On hienoa palata Afrikan työmatkalta kotiin, kun odotettavissa on hieno viikonloppu hiihtolajien parissa. Salpauselän kisoissa mukana ovat kaikki kotimaiset ja kansainväliset huippunimet 20 eri maasta. Heidän taistelunsa maailmancup-pisteistä ja Salpausselän kisojen kehuttu yleisö ovat hieno kolmipäiväinen kattaus, joka on koettava paikan päällä.
Olen ollut tämän viikon Tansaniassa ja Mosambikissa. Tätä kolumnia pääkaupunki Maputossa kirjoittaessani suunnitelmissani on kiiruhtaa kisapaikalle suoraan lentokentältä. Matkani tarkoitus on ollut tutustua Suomen, EU:n ja kansainvälisen yhteisön tekemään ilmasto- ja koulutusyhteistyöhön sekä rauhan rakentamiseen, joka on Mosambikissa juuri nyt tärkeä tehtävä. Konflikteja on ehkäistävä paremmin ja siinä kansainvälisen yhteisön ja YK:n rooli on merkittävä. Ulkomaankaupassa meillä on täällä paljon parannettavaa. Kiinaan menimme liian myöhään 20 vuotta sitten. Afrikan kanssa ei saa tehdä samaa virhettä, koska tulevaisuuden kasvu on täällä.
Salpausselän kisaviikonloppuni alkaa Ylen kisastudiosta, jossa keskustelen aiheesta ”urheilu ja ilmastonmuutos”. EU tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, joka ei ole kovin kaukainen asia, sillä moni urheilu-uransa ensiaskeleita tällä hetkellä ottava voi yhä kilpailla vielä silloin. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan kolme edellistä vuotta ovat olleet maapallon mittaushistorian lämpimimmät. Lämpötila nousee näillä näkymin 1,5 astetta vuosien 2030-2052 välillä. Tutkijoiden mukaan kahden asteen nousu on ihmiskunnan kannalta katastrofaalista. Kuluneen vajaan sadan vuoden aikana talviolympialaiset on 21 eri paikassa. Nykymenolla yhdeksässä niistä ei voitaisi järjestää talvikisoja vuoden 2050 jälkeen. Ainakin Sotshissa, Garmisch-Partenkirchenissa, Vancouverissa, Oslossa, Chamonix’ssa, Innsbruckissa, Grenoblessa, Sarajevossa ja Squaw Valleyssa kisojen järjestäminen olisi silloin mahdotonta.
Koska esimerkin voima on valtava, kerrotaan miten urheilussa voi olla vihreä ilman suuria kompromisseja. Länsi-Englannissa sijaitseva jalkapalloseura Forest Green on ympäristöasioiden suhteen pioneeri. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa onkin nimennyt Englannin nelostasolle nousseen Forest Greenin maailman vihreimmäksi jalkapalloseuraksi. Seura on täysin hiilineutraali. Kenttä on orgaaninen, se kastellaan sadevedellä ja sen ruoho pidetään oikean pituisena aurinkoenergialla toimivalla robottileikkurilla. Maaliverkot ovat tehty kierrätysmateriaalista ja muun muassa katsomon katolla on aurinkopaneeleita. Stadionille johtavalla tiellä ja parkkipaikalla on sähköautojen latauspisteitä, joita saa käyttää koska tahansa. Kaikista eniten huomiota Forest Green on kuitenkin saanut siitä, että seura on täysin vegaaninen. Ensin joukkueen ja seuran työntekijöiden ruokavaliosta hävisi punainen liha ja pian sen tarjoilu lopetettiin myös otteluissa katsojille. Nykyään myös monet pelaajat ovat vegaaneja.
Nämä kaikki ovat hyvin pieniä asioita, mutta ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta pienikään teko ei ole merkityksetön.
