Addiktioyhteiskunnan armoilla ja rahapelaamisen todellisuus

Yhteiskuntamme elää ja toimii 24 tuntia. Elämämme muistuttaa hektistä harhailua ja nykyisessä digiyhteiskunnassa on meille tarjolla tyydytystä yllin kyllin. Meistä jokainen on altis näille riippuvuuksille koko ajan. Moni hakee enemmän ja enemmän välitöntä tyydytystä.

Kaikki riippuvuus ei johdu huumeista tai alkoholista eikä joidenkin tiettyjen lääkeaineiden vaikutuksista. Yhä enemmän saamme lukea mediasta uhkapelaamisesta, seksiriippuvuuksista, bulimiasta, syöpöttelystä, pakonomaisesta liikkumisesta, ostovimmoista, kännykkäriippuvuudesta, videopeliriippuvuudesta ja sadasta muusta koukuttavasta asiasta, jotka tuottavat aivoihimme mielihyvä dopamiinia. Usein näitä toiminnallisia riippuvuuksia verrataan pakkoneurooseihin. Toiminnalliset riippuvuudet eivät yleensä näy käyttäjissä fyysisinä merkkeinä, kuten päihteet.

Käyttäjä ei välttämättä suistu perikatoon, jos hänellä on seksiaddikti, sillä seksiaddikteja löytyy kaikista yhteiskuntaluokista. Kaupoista pakonomaisesti varastelevat kleptomanit saattavat olla miljonäärejä, joiden perheenjäsenet maksavat varastetut tavarat uhrin tietämättä niihin liikeisiin, joista näpistykset on tehty. Jännitys tuo usein tyhjään elämään merkityksen. Riippuvuus on yleensä addiktiotilan alussa mielihyvähakuista, mutta siirtyy myöhemmässä vaiheessa kaavamaisiksi toimintasarjoiksi, joilla yritetään torjua yhä enemmän kasvavaa ahdistusta. Tosin näissä toiminnallisissa riippuvaisuuksissa ei toleranssi lisäänny eikä niissä ilmene vieroitusoireita, mutta ne ovat yhtä tuhoavia yksilön kannalta kuin huumeetkin, jollei niihin saa apua ulkopuolisilta tai riippuvuuden jo voittaneilta kanssaihmisiltä.

Erityisesti minua on aina kiinnostaneet peliautomaatit ja niissä rahaa pelaavat, koska olen erittäin tietoinen siitä ettei pelaaja voi tehdä mitään edistääkseen voittamista tai häviämistä. Olen vieraillut Las Vegasissa neljä kertaa ja nähnyt niiden suosion lisääntymisen kaikissa kasinoissa omin silmin. Peliautomaateja oli siellä joka puolella, jopa vessoissa! Suomi ei tee poikkeusta tästä. Aina silloin tällöin kuuluu jostain kilinää ja tämä valaa uskoa pelaajiin kuin Jeesuksen toinen tuleminen. Karu tosiasia on, koneen lumous, välke ja herttaiset naishahmot, jotka jännittävät muka kanssasi, saavat sinut painamaan nappia uudelleen ja uudelleen, kunnes huomaat menettäneesi 300 dollaria varttitunnissa. Peliautomaatit ovat rahapelaamisen crack- kokaiini.

Kun hyväuskoinen pelaaja painaa nykyaikaisen rahapeliautomaatin käynnistysnappulaa, koneen satunnaislukugeneraattori eli algoritmi arpoo sen pelikierroksen tuloksen. Kaikki muu kuvaruudulla on silmän lumetta. Se on samaa kuin arvan ostaminen, mutta ennen lipukkeen avaamista, saat katsella jännitystä nostattavaa ja ennalta määrättyä videoesitystä. Se siis eroaa totaalisesti ravivedonlyönnistä tai urheiluvedonlyönnistä, joista voit hankkia tietoja etukäteen, vaikka tallivihjeillä tai kilpailijan kuntoa vuoden seuraamalla.

Suomessa näitä ” helvetinkoneita” oli joka baareissa, huoltoasemilla, sairaaloiden kantiineissa ja markettien auloissa, koska niiden tuotto Veikkaukselle oli täysin ylivoimainen muihin pelimuotoihin verrattuna. Veikkaus joutui kuitenkin poistamaan osan niistä laitteista lisääntyvien peliriippuvuuksien takia ja useiden arvostelijoiden epäillessä Veikkauksen toiminnan moraalia.

Vuonna 2019 Suomessa oli noin 112 000 rahapeliongelmaista, arvioitiin THL:n kyselyssä. Rahapeliriippuvuudesta kärsiviä on auttavan Pelurin mukaan ylivoimaisesti eniten eli 81 prosenttia juuri rahapeliautomaattien pelaajilla. Veikkauksen moraali arveluttaa myös siksi, että monet Veikkauksen sosiaaliset avustukset rahoitetaan nimenomaan rahapeliongelmaisten rahoilla. Näitä laitteita oli eniten vuonna 2019 yhteensä 21 000, mutta niitä on ”enää” 13 105.

