Olen nyt seurannut sote- hanketta pari vuotta suurella mielenkiinnolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta halutaan uudistaa, mutta sen toteutus tökkii joka rintamalla ja aiheuttaa kansalaisissa huolestumista ja närkästystä. Tavallinen tossun kuluttaja ihmettelee ainakin sitä, kykeneekö uudistus
takaamaan Suomen joka kolkalla edes palveluiden nykytason vai kasvaako eriarvoisuus liian suureksi eri alueilla. Uudistuksella halutaan tukea etenkin perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita.
Asia on erinomainen, mutta miten käytännössä varmistetaan, että terveysasemille saadaan esimerkiksi enemmän vaikkapa erikoislääkäreitä tai diabeteshoitajia? Vaikka tavoitteena on, että lähetteitä erikoislääkäriin ei enää tarvittaisi ja terveyskeskukset huolehtisivat tulevaisuudessa tästä. Mitään takeita ei asiasta kuitenkaan ole, sillä lääkärit eivät miellä työtään terveyskeskuksissa kovinkaan trendikkäiksi.
Erityistä hämmästystä on herättänyt sairaanhoitopiirien kohtalo. Päijät-Hämekin selvityttää terveyspalvelunsa erityisen selvitysmiehen avulla. Täällä on jatkuvasti ylitetty budjetti, joten syytäkin todella on selvittää, mistä tämä johtuu? Kaikkea oleellista on tarkasteltava kriittisesti, mutta asiakaskeskeisesti ja koko alue huomioiden.
Sairaanhoitopiirejä puretaan tulevaisuudessa varsin kovalla kädellä. Alun perin hallitus halusi, että sosiaali- ja terveyshuollosta vastaisivat ”vahvat kunnat” ja jos väkimäärä on alle 50.000 -100.000, perustetaan sote- alueita, jotka voisivat olla kuntayhtymiä. Miksi sote-alueista on tulossa sääntö, vaikka nykyisetkin sairaanhoitopiirit perustuvat kuntayhtymiin?
Meille veronmaksajille jää useita kysymyksiä. Tarkoittaako tämä sitä, että pienet sairaalat suljetaan? Onko koko uudistus suuri ”HÖLMÖYS”? Miksi asialle pistettiin uusi alueellinen selvitystyöryhmä? Mitä se tekee? Helmikuun lopussa meillä pitäisi olla julkiset kartat, joista näkee millaisissa rakenteissa pitäisi tehdä yhteistoimintaa. Tuovatko ne painetta kuntaliitoksiin?
Meille veronmaksajille olisi iso askel, jos Päjät- Hämeen sosiaalihuolto ja terveyshuolto ja erityissairaanhoito saataisiin mietittyä näiden ”selvitysmiesten” toimesta siten, että yhdellä ja samalla alueella kyettäisiin luoma sellainen kokonaisuus, joka palvelisi tehokkaana alueellisena keskusyksikkönä
kaikkien päijäthämäläisten saatavissa.
Viimeiseksi kysymykseksi jääkin se tärkein ongelma. Kuka maksaa tämän kaiken ja onko se sittenkään parempi kuin vanha vai vain suuri kupla, jossa rahaa palaa, mutta mikään ei muutu.
Juhani Melanen