssi. Vaikka tilastojen valossa kiusaaminen on 2000-luvulla valtakunnallisesti hieman vähentynyt, on jokainen kiusaamistapaus liikaa. Kiusaaminen on siirtynyt kasvavassa määrin kouluympäristön ulkopuolelle ja verkkoon, mikä luo omat haasteensa. Myös koronan ja etäopetuksen aiheuttama taakka näkyy kouluissa, joten nyt jos koskaan tarvitaan tekoja.

Kiusaaminen on yksi keskeisimmistä ongelmista, joihin SDP:n johtamassa hallituksessa on haluttu puuttua. Julkaisimme kuluneella viikolla hallitusohjelman mukaisesti toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjelma tarjoaa konkreettisia toimia, joilla puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikilla koulutusasteilla.

Kiusaamisen ehkäisy alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Lapsena opitut tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa siinä, että kasvava nuori sisäistää muiden kunnioittamisen ja empatian tärkeyden. Perusopetuksessa tullaan jatkossa tarjoamaan entistä tehokkaampia työvälineitä koulupudokkuuden ehkäisemiseen ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Toimenpideohjelmassa korostetaan lisäksi etsivää nuorisotyötä ja jengiytymiseen puuttumista rauhallisen kouluympäristön turvaamisessa.

Myös lainsäädännöllisille uudistuksille on tarvetta, erityisesti vakavien kiusaamistapausten osalta. Nykyisellään esimerkiksi vain opettajalla on oikeus määrätä jälki-istuntoa eikä oppilaan osallistumista opetukseen voida turvallisuussyistäkään evätä. Perusopetuslain ns. kaksoisrangaistavuuden kielto taas estää koulua aloittamasta kurinpitomenettelyä, mikäli kiusaamiseen tai vaikkapa uhkailuun syyllistynyttä oppilasta vastaan on vireillä syyte. Vastaavasti koulun jo antama rangaistus voi estää rikosoikeudellisen seuraamuksen, vaikka sille olisi tarve.

Tällaiset lain puutteet asettavat uhrin ja muun kouluyhteisön kestämättömään tilanteeseen. On hyvä, että opetusministeriössä valmistellaan paraikaa muun muassa nämä seikat huomioivaa lakipakettia. Eduskunta pääsee käsittelemään lakeja näillä näkymin syysistuntokaudella.

Toimenpiteiden ja lakien ohella pitää puhua myös resursseista. Koulutusinvestoinnit ovat yksi tämän hallituksen punaisista langoista, mutta esimerkiksi nuorisotyön henkilöstömääriin pitää kiinnittää edelleen huomiota. Isossa osassa tässä tulee olemaan tulevien sote-alueiden rahoitus. Kuitenkin lastensuojelun hukkumiseen kasvaviin asiakasmääriinsä on viimein tulossa stoppi SDP:n ajaman vähimmäishenkilöstömitoituksen myötä.

Kiusaaminen ja syrjintä eivät kosketa vain uhria vaan myös häneen läheisiään, niin vanhempia kuin muita lapsen tai nuoren elämästä huolta kantavia ihmisiä. Toisaalta kaikki eivät välttämättä löydä kotoakaan riittävää tukea ja turvaa. Siksikin kouluyhteisöillä on valtaisa merkitys: turvallinen ja kaikki mukaan ottava opiskeluympäristö on jokaisen oikeus. Nuorella pitää olla myös apu lähellä: numero mihin soittaa, kun on vaikeaa, masentaa tai kiusaaminen ahdistaa. Suora yhteys asiantuntijaan, kenelle uskaltaa ja pystyy puhumaan.

Helppoja ratkaisuja ei ole, vaan kiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan mukaan kaikki kouluyhteisöistä vanhempiin ja valtiovaltaan. Opettajat ovat kovilla. Lahdessa erityisesti vanhempainyhdistykset ja nuorisojoukkueet ovatkin olleet aktiivisesti mukana luomassa hyvää henkeä. Kannetaan yhdessä huolta koulurauhasta ja haetaan ratkaisuja.

Ville Skinnari

Trumpin virkakausi on päättynyt, mutta Trumpismi ei häviä

Maailmalla on kuluneella viikolla taas tapahtunut. Valkoisen talon avaimet vaihtoivat omistajaa, ja Joe Biden on nyt Yhdysvaltain presidentti. Perinteiset tanssiaiset jäivät pitämättä, mutta arvokkuutta ei tilaisuudesta puuttunut. Uusi presidentti piti virkaanastujaistilaisuudessaan viime viikkojen tunnelmia heijastavan puheen, jonka selkeänä viestinä oli kansakunnan suuremman yhtenäisyyden tarve. Ulkomaille Biden lähetti viestin Yhdysvaltain paluusta kansainvälisen yhteistyön piiriin sekä tahdosta korjata liittolais- ja kumppanuussuhteet.