Ville Skinnari
Katselen usein suurella ilolla Launeen kirkon messun väkeä. Meitä on niin mukava, kirjava joukko. Launeen kirkko on sopivan kokoinen tavallista jumalanpalvelusta varten. Siksi kirkkosali on useimmiten lähes täynnä.
Kirkon penkeillä istuu eri-ikäisiä ihmisiä. Joku tulee rollaattorilla, jollekulle pienelle paikallaan istuminen ylipäänsä tekee tiukkaa. Ei yhtään haittaa vaikka hän välillä kuljeskelee ihmisten jaloissa. On perheitä ja yksineläjiä, eri elämäntilanteessa olevia, on syntyperäisiä suomalaisia ja ulkomailta tulleita. Meillä on useita turvapaikanhakijoita tai jo oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia, jotka on kastettu kristityiksi ja jotka nyt käyvät kotikirkossaan. ”Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on”,niin kuin virressä 499 lauletaan.
Tänä sunnuntaina 1.3. maahanmuuttajat ovat myös toteuttamassa kirkkokahveja. Irakilainen perhe halusi leipoa jotakin kaikkien iloksi. Tässä messussa pääsemme maistamaan heidän maansa leivonnaisia. Samalla tulee näkyväksi se, että meidän seurakunta on osa maailmanlaajuista kirkkoa. Kristittyjen joukko on maapallon suurin uskonto. Me kuulumme yhteen vaikka olemmekin erilaisia, erimaalaisia ihmisiä.
Sinä olet myös tervetullut tähän kirjavaan kirkkokansaan. Seurakunta on monivärinen tilkkutäkki, jossa jokaiselle on paikkansa. Meitä yhdistää usko Jumalaan, meillä on sama Pelastaja Jeesus Kristus. Meidät liittää yhteen Pyhä Henki, joka luo rauhan ja ystävyyden erilaisten ihmisten välille.
Riitta Särkiö
Tänä vuonna laskiaissunnuntaita vietetään viikko ystävänpäivästä. Ystävänpäivänä on muistettu ystäviä eri tavoin, laskiaisena taas laskeudutaan paastonaikaan, kulkemaan Jeesuksen kanssa kärsimystiellä kohti pääsiäisen juhlaa.
Paastonajassa ja ystävänpäivässä on yllättäen jotakin yhteistä. Molemmissa on tärkeää kääntää katse itsestämme kohti toista ihmistä, kertoa sanoilla ja teoilla, että sinä olet minulle tärkeä. Jeesuskin puhuu ystävyydestä (Joh.15:14): ”Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä.”
Ehkä tänä paastonaikana voisimme laskeutua mietiskelemään Jeesuksen antamaa käskyä, sitä, joka on käskyistä tärkein: ”Rakastakaa toisianne”. Ei ole ihan helppoa rakastaa tässä lähellä olevia saati ojentaa auttava käsi kaukana olevalle lähimmäisellemme. Mutta siihen Jeesus meitä kehottaa, usein varsin painokkaasti.
Pienetkin asiat ovat hyvä alku: naapurin tervehtiminen rappukäytävässä, vastaantulijalle hymyileminen, sen kysyminen, tarvitsetko tänään apua kaupassa käyntiin tai ulkoilemiseen liukkaalla kelillä. Ja joskus voi myös muistaa sanomalla kiitos. Kiitos siitä, että juuri sinä olet ystäväni ja kuljet vierelläni.
Rakas Jeesus,
Avaa meidänkin silmämme
näkemään
jokaisessa ihmisessä
Jumalan kuva,
hänen kätensä jälki,
ja ne ihmiset ympärillämme,
jotka tarvitsevat apua
ja toista ihmistä vierelleen.
Pauliina Hatakka
Kävimme alkuviikosta eduskunnassa ajankohtaisen keskustelun ylivelkaantumisesta. Viime vuosina velkaantumiseen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet suorastaan hälyttävästi ja maksuhäiriömerkintöjen määrä on kivunnut ennätyslukemiin. Numeroina ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että viime vuonna suomalaiset saivat lähes 1,9 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Velkaantuminen on moniin elämän osa-alueisiin vaikuttava ongelma, jonka täytyy pystyä pysäyttämään.