Olen omakohtaisesti nähnyt, kuinka muutama ”tuttu” pelikoneriippuvainen ei voi yksinkertaisesti kulkea Paavolan Citymarketissa koneen ohi, livauttamatta kolikoita koneeseen. En ole itsekään jäävi pelaamisen suhteen. Ongelmani ovat olleet lähinnä ”nopeat naiset ja hitaat
hevoset”  Ensi kerralla ruoditaan Eläketurvan raporttia eläkkeiden riittävyydestä nuorisollemme.

Juhani Melanen
Lähde: Addiktioyhteiskunta; Tuulikki Tammi ja Pauliina Raento; 2014

 

Suomi liikkeellä maailmalla ja kotimaassa.

Vierailin tällä viikolla virtuaalisesti New Yorkissa ja fyysisesti Lissabonissa. YK:n yleiskokouksessa Suomea edustivat tasavallan presidentti ja ulkoministeri ja itse osallistuin tilaisuuksiin virtuaalisesti. YK järjesti kokouksen hybridimallilla, mikä tarkoittaa tilaisuuksia ja tapaamisia fyysisesti ja virtuaalisesti. YK:n ruokajärjestelmiä koskeva huippukokous, Food Systems Summit, järjestettiin virtuaalisesti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Suomea kokouksessa edusti presidentti Niinistö. Puhuin kouluruokailua koskevassa tilaisuudessa, koska toimin Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläänä. Pääviesti YK:n huippukokouksesta on suuri huoli maailman tilanteesta: pandemiaa edeltäneet ongelmat, nälänhätä, ilmastomuutos ja humanitääriset kriisit ovat edelleen olemassa. Ilmastotoimia tarvitaan tässä nyt koko maailmassa.

Portugalissa olimme yhdessä suomalaisten yritysten kanssa hakemassa kauppamahdollisuuksia mm. EU:n elvytyspaketista. Myös Uponor oli mukana. Hyvät uutiset ovat, että saamme jo kauppaa ja hankkeita EU:n elvytysrahasta. Tapasin Portugalissa maan talouden ja digitaalisen siirtymästä, ympäristöstä ja ilmastosta sekä tieteestä ja koulutuksesta vastaavat ministerit sekä paikallisen elinkeinoelämän ja siellä toimivien suomalaisyrityksien edustajia. Portugalissa maan kasvavat investoinnit esimerkiksi bio- ja kiertotalouden, energia-, ilmasto- ja digisiirtymän aloilla avaavat paljon mahdollisuuksia Suomen viennille. Lahdestakin kannattaa nyt suunnata vientimatkoille Portugaliin ja muualle Eurooppaa.

Erityisesti koko EU:n laajuista talouskasvua ohjaaviin jäsenmaiden elpymissuunnitelmiin keskittyvät liiketoimintaratkaisut ovat nyt kysyttyjä. Elvytyseurot ovat liikkeellä kaikkialla Euroopassa, ja julkisen rahan vipuamassa kasvussa puhutaan miljardeista. EU-maiden osuus Suomen ulkomaankaupasta on 60 prosenttia, joten kyseessä on meille se kaikkein tärkein vientimarkkina-alue.

On välttämätöntä, että myös Suomi pääsee nyt heti elpymissuunnitelmien toimeenpanon alkuvaiheessa esittelemään laajasti meidän osaamistamme ja sitä mitä voimme tarjota Euroopalle. Esimerkiksi portugalilaisia kiinnostivat aivan erityisesti ilmasto- ja digitaaliseen siirtymään ja niin sanottuun resilienssiin keskittyvät suomalaisratkaisut. Nämä teemat ovat niin Portugalin kuin Suomen elpymissuunnitelmien ytimessä, joten mahdollisuuksia löytyy paljon.

Myös koulutusyhteistyö kiinnostaa Euroopassa. Tutustuimme Portugalissa suomalaisvetoiseen hankkeeseen, jossa vauhditetaan tulevaisuuden innovaatiotyötä ja vahvistetaan korkeakoulusektorin ja elinkeinoelämän tiedonvaihtoa. Mukana hankkeessa on lähes tuhat korkeakouluopettajaa, noin 600 portugalilaista yritystä ja noin 5 000 opiskelijaa 14 eri ammattikorkeakoulusta Portugalista.

Kotimaassa tapahtuu myös paljon. Tällä viikolla erittäin tärkeä uudistus lähti eteenpäin. Vanhempien tasa-arvoa, naisten yhdenvertaisuutta työelämässä ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia parantava perhevapaauudistus on nyt eduskunnan käsittelyssä. Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat jatkossa tasaisesti vanhempien kesken.

Kyseessä on monella tapaa historiallinen uudistus, jolla korjataan nykyjärjestelmän ongelmakohtia. Nykyisellään äidit joutuvat käyttämään valtaosan vapaista. On paljon tutkittua tietoa siitä, että tämä heikentää naisten työmarkkina-asemaa sekä vaikuttaa heidän toimeentuloonsa ja urakehitykseensä koko elämän ajan. Äitien pitkittynyt poissaolo työelämästä syö myös heidän tulevia eläkkeitään, ja on siten pitkän aikavälin yhteiskunnallinen taakka.