Ensimmäisinä tekoinaan Biden liitti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen, kumosi muslimeita koskevan maahantulokiellon, keskeytti rajamuurin ja öljyputken rakentamisen, määräsi pandemiaan liittyviä taloudellisia helpotuksia sekä pysäytti Trumpin aloittaman prosessin, jossa maa olisi vetäytynyt Maailman terveysjärjestö WHO:sta. Ennen tammikuun loppua luvassa on kaiken kaikkiaan yli 50 presidentillistä määräystä ja ohjeistusta, joilla kumotaan ja muutetaan myös Trumpin keskeistä perintöä.

Uusia hallintoja mitataan sen mukaan, kuinka paljon ja mitä ne saavat aikaan ensimmäisen 100 päivän kuluessa. Edellisetkin presidentit ovat ajaneet suuria lakialoitteita. Obama profiloitui taloudellisen elvytyspaketin edistäjänä ja nuorempi Bush veroleikkauksista. Franklin D Roosevelt sai hyväksyttyä jopa 76 lakia ensimmäisten kuukausien aikana. Bidenin Valkoisen talon kiireellisin haaste on vastata Yhdysvalloissa pahasti käsistä päässeeseen koronakriisiin. Tartuntaluvut ja koronakuolemat ovat maassa aivan toisella tasolla kuin meillä. Bidenin ensimmäinen prioriteetti on turvata kongressin tuki 1,9 biljoonan dollarin elvytyspaketille ja varmistaa näin myös 100 miljoonan rokotteen jakaminen 100 päivän aikana. Haaste ei ole aivan pienimmästä päästä. Kuten meillä Euroopassa, rokotteita tuotetaan tällä hetkellä myös Yhdysvalloissa kilpaa taudin leviämisen kanssa. Mutta tämä on vasta puolet haasteesta. Amerikan kaltaisessa hallintorakenteiltaan ja terveydenhuoltojärjestelmältään monipolvisessa maassa kriittistä on se, miten ja mitä tahtia rokoteannoksia saadaan varsinaisesti ihmisten käsiin.

Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että nyt alkava poliittisen keskustelun ilmastonmuutos tuo mukanaan ainakin hetkellistä vakautta. Tämä on Euroopan ja Suomen kannalta on hyvä.

Vaikka Trumpin virkakausi on päättynyt, Trumpismi ei häviä. Viime vuosien politiikassa on nimittäin ollut kyse muustakin kuin riidanhaluisesta retoriikasta. Se on ollut merkki maan syvästä poliittisesta kahtiajaosta, tuloerojen kasvusta ja laajalle levinneestä disinformaatiosta. Ja nyt amerikkalaiset työntekijät ja pienyrittäjät ovat koronan myötä ahtaammalla kuin koskaan suuryhtiöiden jatkaessa osinkopottien jakoa. Talousreformit ovat tarpeen, joten Yhdysvallat jatkanee itselleen mieluisilta osin protektionistista kauppapolitiikkaa myös Bidenin kaudella.

Pidetään kuitenkin kiinni ilmassa olevasta positiivisesta vireestä. Mitä nopeammin Yhdysvallat saa koronan haltuun ja kauppa Euroopan kanssa elpyy, on se myös Suomen etu. Olemme saaneet määrätietoisella työllä pidettyä kiinni omista intresseistämme, ja jatkamme tällä linjalla neuvottelupöydissä myös Bidenin tiimin kanssa.

Jos Trumpin kaudesta nostaisi jonkin opetuksen, se olisi, että 2020-luku on Euroopan unionin ja Suomen kaltaisten oikeusvaltioperiaatteeseen ja yhteistyöhön uskovien maiden aika loistaa. Vastaus vihapuheeseen ja sulkeutuneisuuteen on tasa-arvon puolustaminen ja avoin demokratia. Olemme voimakkaampia yhdessä kuin yksin.

Ville Skinnari

Rukous

Tällä viikolla vietetään rukousviikkoa. Se sisältää kahdeksan päivää rukousta ykseyden puolesta vuosittain aina samaan aikaan, 18.-25. tammikuuta. Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko on kansainvälinen rukousliike, joka on laajasti tunnettu meillä ja muualla. Sen perinteet ovat pitkät, sillä sitä on vietetty jo yli sata vuotta. Tämän vuoden rukousviikon kansainvälinen materiaali on valmisteltu Grandchampin luostariyhteisössä Sveitsissä. Viikon teemana on: Pysykää minun rakkaudessani, niin tuotatte paljon hedelmää

Rukous yhdistää, vaikka fyysisesti emme voisikaan kokoontua. Monet suomalaiset sanovat rukoilevansa säännöllisesti. Rukous on muoto, joka liittää kansakuntia ja eri uskontokuntia yhteen. Mahtaako tässä maailmassa olla mitään toista asiaa, joka läpäisee niin suuria ihmisjoukkoja!

