Saimme nuorteniltaan vieraita Brasiliasta. M18-evankelioimisryhmän porukkaa kävi kertomassa ja ennen kaikkea näyttämässä kuinka evankeliumia on mahdollista viedä eteenpäin musiikin, tanssin ja draaman kautta. Oma nuorisokin laittoi itsensä likoon ja tanssi itsensä hikeen – ja sanoi että lisää samanlaista jatkossa, kiitos.
Ryhmän nimi tulee Jeesuksen vertauksesta Matteuksen evankeliumin luvusta 18. Sadan lampaan omistaja lähtee etsimään sitä yhtä eksynyttä. Meidän taivaallinen isämme ei tahdo että yksikään joutuu hukkaan. M18-ryhmä vie evankeliumia eri keinoin niille, joita perinteinen puhuttu sana ei tavoita tai kiinnosta. Pohdin siinä iltapalaa tarjolle laittaessani että siitä tietää varmasti tulleensa täti-ikään, kun nuorten ihmisten innostus sulattaa sielun. Tein kuitenkin syvällisempiäkin löytöjä.

Yksi vierailevista tanssijoista puhui siitä, kuinka meidän omat lahjamme ovat tärkeitä. Kansainvälisyyden hengessä lainaan brittiläisen ruokaketjun slogania ”every little helps”, siis että vähäkin auttaa ja sillä on merkitys. Ei tarvitse olla paras. Tarvitsee vain olla rohkea. Tarvitsee uskaltaa laittaa itsensä likoon. Lahjojen antaja pitää lopusta huolen. Pienestäkin siemenestä Jumala kasvattaa suuren puun.

Lahjojensa käyttötarkoitusta puntaroidessa on hyvä pitää mielessä Jeesuksen meille antama tehtävä. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Saman voi sanoa toisinkin: Jumalaa voi rakastaa siten, että antaa itsensä toisten ihmisten käyttöön. Rakkaus on lopulta palvelutehtävä.
Meidän oma elämämme on esimerkki kaikille muille maailman ihmisille. Sillä mitä teemme ja miten elämme, on suunnaton merkitys. Ehkä joku joskus tulee kysymään, että mikä meitä motivoi tekemään hyvää ja toimimaan oikein lähimmäisenrakkauden hengessä. Silloin on mahdollista sanoa, että sitä antaa siitä mitä itselle on annettu. Rakastan, koska minua on rakastettu. Ja vaikkei kukaan koskaan kysyisikään mitään, hyvän kylväminen ympärilleen ei koskaan ole turhaa. Se kasvattaa lisää hyvää.

Kävimme illan päätteeksi uusien ystäviemme kanssa yhteiseen iltapalapöytään, me eri kansallisuuksista tulevat Jumalan lapset. Keskustelu kävi sujuvasti englanniksi ja koimme olevamme yhtä perhettä. Kristus itse tekee hengessään meidän yhdeksi ja liittää meidän itseensä kuin oksat elämänpuuhun. Elimme todeksi sitä, mistä iltahartaudessa myöhemmin lauloimme: ”Monin kielin keskeltämme nousee kiitos Kristuksen. Yhteen Herraan uskallamme, määränpää on yhteinen. Luokoon keskellemme hän ykseyden näkyvän” (virrestä 449).

Anu Toivonen
(Täti-ikäinen) nuorisopappi

Pelicansin toimitusjohtaja Ilkka Kaarna teki sen taas. Nimittäin kyykytti muita SM-liigaseuroja kiinnittämällä liigan kuumimman valmentajan Kai Suikkasen jatkopahvilla vielä vuodeksi pelsujen penkin taakse. Viime päivinä varsinkin Jokereiden ja Lukon leireissä oltiin liki 100 % varmoja, että Suikkanen siirtyisi Lahdesta Helsinkiin tai Raumalle. Onneksi huhupalstojen syväkurkut olivat jälleen kerran väärässä ja Kaarna katkaisi perättömiltä huhuilta tylysti siivet.
Lahdessa on ymmärretty, että valmentajassa ei kannata säästää. Viimeistään se varmasti opittiin kantapään kautta Toivolan valmentajakausilla, jolloin pelikaanien lento muistutti lähinnä siipirikkoista varista.

Nyt kun valmentajakysymys on saatu selväksi jo näinkin hyvissä ajoin, voidaan alkaa odottelemaan seuraavaksi avainpelaajien sopimuksia. Ainakin ulkomaalaiset Lasch ja Hodgman ovat meikäläisen listan kärjessä. Vaikka olen kyllä aika varma, ettei kumpaakaan nähdä ensi vuonna Lahdessa, vaan miehet pyörivät vuoden päästä hieman isommissa ympyröissä.