Jatkossa perhevapaat jakautuvat kummankin vanhemman välillä tasaisemmin ja niiden käyttö on joustavampaa. Tasa-arvo toteutuu jatkossa myös perheiden välillä, kun oikeus vapaisiin turvataan kaikille huoltajille, sukupuoleen tai muihin tekijöihin katsomatta. Aivan yhtä lailla kuin mahdollisuus kotiarkeen tulee olla molemmilla vanhemmilla, myös lapsella on oikeus kasvaa yhdessä kummankin vanhemman kanssa.

Perhevapaauudistus on työelämän ja tasa-arvon korjausliikkeen ohella ennen kaikkea panostus lapsiperheiden hyvinvointiin. Se, että lapsi saa viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa, edesauttaa niin lapsen ja vanhemman välisen läheisen suhteen muodostumista kuin vanhempien parisuhteen tasapainoa. Uudistus tulee näkymään myös perheiden palveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Perhevapaauudistuksessa on kyse kokoaan suuremmasta arjen uudistuksesta.

Työministeri Tuula Haatainen vierailee Lahdessa maanantaina. Työllisyystoimien konkreettinen jalkauttaminen on alkanut ja nyt meillä kaikilla on näytön paikka, jotta mahdollisimman moni lahtelainen saa työtä ja toimeentuloa pitkän korona-ajan poikkeuksellisten olojen jälkeen.

Ville Skinnari

Jumalan palveleminen

Mitä on Jumalan palveleminen? Raamatun ajan juutalaisuudessa, kuten tänä päivänä monissa uskonnoissa, ajateltiin, että Jumala odottaa uhreja. Uhraaminen nähtiin Jumalan palvelemisena ja juuri sitä varten Jerusalemin temppelissä papit toimittivat uhritoimituksia. Mutta jo vanhan testamentin profeetat opettivat, että Jumalaa me palvelemme palvelemalla lähimmäisiämme. Sunnuntain raamatunkohdassa sanotaan: ”Mitä minä kostun teidän ainaisista uhreistanne, sanoo Herra. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.”

Jeesus opetti samoin, että Jumala ei tarvitse meiltä mitään, mutta lähimmäinen ehkä tarvitsee. Hän sanoi: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Mutta näemmekö Kristuksen lähimmäisessä, apua tarvitsevassa, muiden torjumissa, syvissä vesissä kulkevassa tai unohdetussa?

Vaikka Jumala ei tarvitsekaan meiltä mitään, ehkä hän kuitenkin haluaa meiltä jotakin. Onko se jotakin hyviä tekoja? Ei mitään pientä, vaan hän haluaa kaiken. Hän haluaa meidät. Sydämemme. Se voi tuntua pelottavalta. Mutta ei hän halua meitä siksi, että voisi meiltä olla vaatimassa erinäisiä asioita, vaan voidakseen itse antaa meille. Hän tahtoo lahjoittaa meille kaiken, kaiken sen minkä tarvitsemme. Sen hän tekee antaessaan meille itsensä.


Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Suurten muutosten hetket

Kun olen tänä syksynä katsellut uutiskuvia Afganistanin lentokentän ihmisjoukoista, on mieleeni palautuneet toisenlaisetkin suuriin väkijoukkoihin liittyneet muistot, kaukaa vuodelta 1989. Silloin uutisissa kerrottiin mielenosoituksista Berliinin rajavartiopisteiden lähellä. Valtavat ihmismassat tungeksivat siellä, ja kun lopulta tullipuomit nostettiin ylös, ihmiset virtasivat Länsi-Berliinistä kauan eristettynä olleeseen Itä-Berliiniin ja päinvastoin. Tuossa hetkessä haastatellut berliiniläiset kuvailivat riehakkaasti iloisia tunnelmiaan, he itkivät kameralle, halailivat toisiaan. Näiden tapahtumien taustahan oli se, kuinka oleminen oli pitkää ollut masentavaa, ei oltu nähty rajantakaista sukua tai ystäväjoukkoa vuosikymmeniin. Oli eletty hyvin eristettyä elämää. Sitten kaikki muuttui, yhtäkkiä sai kulkea ja tavata sukulaisia vapaasti. Toivottomuus päättyi. Suurten muutosten hetki oli läsnä.

Ehkä tälläisiä kokemuksia on sinullakin muistikuvina jostakin oman elämän suurten muutosten positiivisesta hetkestä. Rakastuminen voi merkitä sitä. Myös oman lapsen syntymä. Joskus joku muu asia muuttaa oman elämän suunnan. Tunteet ja mielialat muuttuvat, toivottomuus päättyy, alkaa uusi aikakausi uusin mahdollisuuksin.