Tämän toteuttamiseksi kuluttajien velkaongelmien ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen on otettu myös hallituksen asialistalle. Hallitusohjelmaan on linjattu lukuisia tilanteeseen puuttuvia kirjauksia, kuten maksuhäiriömerkintöjen kestoajan lyhentäminen ja positiivisen luottorekisterin käyttöönotto. Jälkimmäisellä tarkoitetaan järjestelmää, johon kirjataan maksuhäiriömerkintöjen ohella muut henkilön talouteen vaikuttavat häiriömerkinnät. Maksukyvyn, luottojen hoitamisen ja luottoluokituksen kirjaamisen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva henkilön maksukyvystä. Lisäksi äskettäin tiukennetun kuluttaja- ja pikaluottoja koskevan sääntelyn tehokkuutta aiotaan seurata ja tehdä siihen tarvittaessa lisää kiristyksiä. Viime vuosina pikavippejä on mainostettu aika härskisti myös nuorten kohderyhmälle. Koska tällaiset epäeettiset mainokset voivat olla hyvinkin haitallisia, on hallitusohjelmaan kirjattu aggressiivisen markkinoinnin hillitseminen.
Ylivelkaantuminen on ongelma, jonka hoidossa näkökulma tulisi siirtää luotonantajista velkaantuneisiin ihmisiin. Yllämainittujen hallitusohjelman keinojen lisäksi olisi aiheellista vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia hallita omia velkojaan. Nykyteknologia mahdollistaisi esimerkiksi kaikkien velkojen saamisen yhteen näkymään, jolloin ihminen näkisi kännykkänsä näytöltä tai muulta ruudulta lainojensa kokonaisuuden, niiden eräpäivät, jolloin hän voisi nykyistä paremmin tietää milloin pitää pyytää eräpäivän siirtoa tai hakea velkajärjestelyä. Tämä toisi ihmisille enemmän ymmärrystä omasta tilanteestaan. Lahti voi olla edelläkävijä tässä asiassa esimerkiksi Hyvinvointiyhtymä ja Lahti Energia voisivat näyttää mallia. Näin raha ei valuisi perintäyhtiöille.
Lopuksi vielä Lahdelle tärkeästä asiasta. Me Etelä-Lahden Sosiaalidemokraatit ilmaisimme torstaina selkeästi kantamme Lahti Energian tilanteesta: Lahden kaupungin ei tule luopua Lahti Energian sataprosenttisesta omistuksesta, vaan omistaja-arvoa tulee kehittää pitkäjänteisesti yhteistyössä omistajan ja Lahti Energian johdon kanssa. Lisäksi Lahti Energian tulee olla aktiivinen uusien liiketoimintaratkaisujen kehittäjä ja tarjoaja sekä jatkossakin kestävän kehityksen suomalainen ja eurooppalainen edelläkävijä. Tämä on Lahden ja lahtelaisten etu.
Ville Skinnari
Maanantaina tapasin Asikkalan Lehmonkärjessä matkailualan toimijoita Päijät-Hämeestä, Kanta-Hämeestä ja Keski-Suomesta. Ilmastonmuutos haastaa meidät kaikki. Finlandia-hiihdon peruuntuminen on toivottavasti kaikki herättävä uutinen. Ongelmien keskellä tulee kuitenkin nähdä mahdollisuuksia. Kestävä matkailu etsii nyt voittavia ratkaisuja eri puolilta maailmaa. Meillä on osaamisen elementtejä Suomessa kiertotaloudesta energiatehokkuuteen ja muotoiluun. Kansainväliseen Lappiin verrattuna meidän ongelma Järvi-Suomessa on tunnettuuden puute sekä toimijoiden ja toimintojen pirstaleisuus. Siksi viimeistään nyt pitää luoda ainakin Päijänteen alueen toiminnallinen kokonaisuus yhdessä yritysten kanssa. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että pitää päästä mahdollisuuksista puhumisesta todelliseen tekemiseen. Tätä varten Marinin hallitus on luonut resursseja esimerkiksi luontomatkailun ja kansallispuistoverkoston kehittämiseen. Kiertotalouden uusille ratkaisuille on varattu yli 80 miljoonaa euroa.