 Pelicans jatkaa tällä valmentajaporukalla myös kaudella 2012-13. Vasemmalla Suomen kovin jääkiekkotoimari Kaarna

Ehkä se tärkein palanen ensi vuotta ajatellen on kuitenkin uusi maalivahti Niko Hovisen lähtiessä ensi kaudeksi Philadelphiaan. Mistä löytyy yhtä varmaotteinen ykköskassari? Siinä jälleen Kaarnalle ja Nurmiselle uusi pähkinä purtavaksi. Nyt Nurmisen kovassa maalivahtikoulussa hikoilevat Rautiola, Kuusela ja Huumonen, joista yhdenkään en usko täyttävän ykkösmaalivahdin tonttia vielä ensi vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että maalivahtikauppaan täytyy lähteä. Tulisikohan Karri Rämö takaisin Lahteen Venäjältä? ”Pienenä” esteenä voi tosin olla Karrin 2-vuotinen miljoonasopimus Omskin kanssa, mutta helpompaahan Karrinkin olisi seurata Peliittojen tekemisiä Lahdesta käsin.

Kovin huolissaan ei nyt tarvitse kuitenkaan olla, kun uskoa löytyy niin joukkueen valmennukseen kuin johtoonkin. Vihdoinkin Lahdessakin osataan!

Tänään perjantaina saapuu Isku Areenaan Jokerit ja nyt onkin hyvä paikka maksaa kalavelat viime kerran tappiosta. Halli on varmasti täysi, sillä istumapaikat loppuivat jo pari päivää sitten ja jäljellä on enää seisomakatsomopaikkoja. Lauantaina on vastassa Tappara Hakametsässä.

Ensi viikolla luvassa on vielä kolme peliä (Kärpät, TPS, Jyp) ennen 10 päivää kestävää maaottelutaukoa. Näiden viiden matsin jälkeen voidaankin luoda kattavampi katsaus Pelsujen peliin, kun kaudesta on takana jo yksi kolmasosa.

Mistä FC Lahdelle vahvistuksia?

Valmentaja Kautonen on linjannut vahvistusten tarpeen ensi kauden joukkueeseen. 4-5 uutta miestä tarvittaisiin, joista yksi puolustukseen, kaksi keskikentälle ja yksi kliininen viimeistelijä kärkeen.

Huhuja liikkuu jo muutamia, joista Konsta Hietasen paluu Lahteen lienee se vahvin. Konstaahan voi käyttää niin puolustuksessa kuin keskikentälläkin. Ykkösestä kannattaisi ottaa mukaan PK-35:n Marco Kotilainen ja Viikinkien kliininen viimeistelijä Ville Salmikivi. Tosin uskon, että miesten perässä on varmasti muitakin liigaseuroja. Lisäksi on aivan eri asia pärjätä ykkösessä kuin liigassa.

Villeimmissä huhuissa mukana on ollut myös Joonas Kolkka. Miehellähän on ikää jo 37-vuotta, joten uran viimeisen (?) kauden voisi hyvinkin pelata kotikaupungissaan. Entäpä sitten herra Litmanen? Vieläkö nestorille olisi käyttöä Lahdessa? Jollainhan Litmasen pitää palauttaa kunniansa lahtelaisfaneille, joten ura jatkukoon vielä vuoden Lahdessa. Mitenköhän Henri Toivomäen ura urkenee Ajaxissa? Henkkaa voisi myös kysellä Ajaxista, varsinkin kun seurat vieläkin kiistelevät siirtokorvauksesta. Pienellä ilmaisella lainalla Ajax voisi hoitaa tuon siirtokorvauksen…

Se on selvää, että laadukkaita pelaajia tarvitaan joukkueeseen lisää, sillä liigassa pelataan yhdeksän ottelua enemmän kuin ykkösessä, joten penkiltäkin pitää löytyä laatua. Eiköhän joukkue ole aikalailla kasassa tammi-helmikuun aikana, jolloin nähdään kuinka monta uutta kasvoa joukkueessa on.

Hienoa, että lahtelainen jalkapallo on palannut parrasvaloihin eli sinne minne se kuuluukin.
Lahti on kuin onkin urheilukaupunki!

-Pete Salomaa-

Emme elä ihan vielä USA:ssa, mutta samaan suuntaan olemme hyvää vauhtia menossa. Rikollinen kävelee ulos, vaikka näyttö olisi riittävä, koska pidätyshetkellä on tehty pieni tahaton virhe tai rikottu rikollisen oikeusturvaa.Suomessa ei tuomita vielä rikoksen suunnittelusta, vaikka poliisi kykenisi estämään rikoksen ennalta. Rikoksen täytyy antaa tapahtua ennen kuin siihen voidaan puuttua. Hyvänä esimerkkinä ovat olleet rahankuljetusryöstöt. Näyttö olisi riittänyt, mutta oikeudessa se ei olisi pätenyt, sillä suunnittelu ei ole rikos.