Yksi ensi sunnuntain evankeliumiteksteistä kertoo Martan ja Marian elämän suuresta muutoksen hetkestä. Jeesus muutti heidän elämänsä perusteellisesti herättämällä heidän kuolleen veljensä Lasaruksen uudelleen henkiin. Martan ja Marian sydämissä on varmasti soinut ilo kuin Berliinin katujen ihmisillä aikanaan. Lasaruksen kuolleista herättäminen oli muillekin todella ihmetystä herättänyt, uutta toivoa ja uskoa antanut tapahtuma. Kuoleman voi voittaa, Jeesuksen tähden kuolemaa ei tarvitse pelätä.

Ensi sunnuntaita sanotaan kirkkovuodessa syksyn pikku-pääsiäiseksi. Silloin iloitaan juuri siitä, että Jeesus on pelastajamme, Hän elää ja on läsnä meidän elämässä – myös suurten muutosten hetkellä. Jeesuksen ansiosta meillä kaikilla on iankaikkisen elämän ja tosi elämän toivo. Hän paransi haavoja, rohkaisi ja lohdutti, neuvoi ja ohjasi. Tänäänkin Hän kulkee vierellämme ja tahtoo rohkaista meitä oman elämänpolkumme suurissa hetkissä. Hänessä Jumala itse, elämän antaja, on rinnallamme.


Kati Saukkonen
Pastori

Lahti, Suomi ja Ruotsi

Lahti nousi tällä viikolla taas Ruotsinkin kartalle, kun kollegani länsinaapurista, Ruotsin ulkomaankauppaministeri Anna Hallberg vieraili kutsustani Lahdessa. Olen tehnyt tiiviisti yhteistyötä Hallbergin kanssa, joten oli hienoa päästä esittelemään hänelle Lahtea sekä lahtelaista osaamista ja tekemistä.

Suomen ja Ruotsin suhde on tiivis, ja hyvästä syystä. Maidemme välillä liikkuvat niin tavara ja investoinnit kuin työvoima, opiskelijat ja matkailijat. Kun katsoo maitamme yhdistäviä asioita, kuten huippuluokan koulutusta, julkista terveydenhuoltoa sekä puhdasta vettä ja elintarvikkeita, sieltä löytyy paljon maailmanmarkkinoiden hamuamia tuotteita. Olemme Ruotsin kanssa pöydän samalla puolella monissa asioissa myös EU:ssa sekä edistämässä avointa, vapaata kauppaa ja kansainvälisiä pelisääntöjä.

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä talousyhteistyö tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia myös Lahdelle. Hallbergin viesti oli selvä: Lahdella ja sen yrityskentällä on paljon tarjottavaa Ruotsille. Meillä on hyvä sauma nostaa profiiliamme esimerkiksi sähköistymisen ja energiateknologian sektoreilla, ja iskeä tätä kautta suomalais-ruotsalaiseen kauppa- ja kasvupotentiaaliin.

Myös Lahdessa pitää katsoa länsinaapuriin ja toisinpäin. Molemminpuolisella yhteistyöllä avautuu aivan uusia ovia vientiin ja tuotannon kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kävimme Hallbergin kanssa tähän jo läpi konkreettisia askelmerkkejä Seurahuoneella, jossa olivat mukana Lahden kaupunki, LUT-yliopisto ja Lahden Teollisuusseura ja sen kärkiyritykset Kemppi, Kempower ja Polttimo. Sähköisen liikenteen klusteri kehittyy Lahdessa edelleen, kiinnostusta kumppanuuksiin on nyt Ruotsissa ja Japanissa saakka. Kaupunkien välinen yhteistyö on tärkeää. Käymme nyt läpi eri vaihtoehtoja urheilun ja kulttuurin yhteistyötä unohtamatta.

Vierailimme Hallbergin kanssa lisäksi Lahden ruotsinkielisessä koulussa, jossa saimme kuulla oppilaiden upean lauluesityksen ja paljon mutta. On tärkeää, että myös toinen kotimainen kielemme näkyy ja kuuluu Lahdessa. Kun on kaksikielinen voi olla helposti myös monikielinen ja oppii helpommin muita kieliä. Meille on muuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana useita ruotsinkielisiä perheitä, mikä näkyy Svenska Gårdenin kasvaneissa luokkakoissa. Monikielisyys on kilpailuvaltti, ja kieliryhmien kohtaaminen rikastuttaa koko Päijät-Hämettä.

Puualan osaaminen ja hiilineutraali rakentaminen on tosi lahtelaista osaamista. Ruotsia ja ruotsalaisia kaupunkeja ja yrityksiä kiinnostaa olla tässä tiivisti mukana. Yhdessä yritysten, Lahden kaupungin, yliopiston ja ammattikorkean sekä myös Salpauksen kanssa kutsun koolle tapaamisen jossa luomme konkreettiset askelmerkit yhteistyölle.

