Pohjolassa on palmusunnuntaina tyydyttävä pajunoksiin. Meillä ei ole vehreitä palmuja, joiden lehviä voisimme heiluttaa ja niin toivottaa Jeesuksen tervetulleeksi. Mutta kekseliäät esi-ihmisemme päättivät koristella pajunkissoja ja ottaa ne palmusunnuntaina käyttöön. Kansa otti Jeesuksen iloisesti vastaan kerran Jerusalemissa. Nyt me käytämme virpomavitsoja ja toivotamme toisillemme tuoreutta, terveyttä, siunausta ja kaikkea hyvää.
Jeesuksen kohdalla nuo toivotukset eivät toteutuneet – ainakaan heti. Hän aloitti palmusunnuntaina Kunnian kuninkaan alennustien, joka vei hänet pilkattavaksi, kiusattavaksi ja lopulta ristiinnaulittavaksi. Hänestä ei tullut noina päivinä terveempi vaan heikompi, hauraampi, kun hän kärsi ihmisten käsissä.
Jeesus teki kaiken rakkaudesta meihin ja rakkaudesta Isään, jonka pelastussuunnitelmaa hän elämällään ja kuolemallaan toteutti. Hän halusi tehdä meistä sielua myöten terveitä ja armahdettuja, pelastettuja. Hän tahtoi siunata meitä, vaikka se vei hänet itsensä kirottavaksi ristinpuulle. Palmusunnuntai, hiljainen viikko ja pääsiäisen juhla on täynnä paradokseja, käsittämättömiä salaisuuksia. Jeesus alentuu orjaksi, jotta meistä tulisi vapaita.
Tänä palmusunnuntaina tahtoisin virpoa sinulle kaikinpuolista hyvää, Jumalan läsnäoloa, iloa ja rauhaa. Jeesuksen kärsimyksen ja oman elämän huolten keskellä aavistamme jo pääsiäisen valon. Jeesus voitti lopulta synnin ja kuoleman. Hänessä meilläkin on pelastuksen toivo.
Riitta Särkiö
PS. Tervetuloa hiljaisen viikon ja pääsiäisen moniin tilaisuuksiin, myös suureen Kärsimystie-katunäytelmään!