Henkirikoksesta Suomen laki määrää. että siitä on tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai vaihtoehtoisesti pakkohoitoon, mikäli rikokseen syyllistynyt on ollut tekohetkellä täyttä ymmärrystä vaille eli syyntakeeton. Omalaatuisin oikeusmurha on juuri nyt tapahtunut Suomessa, sillä ensimmäisen kerran maamme oikeushistoriassa ihmisen surmannut henkilö kävelee yhdeksän kuukauden tutkintavankeuden jälkeen vapaalle jalalle ilman mitään seuramusta. Mytologi Igor B0ckin tappo on juuri kyseinen oikeuskummajainen.
Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut käräjätuomarin ja kolmen lautamiehen avulla juuri siten, kuten laki sanoo. Mutta sitten tulee se terveyspykälä. Tappaja oli ollut tekohetkellä sairas, mutta hän oli parantunut jo mielentilatutkimukseen mennessä. Niinpä hänet vapautettiin. Jokainen ymmärtää, että ongelmallista on se, että tuntien mielenterveyspalvelumme, on suuri vaara, että sairas henkilö surmaa toisenkin kerran.

Suomalaisia kyrsii monta muutakin lakia. Näitä ovat handsfree-laki, joka voitaisiin saman tien heittää romukoppaan, koska kukaan ei sitä noudata, sillä sen täysimääräinen valvominen on mahdottomuus. Minua ajeli kesällä vastaan Taipalsaarella nimismies kännykkä korvalla. Mitä hel.. sellaisella lailla on tosielämän kanssa tekemistä elleivät viranomaisetkaan sitä noudata.

Taloyhtiöiden tupakointi kielto on ristiriidassa perustuslain kanssa. Mutta kuitenkin yksi järjettömimmistä oikeuden ratkaisuista koskee puolestaan yksityistä pysäköinninvalvontaa. Eduskunnan lakivaliokuntakin on arvoisan KKO:N kanssa täysin eri linjoilla. Korkein oikeushan teki ennakkoratkaisu, että sen mukaan parkkifirmoilla on oikeus harjoittaa kyseistä bisnestä laillisesti. Mutta muistakaa etelälahtelaiset kiistää asia ellei yksityinen pysäkinvalvoja kykene osoittamaan , että juuri te ajoitte auto. Tämä näyttö vaaditaan yksityisiltä.

Ristiriitaisuuksia on erittäin paljon vielä lainsäädännössämme ja riita-asioissa oman vastuun suuri osuus saa suomalaiset epätasa-arvoiseen asemaan lain edessä. Rikas jyrää köyhän, koska asian käsittelyajat ovat Suomessa liian pitkiä. Suomi saanut näistä huomautuksia EU tuomioistuimilta, mutta meno jatkuu samanlaisena. Laki on niin kuin se luetaan. Mikä Suomessa tarkoittaa, että asioiden annetaan tahallaan vanhentua.
Jokamiehen oikeudet eivät toteudu meillä valitettavasti. Kansalaisoikeusliikkeitä ja siviilivastarintaa tarvitaan näilläkin raukoilla rajoilla.

Jussi Melanen

Parivuotias tyttö oli Launeen kirkon avoimen päiväkerhon vakituinen kävijä. Perjantaiaamun kirkkohetkessä hän oppi laulamaan aamenet ja osallistumaan kaikkeen muuhunkin. Hän seurasi silmä tarkkana, kun pappi kertoi päivän raamatunkertomuksen milloin nukeilla, milloin piirtämällä. Jeesus tuli hänelle tutuksi. Hän oppi, että Jeesus auttaa, parantaa ja pelastaa. Pienen jumalanpalveluksen jälkeen maistui mehu ja voileipä. Sitten olikin jo aika askarrella, leikkiä ja laulaa.

Kun tämä tyttö näkee auton ikkunasta tai lastenrattaiden istuimelta Launeen kirkon, hän huudahtaa: tuolla on meidän kirkko. Lapsi osuu oikeaan! Oman seurakunnan kirkko on meidän kaikkien kirkko.

Seurakunta ja sen kirkkorakennukset eivät ole vain joitain harvoja varten. Kirkko ei ole aktiivisten jäsenten, työntekijöiden tai luottamushenkilöiden kirkko. Se on Jumalan perheen kokoontumispaikka, ja perheeseen kuuluu jokainen seurakunnan jäsen. Tässäkään perheessä ei ole täydellistä eivätkä sen jäsenet aina toteuta ihanteita. Mutta silti se on Jumalan perhe, jossa kaikilla on sama Taivaallinen Isä.

