Lahden kaupunginvaltuusto valitsi lähes yksimielisesti Pekka Timosen uudeksi kaupunginjohtajaksi.
Timosen varaan lasketaan paljon. Lahti on vedenjakajalla mahdollisuutena päästä mukaan kasvukeskusten imuun ja nousuun tai sitten näivettyä edelleen. Lahti todella tarvitsee uusia näköaloja ja rohkeampaa ajattelua elinvoiman lisäämiseksi. Kysymys on samalla
myös henkisestä vahvistumisesta. Uuden yliopistokaupungin on onnistuttava paketoimaan strategiassa kirjattu rohkea kansainvälinen ympäristökaupunki todelliseksi tekemiseksi ja toimenpiteiksi. Meidän vahvojen PK-yritysten on onnistuttava kasvamaan ja kansainvälistymään
edelleen. Liikunta- ja kulttuurikaupunkina Lahden tulee pystyä erottumaan kotimaassa ja kansainvälisesti sekä tehtävä matkailusta todellista työllistävää teollisuutta. Se vaatii paljon myös meiltä päättäjiltä. Meidän tehtävä on näköalojen ja toivon lisäksi
tuoda myös ratkaisuja ja saada virkamiehet valmistelemaan sellaisia. Tätä peräänkuulutin maanantaina valtuustossa kouluratkaisujenkin yhteydessä. Miten tehtävät investoinnit todella palvelevat päämääräämme olla rohkea kansainvälinen ympäristökaupunki. Sen
pitää silloin näkyä kaikessa tekemisessämme. Nyt näin ei valitettavasti ole vaan ratkaisut ovat enemmän perinteisiä.
Torstaina osallistuin Naantali 24 -keskusteluun. Keskustelimme Suomen tulevaisuudesta
puoluejohtojen kesken avoimesti ja rehellisesti. SDP on noussut tänä vuonna gallup – kärkeen ja samalla olemme onnistuneet tuomaan keskusteluun uusia avauksia, joiden toteuttaminen on meille tärkeää jos olemme hallitusvastuussa ensi keväänä. Painotin tänään
osaamisen merkitystä Suomen tulevaisuudelle. Nykyhallituksen kilpailukyvyn määritelmä ei ole oikein jos ja kun sillä vain tarkoitetaan ihmisten palkkoja! siksi tarvitsemme uskottavan ja realistisen osaamisen, kaupunkipolitiikan ja liikenteen ohjelman aina
ensi vuosikymmenen loppuun saakka. Sitä juuri nyt SDP:ssä teemme ja tuomme sen julkisuuteen vielä syksyn aikana. Eduskuntavaaleihin on enää 10 kuukautta ja siksi eri puolueiden painotuksilla on väliä. Mukana olivat kaikkien eduskuntapuolueiden johtoa eli
Touko Aalto (vihr.), Li Andersson (vas.), Simon Elo (sin.), Sari Essayah (kd), Anna-Maja Henriksson (r.), Laura Huhtasaari (ps), Katri Kulmuni (kesk.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Kansainvälinen tilanne ja EU:n tulevaisuus oli yksi teemoista. Nostin esille
SDP:n esitykset Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemoiksi. Haluamme aloittaa keskustelun hyvissä ajoin, sillä Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana jo vuoden kuluttua. Suomella on puheenjohtajamaana loistava mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen, millä tavalla
EU ottaa johtajuuden itselleen. Se vaatii sen, että Suomi on aktiivinen ja ottaa takaisin paikkansa EU:n eturivissä.
EU on nyt pahasti hukassa monessa mielessä. Tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä EU:ta vastaamaan
globaaleihin haasteisiin. Epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa jolloin demokratia horjuu jopa unionin jäsenmaissa, on pidettävä esillä EU:n perusarvoja. Kyse ei ole vain taloudesta. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate vaativat lujittamista.
SDP pitää eriarvoisuuden vähentämistä keskeisenä EU:n yhteistyössä ja sosiaalista ulottuvuutta
tärkeänä EU:n peruspilarina. Sosiaalisessa ulottuvuudessa on kyse ihmisten Euroopasta, vastaamisesta työelämän murrokseen, osaamisen ja koulutuksen kehittämisestä sekä osallisuuden vahvistamisesta että eurooppalaisesta kulttuurista. Erityisesti nuorisotyöttömyys
on ongelma, johon koko Euroopan pitää tarttua.
Arktinen yhteistyö ja muu rajat ylittävä yhteistyö tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia
alueen kehittämiselle. EU:n ulkorajat ylittävä yhteistyö sekä Itämeri-yhteistyö ovat Suomelle luontevia teemoja. Kattavilla liikenne- ja verkkoyhteyksillä tuetaan elinkeinoelämän kehittämistä sekä mahdollistetaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuus.
Suomi on kiertotalouden suurmaa ja EU:n on oltava edelläkävijä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.
Kiertotalouden keinoin voimme vastata globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Samalla luomme pohjaa kestävälle talouskasvulle ja työpaikoille Euroopassa.
Veronkierron ja haitallisen verokilpailun kitkemiseksi tarvitaan toimia EU-tasolla sekä
laajasti kansainvälistä yhteistyötä. Hyvinvointivaltion perusrakenteiden kannalta verovaroilla on tärkeä merkitys, sillä niillä rahoitetaan julkisia palveluita kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa.
Suomen on tehtävä itse fiksuja ratkaisuja. Samalla voimme viedä niitä koko Eurooppaan.
Ville Skinnari,
kansanedustaja