Jumalan kirkkauden säteily on tämän viikon teema. Evankeliumikertomus tuo näkyviin Mooseksen lain vaatimien puhdistusmenojen mukaisen toiminnan Jeesuksen kohdalla. Piti uhrata kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa. Samalla esikoispoika ”pyhitettiin Herralle”. Jeesuksen kohdalla tapahtumaan liittyi Simeonin ilmestys, jossa Jeesus tulee esiin pakanakansojen valona ja Israelin kirkkautena.
Kynttilänpäivä kirkkovuodessa on otettu käyttöön ” keskiajalla ”. Silloin kirkoissa vihittiin vuoden aikana käytettävät kynttilät. Ne muistuttavat siitä, että Jeesus Kristus on maailman valo.
Valo on merkillinen asia. Se sekä ohjaa luokseen että valaisee ympäristöä niin, että on mahdollista nähdä. Voi nähdä, mitä täällä on ja peilin ääressä nähdä itsensä. Mitä näkyy tässä tarkastelussas? Ihmisen kykyihin kuuluu luokittelu, valitseminen ja torjunta. Emme aina näe kaikkea, joskus torjumme sen, mitä näkyy ja joskus valitsemme huonon tai tuhoisan vaihtoehdon.
Joka tapauksessa tämä elämä on annettu meille elettäväksi eikä piilotettavaksi. Vaikka joskus näkö saattaa sumeutua, vaikka suunta menee sekaisin, vaikka aina ei ymmärrä, silloinkin Jeesus Kristus on matkakumppani. Hän terävöittää näkökykyä, ohjaa oikealle tielle ja näyttää myös tälle elämänkaarelle lopullisen määränpään: sittenkin tämän kaiken keskellä olen matkalla Taivaan kotia kohti. Sieltä tähän hetkeen loistaa aamunkoitto.
Esa Kekki
Launeen srk