Jollekin on tärkeää käydä kirkossa, hän saa jumalanpalveluksesta ja muista tilaisuuksista voimaa ja siunausta elämäänsä. Hän saa rohkaisua uskolleen, kun kirkossa julistetaan armoa. Hän tarvitsee ehtoollista, yhteyden ja anteeksiannon ateriaa. Joku toinen ei usein käy kirkossa, mutta voi olla, että tuo rakennus on silti hänelle tärkeä. Hän tietää, että siellä rukoillaan meidän ja koko maailman puolesta. Tuntuu hyvältä, että siellä muistetaan kastettuja lapsia, avioon aikovia pareja ja tästä elämästä lähteneitä kuolleita. Kirkossa autetaan hädässä olevia.

Toivon, että mahdollisimman moni voisi Launeella tuntea pienen tytön tavoin: Tuolla on meidän kirkko. Siihen kokemukseen voi päästä monella eri tavalla. Löydä oma tapasi.

Riitta Särkiö

FC Lahti teki sen minkä pitikin eli varmisti nousun takaisin Veikkausliigaan. Joukkueen vahvuus oli sarjassa tasaisuus, sillä tappioita tuli vain kolme kappaletta (tosin vielä yksi peli pelaamatta).

Itse olin hieman epäilevällä kannalla, kun viime syksynä valmentajaksi paljastui Auge Kautonen. Mies, jonka meriitit valmennustehtävissä eivät olleet kovinkaan vakuuttavat. Hyvin kuitenkin Auge hommansa hoiti ja ilmeisen tyytyväisiä valmentajaansa ovat olleet myös pelaajat.

Selvää on, että nyt alkaa joukkueen rakennusprojekti, mutta suurta huolta ei ole, jos nykyinen runko saadaan pidettyä kasassa. Vahvistuksia tarvitaan kaikille pelipaikoille, sillä pitkä ja raastava veikkausliigakausi (33 ottelua) vaatii jo selkeästi enemmän reservejä kuin tämän vuotinen ykkönen, joka vedettiin läpi yllättävän pienellä miehistöllä. Nähtävästi ainakin Teemu Turunen on lopettelemassa uraansa nousujuhliin ja keskittyy jatkossa opiskeluihinsa.

Lauantaina olisi sitten virallisen nousujuhlan aika, kun viimeiseen kauden otteluun tulee vastaan aina paha OPS. Toivottavasti Lahden pelaajilla ei ole liikaa bileet mielessä, sillä OPS tulee varmasti Lahteen voittamaan. Sarjan kakkospaikka on haluttu, sillä viime vuosista olemme oppineet, että talven aikana monet liigaseurat ovat vaikeuksissa, kun lisenssiehdot eivät millään meinaa täyttyä. Silloin voi tulla tarvetta nostaa liigaan myös ykkösen kakkosjoukkue. Lisäksi OPS haluaa varmasti olla Oulun ykkösjoukkue AC Oulun kustannuksella.

Sarjan voitosta huolimatta Lahti tekee kaudesta tappiota noin 100 000 euroa. Toisaalta luulen, että 6-8 Veikkausliigaseuraa tulee tekemään huomattavasti isommat tappiot, joten tuskinpa Lahden liigatulevaisuus on uhattuna taloudelliselta puolelta. Varmasti nousu tuo uusia yhteistyökumppaneita ja vanhatkin nostanevat panostaan. Myös uusi osakeanti odottaa ovella, pitäisiköhän itsekin siirtyä FC Lahden omistaportaaseen?

Kisapuistoon ei ensi vuonna nähtävästi enää päästä, joten huomenna lauantaina kaikki Kisapuistoon juhlimaan FC Lahden nousua klo 15 alkaen! Ja hei, sovitaanko niin, että pelaajat juhlivat kentällä ja kannattajat katsomossa? Ei enää lisää sakkoja hölmöilyistä,kiitos!

Pelicans lentää

Pelsut jatkavat hienosti liigan kärkikolmikossa. Jokereilta tuli ikävästi nenään, mutta Saipa hoideltiin komeasti kotona pienten alkuvaikeuksien jälkeen. Tiistaina Suikkanen kokeili ykkösen keskellä Paakkolanvaaraa, mutta mitään uutta ja ihmeellistä ei Paakkis ketjuun tuonut. Sen sijaan Koskiranta sai neloskentän uuteen lentoon.

Pelsuilla on pian edessään mielenkiintoinen ongelma, kun Matias Loppi palaa ruotuun. Loppi saanee paikan ykkösketjun keskeltä. Kakkonen (Wärn-Hodgman-Jormakka) toimii tällä hetkellä komeasti ja viime peleissä myös kolmonen (Tavi-Immonen-Sopanen) on ollut tehokas, joten mitä tehdään herroille Koskiranta ja Paakkolanvaara? Yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla Koskirannan siirtäminen laitaan, jolloin neloskenttä olisi aika kovanoloinen Koskiranta-Paakkolanvaara-Sihvonen. Tällöin Rinkinen, Pöyhönen ja Blomqvist jäisivät Peliittojen käyttöön. No, onneksi ongelma on positiivinen eli hyviä miehiä jää jopa kokoonpanosta yli.