Lahtelaiset äänestivät kunnallisvaaleissa koulutuksen, hyvinvoinnin ja työpaikkojen puolesta. Näiden tavoitteiden tulee siksi näkyä myös kaupungin taloudenhoidossa seuraavan neljän vuoden ajan. On pidettävä huolta siitä, että Lahden tarpeet ja tulot kohtaavat ja että talouden kokonaiskuva on hallussa. Se tarkoittaa investointeja ja panostuksia henkilöstöön. Suunnitelma tämän kokonaisuuden tekemiseksi on vielä liian ohuella pohjalla, tarvitaan koko Lahden ja valtuuston vahva tahto myös uuden tekemiseen ja luomiseen.

Oli siksi aivan oikein, että sivistyslautakunta torppasi viime viikolla budjettiesitykseen sisältyneet 4,9 miljoonan euron koulutusleikkaukset. Lautakunnan omassa ehdotuksessa päädyttiin päinvastoin lisäämään määrärahoja niin perusopetukseen kuin nuorisopalveluihin ja lukioille. Lahden koulu- ja nuorisotoimen budjetissa on jo nykyisellään vajautta – liikkumatilaa on lisättävä, ei kavennettava.

Kaupungin rahanjako tarkentuu vielä syksyn mittaan budjettivalmistelun edetessä. Kuitenkin jo nyt on selvää, että äänestäjien tahdon pitää näkyä lopputuloksessa. Lahden tulevaisuus rakentuu nuorten, osaamisen ja toimivien palveluiden varaan, eikä tästä voi tinkiä.

Ville Skinnari

Suomen eläkevakuutushuijaus ja ”kaiken kupla”

Tein toissa viikolla kirjoittaessani ”tahallisen” virheen , kun kerroin eläkevakuutusyhtiöden sijoitusomaisuusrahastojen olevan 334 miljardia. Todellinen määrä on 234 miljardia! Tämän tein siksi, että ihmisillä ei oikein ole minkäänlaista tajua paljonko miljardi on? Siis vielä kerran se on 1000 miljoonaa. Se on niin käsittämätön summa rahaa, että eihän sitä oikein kukaan tajua? Tein siis
100 miljardin virheen! Tätä ei kuitenkaan kukaan huomannut tai en nähnyt, että joku olisi halunnut korjata asian. Miksi? Esimerkki lienee paikallaan. Summa on kaksi kertaa Suomen valtion vuoden budjetti. Siksi tavallinen Matti Meikäläinen ei tajua tai hahmota näitä suuruusmääriä ja tässä tapauksessa sitä, kuinka suuria ja käsittämättömiä summia eläkevakuutusyhtiöt hallinnoivat.

Eläkevakuutusyhtiöt ovat pelotelleet poliitikot hiljaisiksi, koska ne jakavat suuria summia vaaliavustuksia puolueille ja suuryrityksille arviolta 350 miljoonaa euroa. Nämä oli naamioitu muka työhyvinvointi- ja asiakaspalveluiksi. Finanssivalvonta on antanut tästä yhtiöille viimeisen varoituksen. Tämä laittomuus on nyt Lahdessa johtanut poliisitutkintaan. Nyt eläkeyhtiöiden jakamat rahat on naamioitu työttömyysriskien hallinnaksi. Suomessa on 500 000 pieneläkeläistä, jotka kituvat köyhyysrajalla ja joita ei huomioida mitenkään. Tämä on räikeässä ristiriidassa viiden suurimman eläkevakuutusyhtiöiden johtajien yli miljoonan euron vuosipalkkioiden kanssa!

Mutta nämäkin puuhastelut ovat ”peanuts” eli olemattomia pähkinöitä kun puhutaan käsitteestä ”kaiken kupla”. Kuulin käsitteestä ensimmäisen kerran noin viisi vuotta sitten. Mutta tajusin asian vasta luettuani tänä kesänä markkinastrategi Graham Summersin kirjan ”The Everything Bubble – The Endgame for Central Bank Policy”. Tässä teoksessa Summers kertoo tosiasioita USA:n tavasta
hoitaa rahamarkkinoita. Kaksi vuosikymmentä Yhdysvallat on ratkonut jokaisen rahakuplan pumppaamalla ja puhaltamalla tilalle entistä suuremman määrän helikopterirahaa eli uuden kuplan. Näitä olivat vuoden 2000 teknologiakupla, vuoden 2008 asuntokupla ja nyt paisutettu uskomaton valtionlainakupla. Täytyy pitää mielessä, että nämä samat rahan puhaltamiset markkinoille liittyvät EU: hun ja sitä kautta Suomeen, joka nappasi koronarahaa sieltä 3,2 miljonaa euroa ja maksaa takaisin 7 miljoonaa euroa.

Summerin mukaan valtioiden lainapaperit ovat rahoitusjärjestelmän kivijalka, joten niiden kupla on johtanut kuplaan kaikkialla. Kyse on siis eränlaisesta keskuspankkivetoisen talouden päätepisteestä. Summersin mukaan ”kaiken kuplan” puhkeaminen saa vuoden 2008 maailman finanssikriisin näyttämään piknikiltä.