Me jokainen osaamme rukoilla. Se kyky on rakennettu meihin jokaiseen. Kristityn on helppo liittää kädet yhteen, katsoa mielessään kohti Jumalaa ja kertoa niitä asioita, jotka ovat siinä hetkessä tärkeitä. Jos rukous on hukassa, niin voi aina rukoilla Isä Meidän-rukouksen. Se on rukous, jonka Jeesus itse meille opetti ja siksi siis aina turvallinen valinta.

Milloin sinä olet viimeksi rukoillut? Onko siitä kauan aikaa vai ristitkö kätesi joka ilta? Ota pieni hetki itsellesi, laita kädet ristiin ja huokaa Jumalan puoleen. Vaikka itse olisit epävarma siitä, onko rukoilemisesta mitään välitöntä hyötyä, niin muista tämä. Jumala on luvannut kuulla kaikki rukouksemme. Mikä suuri lupaus ja lahja se onkaan.

Siunattua rukousviikkoa jokaiselle.


Ville Hakulinen

Jeesuksen ohjelmanjulistus

Aatteellisilla yhdistyksillä, puolueilla, monilla järjestöillä jne. on oma ohjelmansa. Siinä ilmaistaan, miksi tämä organisaatio on olemassa, mikä on sen tarkoitus ja tehtävä. Aivan samoin yrityksillä useinkin on oma strategiansa, jossa määritellään sille tavoitteet.

Ensi sunnuntain evankeliumiteksti kertoo Jeesuksen vierailusta Nasaretin synagogassa. Tätä raamatunkohtaa on sanottu Jeesuksen ohjelmanjulistukseksi. Hänelle annettiin kirjakäärö, jossa oli profeetta Jesajan kirja. Hän lukee siitä katkelman. Sitten Jeesus alkaa puhua synagogassa oleville: ”Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.”

Jeesuksen ohjelmanjulistus ei ole jotain omaa vaan se kytkeytyy Jumalan ilmoitukseen ja ennustukseen. Jeesuksessa toteutuu se, mitä Jumala on luvannut jo satoja vuosia aikaisemmin. Hän on tullut täyttämään Isältään saamansa tehtävän. Todeksi on tullut Jesajan lupaus Eikä vain silloin kerran synagogassa oleville. Vaan Jeesus yhä tekee, mitä Jumala jo kauan sitten lupasi Jesajan suulla. Siksi voimme ajatella, että nämä ovat Jeesuksen sanat, hänen ohjelmansa ja tehtävänsä myös tänään ja myös meille:

”Hän on lähettänyt minut
ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,
julistamaan vangituille vapautusta
ja sokeille näkönsä saamista,
päästämään sorretut vapauteen
ja julistamaan Herran riemuvuotta.”


Heikki Pelkonen,
kirkkoherra, Laune

Korona ei saa kahlita lasten ja nuorten liikuntaa

Liikunnan ja harrastamisen tilanne koronan keskellä on huolestuttava. Julkisia sisäliikuntapaikkoja ja kuntosaleja on suljettu ja ryhmäliikuntaa laitettu tauolle. Tilanne on harmillinen kenelle tahansa liikunnan ystävälle, mutta rajoitukset ovat iskeneet kohtuuttomasti erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Treeneihin ei pääse, ja vaarana tällä hetkellä on, että monen liikuntakipinä sammuu kotona odotellessa.

Siinä missä hikiliikkujat ja kuntoilijat ovat voineet turvautua yksityisiin saleihin, juniorijoukkueiden ja kerhojen tilanne on toinen. Seurat nojaavat toiminnassaan liikuntahalleihin, jotka ovat monin paikoin ainoita joukkuelajeihin ympärivuotisesti soveltuvia tiloja. Kaupunkien ja kuntien liikuntapalvelut ovat lisäksi usein maksuttomia tai vähintään edullisia, ja niiden kautta avautuu monelle lapsiperheelle tärkeä tukiyhteisö. Lisäksi ulkoliikunta on nyt erinomainen vaihtoehto.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) joutuu ymmärrettävästi tasapainoilemaan koronatoimien ja ihmisten arjen välillä. Hyvä päämäärä ei kuitenkaan tarkoita, että keinot olisivat täysin kohdillaan. Omaan käsitykseeni ei sovi, että baarit saavat railata pitkälle iltaan, mutta lasten ja nuorten liikunnalle laitetaan stoppi.