Tämän päivän Ilves-peliin odotan vihdoin ja viimein maalille Joonas Kuuselaa. Koska lauantaina on paha peli Oulussa Kärppiä vastaan, olisi nyt oikea aika antaa Kuuselalle näytön paikka ihan alusta lähtien ja Hoviselle hiukan huilia. Jos Kuuselasta aiotaan Hovisen työn jatkajaa ensi vuodeksi, olisi syytä antaa myös vastuuta, edes silloin tällöin. Näyttää tosin siltä, että Suikkanen on löytänyt hyvän koostumuksen, eikä sitä hevillä muuttele.

SM-ligan otteluohjelma on muuten aika outo. Luulisi, että kun pelejä on takana 15 kpl, olisi jo kaikkia vastaan kerran pelattu, mutta ei. HPK, Saipa ja Ilves ja Jokerit on kohdattu jo kahdesti, vastaavasti HIFK kohdataan ensimmäisen kerran vasta 26.11.! Niin ja Jokerit kohdataan kolmannen kerran jo ensi viikolla… Eipä silti, Pelicans on kyllä selkeästi hyötynyt siitä, että vastaan ovat useammin tulleet sarjan häntäpään joukkueet.

Väitän, että pitkässä juoksussa Pelsujen ns. oikea paikka liigassa on neljäntenä Jokereiden, Kalpan ja Ässien jälkeen. Jos halutaan tapella runkosarja kärkisijoista, on jatkossa pakko voittaa myös noita ns. kärkikamppailuja. Nythän niissä on tullut aika komeasti käkeen.
Toisaalta, jos Pelicans on runkosarjassa sijoilla 1-6 olen erittäin tyytyväinen, joten turha lienee haihatella mistään ykkössijasta, eiköhän se ole varattu Jokereille…

Pete Salomaa

Hyväksikäytön pitkät perinteet

Lukemattomat erilaiset uskonnolliset ryhmittyvät ja lahkot ovat todellisuudessa pedofilian saarekkeita. Erityisesti Suomessa vanhoillislestadiolaisuus ja muualla katolinen kirkko eivät ymmärrä pedofilian vakavuutta ja perusongelmaa oikein. Halu salata on edelleen näiden ryhmien tapa toimia.

Asiasta on kirjoitettu jopa kirja. Ihmisoikeusjuristi Geoffrey Robertson raportoi kirjassaan ” The case of Pope: Vatican Accountability for Human Rights Abuse”, että nykyinen paavi Joseph Ratziger pitäsi asettaa syytteeseen teoistaan. Jo vuonna 2004 John Jay raportin mukaan katolliselle kirkolle tehtiin 10667 valitusta pedofiliasta vuosina 1950-2002. Yli 80 % näistä olivat poikia .

Törkeimpiä tapauksia oli isä Lawrence Murphy, joka raiskasi yli 200 kuuroa poikaa Wisconsinissa useiden vuosien ajan. Ratzingerin kakkosmies , kardinaali Tarciosio Bertone (nykyisin Pyhän istuimen pääministeri) kehotti hiippakuntaa luopumaan oikeudenkäynnistä ja käyttämään ”pastoraalisia toimenpiteitä” ongelman ratkaisemiseksi. Uskomatonta välinpitämättömyyttä ja ihmisoikeuksia halventavaa toimintaa.

Pedofiliaan syytettyjä pappeja on kehotettu itsetutkiskeluun, kun olisi pitänyt nostaa rikossyytteitä. Koko pedofilia ongelman oikeudellisen käsittelyn tiellä on ollut Vatikaanin ja Pyhän istuimen valtiollinen status. Vatikaanivaltiolla ei ole omaa hallintoa, vaan lateraanisopimuksen mukaan Pyhä istuin on Vatikaanin suvereeni valtio. Se kykenee lopettamaan pedofilia oikeudenkäynnit vetoamalla suvereenin valtion oikeuksiinsa. Mikä yksinkertaisesti tarkoittaa, että sen toimia ei voi altistaa oikeudenkäynteihin toisessa valtiossa.

Nyt ollaan oikealla tiellä. Mikäli paavia asetettaisiin syytteeseen ja raiskaukset katsottaisiin rikoksiksi ihmiskuntaa kohtaan ja ihmisyyttä kohtaan, olisi paavin rikosoikeudellinen vastuu esimiehenä mahdollinen. Paavi on tiennyt rikoksista ja hän uskonopin kongeregaation johtajana on viime kädessä vastuussa näistä kirkkonsa pedofilia tapauksista. Suomessa oikeusviranomaiset taas ovat törmänneet puhumattomuuden muuriin tutkiessaan vanhoillislestadiolaisia raiskauksia. Kirkon johtajat ja ”vanhimmat” ovat kyenneet pakenemaan vastuutaan monia vuosia, koska todistamistaakka on niin vaikeaa.