Tätä kaikkea kannattaa katsoa seuraavasta lähtökohdasta: koko maailman velanmäärä oli viime vuoden lopussa arviolta noin 300 000 miljardia dollaria ja se on kasvanut noin kolmanneksella vuodessa. Veroparatiiseissa makaa laiskaa rahaa arviolta 2500 miljardia, josta suomalaistakin veronkiertorahaa 5 miljardia. Pelkällä Tobin verolla valtiot hyötyisivät 1000 miljardia. Miksi mitään
ei tehdä kansallisvaltioiden toimesta?

Tässä taustat: Sijoittajien näkökulmasta kupla on muodostunut seuraavasti: alhainen korkopolitiikka ja keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ovat johtaneet turvallisten sijoituskohteiden tuoton katoamiseen. Pankkitalletusten ja turvallisten valtionlainasijoittajien tuotot vajosivat nollan tuntumaan tai jopa negatiivisiksi. Siksi sijoittajat lähtivätt hakemaan sijoituksia muualta. Ensin ruuhkaa alkoi syntyä suhteellisen turvallisina pidetyistä kiinteistösijoituksista ja hyvien luottoluokitusten saaneiden yritysten lainapapereista. Kun niiden tuotot alkoivat ehtyä ruuhkan takia, tuottojen metsästys laajeni riskialttiimpiin kohteisiin osakkeisiin ja roskalainoihin.

Englanniksi ilmiö tunnetaan nimeltä ”hunt for yield”! Kaikki alkoi tuntua kalliilta. Nyt tämä kupla on mielenkiintoisessa vaiheessa ja saattaa voida paksummin kuin koskaan? Juuri parhaillaan osakekurssit ovat tehtailleet viime viikkoina huimia tuloksia. Meidän Solidiummekin kurssi nousi 45 %! Asuntomarkkinat kuumenivat huimasti taas joka puolella. Virtuaalivaluutat voivat hyvin. Raaka-aineiden hinnat nousevat ja ympäristöteknologiaan panostetaan. Jos siis ”kaiken kupla” on olemassa, miksi se ei puhkea? Siksi, että sen puhkeamiseksi tehtäisiin ihan mitä vain. Tärkein kysymys onkin; Kuinka kauan keskuspankit voivat ostaa valtionlainapapereita?

Juhani Melanen

Jätä taakkasi

”Paina leukaa kohti rintaa ja rullaa nikama kerrallaan ja selkä pyöreänä alas asti. Anna käsien roikkua rentoina kohti lattiaa. Hengitä ulos, päästä irti jännityksestä ja anna taakkojen pudota harteiltasi.”

Näillä sanoilla Hiljaisuuden joogan opettajani ohjaa ryhmäläisiään päästämään irti ja olemaan kannateltuna Jumalan edessä. Samalla saan rukoilla: ”Olen Jumalan edessä sellaisena kuin olen. Hänen hyväksyvässä rakkaudessaan voin löytää kokoiseni paikan tässä elämässä, tässä maailmassa ja luomakunnassa.”

Ajattelen, että juuri tästä on kyse myös sunnuntain aiheen äärellä. Pyhäpäivän Psalmi puhuu Jumalan armosta ja huolenpidosta. Miten hyvä Jumala onkaan, antaa anteeksi ja jakaa runsaasti armoaan kaikille, jotka sitä häneltä pyytävät. Ja Jumala kuulee, kaikki rukoukset, kaikki avunhuudot, kaikki sydämen huokaukset.

Rukoilla voin monella tavalla: kädet ristissä hiljaa itsekseen, ikiaikaisten rukousten sanoin kirkonpenkissä, iltalenkillä koiran kanssa, sienimetsässä kuljeskellessa, saunan lauteilla rentoutuen, omaa kehoaan rukouksessa huoltaen ja venytellen. Missä tahansa ja miten tahansa rukoilet, muista tämä Psalmin lupaus voimalauseena tulevaan viikkoon:

”Jätä taakkasi Herran käteen,
hän pitää sinusta huolen.”


Pauliina Hatakka

Lukutaito, lapset ja demokratia

Tämän viikon keskiviikkona vietettiin kansainvälistä lukutaidon päivää. Lukutaito on välttämätön kansalaistaito. Siinä ei ole kyse vain kieliopista tai pänttäämisestä, vaan tiedon kriittisestä arvioinnista – siis ympäröivän yhteiskunnan ja maailman asioiden ymmärtämisestä.

Lukutaito on kaksisuuntainen väylä: se on paitsi keino paitsi vastaanottaa tietoa ja käsitellä sitä, myös ilmaista omia mielipiteitämme ja tunteitamme. Lukutaito on samalla keskustelutaidon ydintä: se auttaa meitä kommunikoimaan ympärillämme olevien ihmisten kanssa ja vaihtamaan ajatuksia.

