Kulunut vuosi on tuonut eteemme uutisia sodasta ja levottomuuksista. Maailmamme sairastaa niin Ukrainassa kuin muuallakin. Joulua valmistellessamme koemme kaipauksen rauhaan ja rakkauteen. Tarvitsemme läheisyyttä ja turvaa, jotta jaksaisimme kaiken epävarmuuden ja pahuuden keskellä.

Joulun sanomassakin on läsnä paljon huolta, jopa pelkoa. Maria tunsi huolta lapsen syntymän vuoksi. Vieraassa oloissa, eläinten suojassa hänen täytyi synnyttää esikoisensa kylmään maailmaan. Huolten keskelle tuli kuitenkin sanoma Jumalan rakkaudesta, joka on tarkoitettu kaikille ihmisille. Niinpä ensimmäisen joulun ihmiset saivat tuntea rauhaa ja suurta iloa.

Enkelit kuuluttivat rauhaa ihmisille, joita Jumala rakastaa. Ehkä tuo viesti ei poistanut kaikkia ongelmia. Mutta se antoi ja antaa lohtua. Myös huolten keskellä voi tuntea iloa ja rauhaa. Sitä rauhaa, jota Jumala antaa.

”Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra!” Jumala ei jätä meitä yksin kuormiemme ja kipujemme kanssa, sillä hän on antanut meille Pelastajan ja Vapahtajan Jeesus-lapsessa. Hän on tullut, että hän kantaisi meidän taakkamme, kipumme ja syntimme. Siksi hän, Jeesus, on Vapahtaja. Jospa jaksaisimme elää tämän varassa. Ja jospa niin saisimme tuntea Jumalan rauhaa ja rakkautta, että se heijastuisi ihmissuhteisiimme, koteihimme ja koko elämään. Näin voimme elää todeksi joulun rauhaa.

Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa!

Heikki Pelkonen
kirkkoherra