Kirkko ollut aina epätasa-arvoinen ja suvaitsematon

Koko historiansa ajan eli 1500 vuoden ajan, jolloin kristinuskolla on ollut täydellinen ja ehdoton ideologinen ylivalta Euroopassa, eivät hyvinvointivaltio, tasa-arvo ja julkiset palvelut ole toteutuneet missään. Kristilliset kirkot ovat siunanneet feodaaliajan äärimmäisen epätasa-arvon, maaorjuuden, yksinvaltiaiden hirmuteot, noitien polttamisen ja inkvisition julmuudet.

Meidän oma uskonpuhdistajamme Martin Luther oli todellinen vihakirjoittelija. Hänen juutalaisvastaisuutensa oli samaa luokka Adolf Hitlerin kanssa ja Halla-ahokin on hänen rinnallaan pelkkä näpertelijä. Martti poika vaati juutalaisten käsien katkomista ja päiden leikkaamista. Kirkon brändi on koko ajan ollut epädemokratian palvominen ja todellisten ihmisoikeuksien sortaminen. Uskonnoton on heidän kielessään sama kuin moraaliton. Kirkon konservatiivinen ajattelu on onneksi saanut ihmiset viimein tajuamaan kirkon kaksinaismoraalisuuden ja epätasa-arvon.

Puheet homoseksuaalisuudesta ja seksuaalisuuden kieltäminen ovat ajaneet kirkon ristiriitaan sen kristillisen doktriininsa ”rakkaudellisuuden” kanssa. Kun ihmisten perustavimmat halut nimetään synniksi, voidaan todeta kaikkien olevan syntisiä. Synti leimaa ihmisyyden alhaiseksi ja
hävettäväksi , kun taas uskonto esiintyy retoriikassaan ja symboliikassaan kaiken ylimaallisen ja korkea-arvoisuuden tyyssijana. Miksi ajattelevat ihmiset ovat antaneet kirkolle monopolin syntien anteeksiantamiseen ja niiden nimeämiseen? Keskustelu valtiokirkosta on jatkuttava!

Juhani Melanen

Jotenkin näin voisi muotoilla tämän viikonvaihteen sanoman. Kirkollinen sanoma liittyy kristityn vapauteen. Siinä tulee tai toivoisin tulevan esiin ajatuksia siitä, kuinka oma elämä voi rakentua sekalaisten perinnäissääntöjen ja muiden ihmisten asettamien normien mukaan. Tällaiseen pitää suhtautua arvoivasti. Kristus päästää seuraajansa vapauteen vääristä ja vääristävistä perinnäissäännöksistä, mutta sitoo seuraajansa totuuteen ja rakkauteen. Rakkaus näyttää suuntaa valinnoille.

Siis tyhmyyksiä ei ole pakko tehdä ja olla noudattamatta kaikkia sääntöjä ja lakipykäliä. Järkeä saa käyttää. Ei kannata olla lapsellinen ja aiheuttaa tyhmyydellä entistä suurempaa vahinkoa. Viisauden suuntaan ohjaavat erilaiset kasvatus-, koulutus- ja vanhemmuusjärjestelmät. Varmentajana toimivat yhteisesti annetuilla valtuuksilla erityiset kontrollijärjestelmät erilaisine sanktioineen.

Mutta missä sydämeni on? Mitä todella haluan? Mihin minut on luotu ja millaiseen elämään kasteessani sidottu?
Tänään meitä muistutetaan siitä, kuinka Kristuksessa meillä on kaikki. Hän sitoo meidät rakkauteen. Siksi omaa elämää on lupa elää. Ja on tehtävä antaa muiden elää. Ja suostua kulkemaan yhdessä Taivaan kotia kohti.

Esa Kekki

Ilmastokeskustelua käydään koko ajan kummallisilla argumenteilla ja tykistöllä ammutaan toisinajattelijoita kuin kyyhkysiä. Toista ryhmittymää johtaa Al Gore (melkein presidentti) ja toista rintamaa yksittäiset ajattelijat ja ilmastokriittiset ihmiset.

Ihminen lämmittää ilmasto tuottamalla kasvihuonekaasua ja nokihiukkasia ja keinotekoisia yläpilviä. Otsoniaukko Etelänavalla kasvaa ja ilmastotieteilijät povaavat Suomeen täksi talveksi poikkeuksellisen kylmiä ilmoja. Tätä tukee myös joka yhdentoista vuoden välein tapahtuva auringon vähäinen energiasäteily.

Ilmastotiede on yhtä monimutkaista kuin taloustiede eikä kukaan varmuudella kykene sanomaan millainen tulevaisuus meitä odottaa. Muuttaako Golf-virta suuntaansa, tuleeko pohjoiseen lämmintä vai kylmää? Grönlannissa tosin on selvästi nähtävissä lämpeneminen ja se on todella vaarallista.