Päijänne on Euroopan helmi. Samoin Vesijärvi on upea työnäyte, miten teollisuuden saastuttama järvi pelastetaan kestävästi. Meillä on kansainvälisestikin erittäin ainutlaatuisia kohteita, kuten esimerkiksi Salpausselät, joille haetaan Geopark-statusta UNESCO:lta. Tämä kertoo sen, että ne ovat ainutlaatuisia ja kansainvälisesti merkittäviä luontokohteita. Nykyiset kansallispuistot pitää paremmin liimata toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ja tätä työtä nyt Evon ja Päijänteen osalta tehdään. Samoin muidenkin.
Kumppanuus ja yhteistyö eri tahojen välillä on välttämätöntä tällaisissa hankkeissa. Saavutettavuudessa olemme keskeisellä paikalla. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on tunnin matka Lahteen. Yhdistämällä tähän hyvät tuotteet ja tehokkaan markkinoinnin olemme erittäin vahvoja kasvukohteita ympärivuotisen matkailun näkökulmasta.
Lahdessa tapahtuu myös paljon, mutta kysymysmerkkejäkin on. Asikkalassa ihmettelin ääneen Lahden ja Hollolan (Messilä) halua rakentaa kaksi kylpylähotellia samalle alueelle. 1980-luvulla se oli kova sana kansainvälisestikin, mutta nyt kansainvälinen matkailija etsii jotain aivan muuta. Luonnon ja sen kestävän kohtelun merkitys on tässä keskiössä, samoin hyvinvoinnin, terveyden ja muotoilun ratkaisut. Pari vuotta sitten käynnistimme Lahdessa keskustelun laajan vision rakentamiseksi Lahden alueen matkailulle vuoteen 2030 saakka. Tämä työ on nyt käynnissä, mutta tuntuu kestävän ja kestävän. Viime viikolla tiedustelin konsulttiselvityksen tilaa ja minulle vastattiin, että se valmistuu vasta syksyllä. Samaan aikaan muut kaupungit jo käynnistävät ja tekevät suurhankkeitaan. Viimeisenä Helsinki ilmoitti eilen uuden Garden-hankkeen käynnistämisestä. Täällä keskustelu on tasoa Kisapuisto – kyllä vai ei ilman näkemystä kokonaisuudesta mitä tarvitaan tulevina vuosikymmeninä. Vihreän pääkaupungin status olisi vuonna 2021 mahdollisuus kertoa jostain todella kiinnostavasta. Näin ei vain voi jatkua. Muuten Lahden stadion muuttuu kirjaimellisesti hiihtomuseoksi, jossa muistellaan menneitä, koska ei osattu katsoa tarpeeksi rohkeasti tulevaisuuteen.
Meillä on edelleen mahdollisuus luoda kestävän matkailun voittavia ratkaisuja ja tehdä niistä samalla myös näyttämöitä viennin uusille ratkaisuille. Osaamista tähän löytyy jo ihan Lahdestakin. Muun muassa Mäntän uusi jäähalli ja tuleva Äänekosken halli ovat lahtelaista energiaosaamisen käsialaa. Mäntän halli muuten maksoi noin kolme miljoonaa euroa. Lahdessa ei tähän hintaan saada edes tekojäärataa. Tosin paikalliset osaajat senkin tekisivät paljon halvemmalla. Laune ja Kisapuisto voitaisiin tehdä edullisestikin. Radiomäki noin 200.000 eurolla. Mutta heiltä ei tietenkään ole kysytty. Puhumattakaan, että ministerin kanssa keskusteltaisiin eri ratkaisuvaihtoehdoista. Mutta toivottavasti konsulttien visioiden valmistuessa tämäkin korjaantuu. Kuten kaikessa, myös urheilu- ja liikuntarakentamisessa on tultava ulos eri organisaatioiden hallinnoista ja poteroista. Tilakeskuksen, Spatiumin ja Lahden kaupungin koko konsernin toimijoiden pitää pystyä näkemään ja tekemään yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Poliitikkojen tehtävä on johtaa ja määritellä suunta ja lautakunnan luoda ja sopia toiminnan suuret linjat. Näin se pitää olla ministeriöissäkin. Eikä päinvastoin.
