Meinasin kirjoittaa, että kiekkokausi on ohi. Ei ole. Maailman parhaat kisaavat Änärin voitosta. Suosikkini ovat Barkov ja Florida.

Sain kunnian istua viime kesänä Tammelan torilla Barkovin pöydässä. Miten vaatimaton mies, hyväkäytöksinen herra, joka ei takuulla rehvastele. Soisin hänelle pokaalin.

MM-kisoissa juhli Tsekki. Suomen pojat yskivät C-joukkueellaan. Jukka Jalosen aika tuli päätökseen. Olin valmis antamaan jatkoaikaa. En ole enää. Mieshän oli kireä ja äreä. Aikansa kutakin.

Tilalle tuleva Antti Pennanen on kirosana Ilveksen leirissä. Ei nyt teilata miestä. On hänellä näyttöjä suuntaan jos toiseenkin.

Kun Jouko Myrrä sai Ilveksestä monoa, ei hänen annettu kätellä pelaajia. Kun Pennanen lähti, hän ei halunnut kätellä ketään. Olen lohduttanut ilvesläisiä, että kun Niemelä saa kenkää marraskuussa, hän takuulla kättelee kaikki kannattajatkin.

Tommi Niemelä on saanut tamperelaisessa mediassa tilaa yllin kyllin. Jotkut odottavat, että jumala saapui kylään. On niitä epäilijöitäkin kuten aina.

Eräs iki-Ilves viestitti minulle Niemelän avauspuheesta pelaajilleen näin: ”Kuuntelin Niemelän puheen. Olisin odottanut jotain sanottavaa. Muuta kuin itsestään selvää, me ollaan me -lätinää.”

Samainen Hirvonen pisti vielä ärsytystä puolen yön aikoihin. ”Näyttää siltä, että Tappara on sen verran kova ensi kaudella, ettei Pelsulla ronssipelissä ole mitään jakoa!”

Pelsun kausi oli loistava, Niemelä mainio. Mitali mielessä myös ensi kauteen. Nuoret, nouskaa esiin!

Hanu Björnisen kotiinpaluuta odottaen

Raine Järvinen