Erittäin mielenkiintoisia tuloksia on esittänyt hollantilainen nobelisti Paul Crutzen, joka esitti Berliinissä pidetyssä seminaarissa, että rikki- ja typpioksidit ja muut ilmasto viilentävät pienhiukkaset ovat saattaneet kumota kolme neljäsosaa ilmaston lämpenemisestä.
Yhdysvalloissa NASA on päässyt tutkimuksissa hyvin samoihin tuloksiin satelliiteillaan. On laskettu, että Kiinan, Intian ja muiden maiden valtamerillä kulkevien laivojen lisääntyneet rikki- ja typpipäästöt ovat kumonneet kasvavan osan ilmastoa lämmittävien tekijöiden vaikutuksesta.
Tällä ei näytä olevan mitään merkitystä, sillä kukaan ei ole halunnut monimutkaistaa ja muutenkin mielikuvituksellisen monimutkaisia ilmastoneuvotteluja entisestään. Asiasta ei ole käyty vakavaa keskustelua. Laivojen päästöt eivät jakaudu tasaisesti, vaan ne keskittyvät tietyille vilkkaasti liikennöidyille merialueille, kuten Pohjois- Atlantille.

Jos rikkisateenvarjo vedetään pois Pohjois-Atlantin yltä, meriveteen sitoutuva lisälämpö matkaa tuulen ja merivirtojen mukana kohti Grönllanin mannerjäätikköä ja Jäämerta. Tämä voisi olla todella vaarallista, koska se voi vapauttaa meren pohjalta ja ikiroudasta suuria määriä metaania ja hiilidioksidia. Tärkeintä mielestäni ilmastokeskustelussa on kuitenkin se, että kaikkia osapuolia kunnellaan herkällä korvalla.

Juhani Melanen

Kolme paimenta oli paimenessa lähellä Kuolluttamerta vuonna 1947. Yksi heistä huomasi aukon jyrkänteessä ja heitti sinne kiven. Luolasta kuului särkyvän astian helähdys. Niinpä hän kiipesi luolaan katsomaan ja löysi sieltä saviruukkuja. Näissä ruukuissa oli kirjakääröjä, jotka sisälsivät mm. Raamatun tekstejä. Myöhemmin on selvinnyt, että nämä Qumranin käsikirjoitukset on kirjoitettu satoja vuosia aikaisemmin kuin vanhimmat siihen mennessä tunnetut ja säilyneet Raamatun käsikirjoituslöydöt. Vaatimattomien saviruukkujen sisällä oli suunnattoman arvokas aarre, jotka tutkijat ovat tutkineet vuosikymmeniä.

Apostoli Paavali sanoo: ”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.” Olemme monella tavalla hauraita ja helposti särkyviä. Harva meistä on ulkoisesti säihkyvä. Mutta halpakin astia voi kantaa sisällään jotakin arvokasta. Uskon lahja on arvokkainta, mitä meillä voi olla. Uskon omistaminen ja säilyttäminen ei ole kiinni siitä, millaisia ”astioita” me olemme. Ehkäpä pikemminkin päinvastoin Jumalan voima tulee paremmin esiin ja näkyviin meidän vajavaisuuttamme vasten. Syntisinä, puutteellisina ja heikkoina saamme ottaa vastaan evankeliumin, ilosanoman Jeesuksesta ja siitä, mitä hän on tehnyt puolestamme. Tuo valtava voima, uskon voima, voi näin vaikuttaa meissä.

Heikki Pelkonen

FC Lahti teki sen mitä pitikin tehdä eli kaatoi Kotkan jengin sunnuntaina Kisapuistossa. Voitto tiesi sitä, että käytännössä yksi piste jäljellä olevista kahdesta pelistä riittää. Seuraavaksi pelattava ottelu (15.10.) Hämeenlinnaa vastaan tulee varmistamaan Lahden liigapaikan lopullisesti, sillä en usko, että hämeenlinnalaisilla on tarpeeksi jerkkua vastata kuhnureiden rynnistykseen.

On odotettavaa, että myös suuri joukko lahtelaisfaneja saapuu Hämeenlinnaan liiganousua juhlimaan. Toivottavasti ylilyönneiltä vältytään ja juhlat pysyvät edes jotenkuten aisoissa. Toisaalta Lahen fanit ovat juhlansa ansainneet. Tuo paljon parjattu ja pelättykin apinalauma on ollut omiensa takana 100% koko ajan. Hienoimpana eleenä ehdottomasti taloudellinen apu Rafaelin palkkauksessa.