Ville Skinnari
Helmikuun 14. päivänä on Valentinin nimipäivä… on ollut jo kauan. Jo vuonna 496 ryhdyttiin viettämään Pyhän Valentinus roomalaisen päivää 14.2. Hän oli legendan mukaan rakkauden suojelija, oli mm. vihkinyt sotilaita avioliittoon, vaikka heiltä oli avioliitto kielletty. Vähin erin Valentinuksen päivästä tuli varsinkin Amerikassa Valentine’s Day, rakastavaisten päivä, vaaleanpunainen <3 -päivä.
Suomessa ei olla niin totuttu rakkaudentunnustuksiin eikä hempeyksiin. Siksi on kuvaavaa, että rakastavaisten päivästä tuli Suomessa ystävänpäivä. Täällä puhutaan rakkaudesta vähän matalammalla profiililla ja laajennettiin päivä ystävien huomioimiseen. Rakkaudella ja ystävyydellä on omat paikkansa. On tärkeä osoittaa lämpimiä tunteita niin rakkaimmalle kuin kaikille tärkeille ihmisille. Kannattaa sanoa ääneen, että tykkää.
Virressä 273 lauletaan: ”Jeesus, parhain ystäväni, löytäisinkö vertaista?” Se on aika paljon sanottu! Jeesus ei korvaa ystävää. Hän on meille jotain enemmän kuin ihmisystävä: hän armahtaa ja pelastaa, hän kuulee rukoukset ja on meidän kanssamme kaikki päivät, maailman loppuun asti.
Jeesus, veljemme ja ystävämme. Kiitos rakkaista ihmisistä. Auta meitä elämään yhdessä. Ole yksinäisinä hetkinä kanssamme. Kanna ja johdata eteenpäin. Aamen.
Riitta Särkiö
Hallitus on aloittanut työn vuoden vaihteen jälkeen vauhdilla ja näyttänyt kykynsä tehdä päätöksiä. Valtiopäivien avajaiset olivat keskiviikkona ja täysistunnot ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Itse olen käynyt tällä viikolla Lontoossa. Tapasin Brittiministereitä ja parlamentissa kansanedustajia. Brexitin jälkeinen aika tulee olemaan täynnä kysymysmerkkejä. Kauppasuhde EU:n ja UK:n välillä pitää rakentaa nopeasti, jos halutaan tuloksia ennen vuoden loppua.
Viime kaudella keskusteltiin paljon vanhustenhoitoon liittyvistä ongelmista. Eduskuntavaalien alla suurin osa eduskuntapuolueista sitoutui ympärivuorokautisen hoidon 0,7 hoitajamitoituksen sitomiseen lakiin. Taustalla olivat monia järkyttäneet vanhustenhoitoon liittyvät ongelmat. Suomalainen vanhustenhoito on ollut liian pitkään huonossa jamassa. Nyt tehty muutos on siis enemmän kuin tarpeellinen. Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta tuli eduskuntaan tällä viikolla.