Kolmen lapsen isänä huomaan jo kotona sen, että lukeminen ei enää ole itsestään selvyys. Liikkuvaa kuvaa on helpompi kuluttaa. Lukemisen taito heikentyy, ja huoli lasten ja nuorten lukuinnon hiipumisesta on aiheellinen. Myös aikuisilla – mukaan lukien itselläni – lukeminen saattaa työkiireiden keskellä jäädä ajoittain otsikkotasolle. Mutta kuitenkin juuri se monipuolinen lukeminen, aina kaunokirjallisuudesta urheilu-uutisiin, kehittää tehokkaimmin omaa ajattelua ja tietopohjaa.

Suomen koulutusjärjestelmän kulmakivi, peruskoulu, täyttää pian 50 vuotta. Se muodostaa yleissivistävän koulutuksemme perustan. Suomalainen peruskoulu on menestystuote, ja olemme hyvästä syystä tottuneet pitämään itseämme koulutuksen suurvaltana. Mutta nyt on tehtävä nopeat korjausliikkeet. Siksi Lahden kaupungin kaavailemat leikkaukset sivistyksen toimialaan tuntuvat käsittämättömiltä. Näinkö turvataan lahtelaisten tulevien aikuisten osaaminen?

Suomen sijoitus myös koululaisten osaamista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa on laskenut. Tulosten mukaan peruskoulun päättävistä jopa 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Mikä huolestuttavinta, oppimistulokset jakautuvat meillä yhä selkeämmin koulujen ja alueiden välillä.

Koulutuksellinen tasa-arvo tarvitsee puolustajia nyt enemmän kuin koskaan. Hallitus teki viime syksynä yhden itsenäisen Suomen historian merkittävimmistä koulutusteoista päättäessään laajentaa oppivelvollisuutta ja turvata toisen asteen koulutuksen maksuttomuus. Uudistus auttaa varmistamaan sen, että jokainen suomalainen nuori saa mahdollisimman kattavat valmiudet työelämään.

Koulutuksen tulevaisuutta tarkasteltaessa on katsottava riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Ei seuraavan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän, vaan esimerkiksi vuoteen 2050. Tänä syksynä opinpolkunsa aloittavat ekaluokkalaiset ovat silloin jo omalla työurallaan, osa ehkä saattaa jo omia lapsiaankin koulutielle. Miltä maailma näyttää silloin? Mitkä ovat ne tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan tarpeet, joihin tulisi jo nyt varautua?

Sanotaan, että maailmalla ollaan ajautumassa totuuden jälkeiseen aikaan. Tällä viitataan siihen kasvavaan virheellisen tai tarkoituksella harhaanjohtajan tiedon määrään, joka leviää etenkin verkossa. Sosiaalinen media on tarjonnut lähes rajattoman äänitorven sellaisille äärilaidoille, joiden viesti ei muuten keräisi kuulijoita.

Parhaita keinoja suojata yhteiskuntaa disinformaation vaaroilta on vahvistaa sen jokaisen yksilön kykyä tunnistaa ja torjua väärää tietoa. Erityisesti korona on muistuttanut meitä siitä, kuinka tärkeää tutkittuun tietoon pohjaava päätöksenteko on aina valtiojohdosta arkielämässä tapahtuviin valintoihin.

Lukutaito ja kriittinen ajattelu ovatkin itse demokratian elinehtoja. Kun meillä on yhteisymmärrys siitä, mikä on totta ja mikä ei, on yhteisistä pelisäännöistä ja tavoitteistakin huomattavasti helpompaa pitää kiinni.

Ville Skinnari

Näistä Lahti vaikenee!

Lahdessa on eräs outo optinen harha, Lahti ei elä tapahtumajärjestelyillä. Kaupunginjohtajamme Pekka Timonen, entinen tapahtumajärjestelijä, on kuin sirkustirehtööri, jolta tiikeri on kadonnut. Eliittimme ei tätä tajua ja päämedia Etelä- Suomen Sanomat tukee ja toittottaa tätä agendaa, vaikka kylmä totuus on, että Salppurit ja KymiRingit ovat tappiollisia virityksiä, mutta silti niitä hinataan eteenpäin Lahden verorahoilla kuin kivirekiä.

Lahdessa on joustavia yrityksiä, joilla on investointihalua, digiosaamista sekä herkkyyttä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kuten Kempower, Uponor Infra, Fazer, Luhta ja Hartwall. Ne ovat meidän dynamomme ja vahvuutemme. Meillä olisi mahdollisuus luoda tänne voimakas kiertotalous & ympäristöklusteri, jos vain kykenisimme tarjoamaan näille uusille yrityksille sellaiset toimintaympäristöt, joissa niiden on helppo ja vaivaton toimia. Innovaatiot, tahtotila, logistiikka ja Lahden omat toimet ratkaisevat tulevaisuudessa uusien yritysten halun tulla Lahteen. Lahti elää tai sammuttaa valot ellei tätä tajuta. Tätä kehitystä haittaavat useat seikat, joita tässä kolumnissa yritän käsitellä objektiivisesti ja lakiin tukeutuen lahtelaisen veronmaksajan kannalta.