Hienoa Kotka-pelissä oli se, että muutama uusi pelimanni nousi pelillisesti esiin. Antti Hukka pelasi loistavan pelin ja ottelun edetessä pääsi yhä paremmin ja paremmin pelirytmiin kiinni. Tästä osoituksena hieno keskitys ensimmäiseen maaliin. Kyllä niitä pelimiehiä löytyy näköjään myös kakkosesta. Toinen huikea pelaaja oli pellavapäinen, vasta 16 vuotias(!) Matti Klinga. Poika on aikaisemmissakin peleissä väläytellyt, mutta nyt esitys oli kauttaaltaan kiitettävää luokkaa. Loistavaa taistelua ja oikeita ratkaisuja. Katsokaapa vaikka maalikimarasta läpisyöttö Länsitalon toiseen maaliin. Tästä pojasta kuullaan vielä, se on varma!

Viimeistään tässä vaiheessa on alettava kasaamaan jo ensi vuoden veikkausliigajoukkuetta.
On selvää, että muutama täsmähankinta tarvitaan nykyisen rungon lisäksi. Vaikka Rafael onkin fanien kulttipelaaja, on todettava, että Rafaelin vauhti ei enää tule liigassa tule riittämään, joten ehkäpä jonkinlainen supervaihtomiehen rooli voisi olla Rafulle sopiva. Herra kävisi iskemässä viimeisen vartin aikana tuoreilla jaloilla voittomaalit?
Ensi vuodeksi kärkeen voisi olla hyvä haku Viikinkien Ville Salmikivi. Ikää vasta 19 vuotta ja tehtynä 20 häkkiä tällä kaudella. Ei mikään varma arpa maalintekoon, mutta kukapa sitten olisi?

Toisaalta mielenkiintoista nähdä minkälaisen budjetin Lahti saa ensi kaudeksi kasattua. Se kuitenkin määrää sen, minkälaisia vahvistuksia on mahdollista saada. Kautonen ilmeisesti jatkaa ruorissa, kukapa uskaltaisi potkia pois valmentajan, joka nostaa joukkueen liigaan? Kauden viimeinen kotimatsi 22.10 ,vastassa OPS, sen jälkeen vasta korkataan kuohujuomat…

Pelsuille turpaan

Kalpa pudotti Pelikaanin tylysti suoraan lennosta niin että sulat pöllysivät viime tiistaina.
Kuopiolaisten loistava alku, 4-0 tilanne 14 minuutissa oli liikaa Suikkasen suojateille. Mikään suuri yllätys tappio ei ollut, sillä merkit olivat jo Lukko- ja Tappara-peleissä ilmassa. Ne vielä luovittiin voittoon asti, mutta Kalpa-matsissa romahdus oli selkeä. Seitsemän voiton jälkeen pieni hyvänolon tunne lienee hiipinyt pelaajien alitajuntaan ja muuta ei sitten tarvittukaan, kuin kovaa päälle tuleva vastustaja ja uskomaton viimeistely.

No, tämän ryöpytyksen jälkeen varmasti jokainen pelaaja huomasi, että osataan sitä muuallakin pelata ja jokaisessa pelissä on annettava täydet 100%, muuten tulee noutaja. Pelsuilla on huomenna hyvä paikka palata voittokantaan, kun Lappeenrannan Saipa saapuu Isku-Areenaan vieraaksi. Lappeenrantalaiset ovat siitä ilkeä porukka, että jos hiemankin annat niille siimaa, ne vievät koko vieheen, joten nyt ei kannata Pelsupelaajien leijua ilmassa, vaan tylysti palauttaa joukkue voittokantaan Saipan kustannuksella.
Saipaa povattiin sarjan heittopussiksi, mutta ainakin tähän mennessä joukkue on ylittänyt asiantuntijoiden odotukset. Sija 10 ja 8 pistettä. Noilla tilastoilla joukkue taistelee tällä hetkellä sijoista 8-14 tasapäisesti Ilveksen, HIFK:n, Tapparan, JYPin, HPK:n ja TPS:n kanssa. Pelsut jatkavat edelleen tappiosta huolimatta kärkikolmikossa.

Lintujen ylivoimapeli ei ole vielä luistanut ja joukkue onkin ylivoimatehoissa vasta sijalla 11. Vanha totuushan on, että erikoistilanteet yleensä ratkaisevat matsit, joten ylivoima olisi pikkuhiljaa saatava kuntoon. Pelikaanien luistelu tuntuu aiheuttavan paljon jäähyjä vastustajille, joten jatkossakin ylivoimaa on tarjolla yllinkyllin.

Yleisömäärät ovat olleet murheenkryyni mm. Espoossa, Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa, joissa on jo muutamassa pelissä jääty alle 3000 katsojan. Lahdessa ei tätä ongelmaa ole, vaan Pelicansin yleisökeskiarvo on neljän kotipelin jälkeen komea 4980 ja uskon, että huomenna tuota keskiarvoa nostetaan, kun halliin ahtautuu yli 5000 katsojaa.
Laitetaan vielä loppuun pelin lopputulos: 5-2 Pelicansille.

-Pete Salomaa-