Hoitajamitoitukseen kuuluvista työntekijöistä puhuttaessa tarkoitetaan koulutuksen saaneita hoito- ja sosiaalialan ammattilaisia, joiden tehtävät ovat huolenpito, kuntoutus ja hoidolliset tehtävät. Tähän 0,7 henkilöstömitoitukseen ei lasketa asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäisestä, viikoittaisesta ja kuukausittaisesta siivouksesta, ruoan valmistuksesta ja sen laajamittaisesta lämmityksestä, sekä pyykki- ja kiinteistöhuollosta vastaavia henkilöitä. Myöskään esimies- ja hallinnollisia töitä tekeviä ei laskettaisi tähän. Tämä on merkittävä parannus verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.
Kohti tasa-arvoisempaa vanhempainvapaata
Keskiviikkona julkaistut suuntaviivat hallituksen perhevapaauudistukselle lisäävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vanhempien välillä. Uudistuksen myötä molemmat vanhemmat saavat 164 vanhempainvapaapäivää. Lisäksi molemmilla vanhemmilla on oikeus siirtää toiselle 69 päivää omasta kiintiöstään. Kolmen lapsen isänä koen, että uudistus on askel oikeaan suuntaan. Sen myötä isien mahdollisuus olla kotona lasten kanssa paranee, kuitenkaan heikentämättä äitien tilannetta nykyisestä.
Uudistuksen myötä raskaana olevalle vanhemmalle tulee myös jatkossa olemaan yhden kuukauden päivärahajakso ennen lapsen syntymää ja vanhempainvapaakauden alkua. Sukupuoleen sidottu päivärahajärjestelmä poistuu uudistuksen myötä.
Lisää joustoa perheille
Erityisen hienoa tässä uudistuksessa on se, että se huomio kaikki perhemuodot yhdenvertaisesti. Kotihoidon tukea voidaan maksaa isovanhemmille suoraan, jos he jäävät lapsen kanssa kotiin vanhempien mennessä töihin. Isovanhempien rooli kasvatuksessa on monelle perheelle erittäin merkittävä ja sen vahvistaminen on tärkeää. Nykyään on kasvavissa määrin erilaisia perhemuotoja, joiden yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvota on pidettävä huolta. Tämä uudistus on merkittävä harppaus kohti parempaa tulevaisuutta.
Tulevat uudistukset parantavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä vahvistavat kansalaisten inhimillisiä oikeuksia. Näillä uudistuksilla on hyvä jatkaa eteenpäin!
Ville Skinnari
Moni saattaa ajatella, että usko Jeesukseen enimmäkseen ottaa, että usko kahlitsee, rajoittaa ja vaatii. Jeesuksen opetuslapsi Pietarikin kyseli samaa: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” (Matt. 19:27-30). Pietari-kalastaja oli luopunut verkoistaan, hän lähti kiertämään maata Jeesuksen kanssa, taakse jäivät kotielämä ja tutut kulmat. Ehkä tässä kohtaa rupesi mietityttämään, kannattiko lähtö.
Jeesus vakuutti Pietarille, että opetuslapset saavat olla Jeesuksen vierellä nyt ja tulevassa maailmassa. Palkinto on tulossa.
Minusta usko ensi sijassa antaa jo nyt. Saan Jumalalta turvan ja pohjan elämääni, saan tulevaisuuden ja toivon, saan joka hetkisen armon lahjan, joka vapauttaa syyllisyyden taakasta. Saan rukouksessa jättää asiani, lähimmäiset, maailman Jumalan käsiin. Mistäköhän tärkeästä olisin joutunut luopumaan uskon tähden? Saamapuolella tässä ollaan.
Mutta vaikea tästä on ketään vakuuttaa. Omakohtainen kokemus uskon tuomasta elämän perustasta vasta kertoo ihmiselle, miksi kannattaa uskoa eli miksi kannattaa ottaa tämä lahja vastaan. Pietari, joka tuossa edellä kysyi uskomisen hyödyistä, sanoi toisaalla vielä merkittävimmät sanat: ”Herra, kenen luo me menisimme, sinulla on iankaikkisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Tässä se on: Jeesuksen luota ei halua pois, siinä on elämä!
Riitta Särkiö