Onneksi meillä Lahdessa on saatu pidettyä paikkoja auki toistaiseksi kohtuullisen hyvin. Kiitos tästä kuuluu sekä paikallisille urheiluseuroille että Lahden liikuntatoimelle, jotka ovat vastuullisella toiminnallaan varmistaneet, ettei kevään kaltaista koronasulkua enää tulisi. Toisin on käynyt esimerkiksi Uudellamaalla, missä joukkuelaisten selkään kaadettiin kylmää vettä, kun kaikissa kaupunkien liikuntatiloissa laitettiin lappu luukulle jo viime marraskuussa. Siksi seuroja pitää nyt tukea taloudellisesti.

Osakeyhtiöpohjaiset toimijat joukkuelajeissa ovat vaikeuksissa ja heille tulee löytää tapa tuen jakamiseen. Tämä on työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) työn alla ja nyt on oltava myös nopea ratkaisujen löytämisessä. Palkat ja hallivuokrat juoksevat, vaikka lipputulot ja vapaaehtoistoiminta ovat katkolla. Seuramaksujen nostaminen ei sekään ole kestävä ratkaisu. Lahti on toiminut tässä asiallisesti ja tullut vastaan vuokrissa sekä myöntämällä erillistukia. Ei olisi kuitenkaan pahitteeksi meistä mahdollisimman monen olla nyt mukana tukemassa omaa seuraa.

Kyse on myös kymmenistä tuhansista työpaikoista ympäri maan. Liikunta-alan julkisten työnantajien ja yritysten tulonmenetyksissä puhutaan jo vähintään sadoista miljoonista euroista. Seurauksena on nähty lomauksia ja irtisanomia. Jo kesällä Valtion liikuntaneuvosto varoitti liikunta-alan joutuvan merkittäviin ongelmiin, mikäli rajoitukset kiristyvät syksyn ja talven mittaan. Nyt elämme tätä kriisiä. Valtio ja kunnat ovat tukeneet liikuntatoimijoita kymmenien miljoonien korona-avustuksilla, mutta ei näillä vielä maaliin päästä.

Liikunta-alaa on mahdoton tekohengittää ilman valtakunnallista suunnitelmaa siitä, kuinka seurojen ja lajiliittojen, yritysten sekä muiden toiminnanharjoittajien toiminta saadaan tasapainoon. Tässä kaivattaisiin nyt STM:n ja liikuntapolitiikasta vastaavan opetus- ja kulttuuriministeriön parempaa yhteistoimintaa. Erityisesti lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia koskevia päätöksiä on kiireellistä harkita entistä tarkemmin, kun rokotesuojan saavuttaminen etenee.

Meistä jokainen voi vaikuttaa pitämällä omaa ja läheisten liikuntamieltä yllä. Perheissä kannattaa nyt suunnata yhdessä hiihtoladuille tai ulkojäille, kun kunnon talvi on tullut ryminällä. Lapset, nuoret ja me vähän vanhemmatkin ulos telmimään, niin keho ja mieli virkistyy.

Ville Skinnari

Kasteen lahja, ole hyvä!

Joulun jälkeen saadut lahjat käsitellään, mikä mitenkin. Joku lahja pääsi jo aattoiltana käyttöön, toinen lahja siirrettiin odottamaan oikeaa hetkeä. Voi olla, että kolmas lahja joutui saman tien pussukkaan, jossa lukee ”kirpparille”.

Tänä viikonloppuna kirkoissa puhutaan kasteen lahjasta. Ehkä olet sen lahjan kerran saanut. Miten on lahjan laita tänään? Vaikka kasteen lahja olisi saatu vuosia sitten vauvana, se lahja on edelleen uusi ja tuore ja käyttökelpoinen. Kasteessa Jumala otti meidät omikseen, liitti jäseneksi seurakuntaan ja maailmanlaajan kirkkoon. Kastettu on kristitty.

Kasteessa on sellainen ihmeellinen voima, että se on joka päivä totta. Tavaralahjat vanhenevat, menevät pois muodista, homehtuvatkin. Mutta kasteeseen voi palata milloin vain. Jumala on nytkin meidän Isämme, Jeesus on meidän pelastajamme ja Pyhä Henki ohjaa meitä elämässä. Kaste muistuttaa meitä siitä, että Jeesuksen tähden meidän syntimme pestään joka päivä pois.
Pukeudu siis nytkin valkoiseen kastepukuun… noin mielikuvituksessasi ainakin. Ajattele, että olet Jeesuksen puhdistama, armosta elävä ihminen. ”Kaikki te jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne!” (Gal. 3:26) Kasteen lahja kantaa meitä myös uutena vuonna.


Riitta Särkiö

KOLUMNIT -arkisto

toukokuu 2026

huhtikuu 2026

maaliskuu 2026

helmikuu 2026

tammikuu 2026

joulukuu 2025

marraskuu 2025

lokakuu 2025

syyskuu 2025

elokuu 2025

kesäkuu 2025

toukokuu 2025

huhtikuu 2025

maaliskuu 2025

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011