Lahdessa on noin 60 kaupungin omistamaa tytäryhtiöitä, joiden toiminnan tarpeellisuutta kukaan ei ole tutkinut tai edes asettanut niiden toimintaa kyseenalaiseksi, vaikka ne ovat tuottaneet Lahdelle merkittäviä tappioita vuodesta toiseen. Varsinainen murheenkryyni on ollut Lahti Events Oy. Tämä on saanut jatkua siksi, että Lahden virkamiehet ovat laiminlyöneet  näiden yritysten omistajanohjauksen ja valvonnan, vaikka Lahden kaupungin konsernin johto-ohjesääntö selkeästi näin edellyttää. Kuka kantaa tästä vastuun?

Nyt, kun on löytynyt kaksi rohkeaa, poliittista muskettisoturia Jorma Ratia ja Seppo Korhonen, jotka ovat uskaltaneet nostaa  kissan pöydälle, heidän toimintaansa yritetään suitsia niin päättäjien, virkamiesten kuin päämediankin taholta halventavilla kommenteilla. Vai miten on tulkittava Etlarin kommentti juristi Jorma Ratiasta, jonka toimintaa lehti kuvaa ”muskelimieheksi” ja oman egon pönkittäjäksi siksi, että hän haluaa tutkia kuuluuko Lahti Eventsin tukema yksityinen, toisen kunnan aluella toimiva KymiRing Lahden ydintoimintaan? Onko Lahden kaupunginjohtajalla oikeus siirtää Lahti Eventsille varoja 2,8 miljoonaa euroa, joilla se on solminut sellaisia ”salassa pidettäviä” sopimuksia, jotka ovat lahtelaisten päättäjien valvonnan ulkopuolella? Voiko Timonen todella tehdä näin, vaikka häntä sitoo Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kielteinen päätös tästä tukemisesta? Moni opiskeluaikainen juristiystäväni pääkaupunkiseudulta on ihmetellyt, miksei kukaan tee Timosen
toiminnasta tutkintapyyntöä poliisille. Tällöin pulinat loppuisivat siihen paikkaan ja työrauha palaisi välittömästi.

Lahdessa ei ole opittu mitään virheistä. Surullisia esimerkkejä on paljon, joten pieni kertaus lienee paikallaan, koska kuntalaisten poliittinen muisti on kuukauden mittainen. Ensimmäisenä tulee mieleen Lahden konserttitalon taloussotkut. Rakentamisoikeudet myönnettiin ”autokauppiasveijareille” Hannu Himasen ja Ilkka Viljasen toimesta. Ne ovat oivallinen esimerkki kyvyttömyydestä nähdä toimijoiden rehellisyys. Olisiko tässä syytä epäillä rakenteellista korruptiota? Lahden kaupungintarkastuslautakunta on monissa raporteissaan epäillyt tätä jo Myllyvirran ajoista lähtien.
Lahden johdannaisissa pyörii kymmenin miljoonien riskit, jotka on junaillut Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen. Millä valtuuksilla? Hän oli jo aiemmin hukata Islannin sotkuissa Lahden varoja miljoonia euroja.

Lahden virkamiehet ovat ottaneet vallan valtuutetuilta, koska nämä ovat sen kaikessa ymmärtämättömyydessään heille antaneet. Kun näitä virkamiesten toimia aletaan Lahdessa viimein peräänkuuluttaa Jorma Ratian kaltaisten valtuutettujen toimesta, hänen toimintaansa yritetään vaikeuttaa kaikin mahdollisin tavoin. Käytettyjä keinoja ovat hidastelut ja italialaiset lakkot. Missä on Lahden valtuuston tuki Jorma Ratialle, joka haluaa Lahden edun nimissä tutkia kannattomattomien tytäryhtiöiden toimia?
Monet sellaiset virkamiesten turhat suunnitelmat, kuten Liisu on torpattava, koska ne vain vaikeuttavat tavallisten lahtelaisten arkipäivää. Nyt uudella valtuustolla on näyttämisen paikka!

Juhani Melanen

Lähellä, vieressä

Kuka on minun lähimmäiseni? Lähimmäisyyden reuna-alueita voi hahmotella kysymällä itseltään, keiden ihmisten elämään minulla on vaikutusta omassa elämänpiirissäni?

Ihmisinä meillä on kyky ymmärtää toistemme tilanteita ja tukea ja auttaa toisiamme, silloin kun se on mahdollista.
Silloin kun ei pysty auttamaan, ihmisen voi sulkea Jumalan huolenpitoon rukoilemalla hänen puolestaan tai siunaamalla Herran siunauksella.

Rukouksella ja siunauksella on salattu voima, koska se milloin ja miten Jumala toimii, on vain Hänen tiedossaan. Mutta kuulla ja auttaa Jumala on luvannut.

Inhimillisyys on lähimmäisyyden toinen nimi. Ehkä meidän pitäisi olla enemmän ihmisiä toisillemme.
Kun olemme lähellä toisiamme ja toisiamme varten, meissä oleva Jumalan valo ja hyvyys pääsee paremmin hehkumaan.


Antti Kilpi
pastori, Launeen srk

KOLUMNIT -arkisto

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011