Moni penkkiurheilija on tällä viikolla ollut aimpaa pirteämpi. Rion olympialaiset valvottivat aamuyön tunteina tuoden mukanaan muutamia onnistumisia, mutta lähinnä kertoivat koko kuvan suomalaisen huippu-urheilun tilanteesta. Kahdeksan vuotta sitten alkaneen huippu-urheilun työryhmän saavutuksia on vaikea puolustella. Kyse on aina viime kädessä tulosurheilusta ja lopputulos oli Suomen kannalta surkea. Mielenkiintoista on nyt nähdän miten huippu-urheilun miljoonille käy jatkossa. Ohjataanko rahaa vihdoin oikeaan tekemiseen eli seuratyöhön ja laadukkaaseen valmenukseen vai jatketaanko kovapalkkaisten johtajien viitoittamalla ”uudistusten tiellä”.
Politiikan syksy käy jo kuumana. Hallituspuolueet toivat budjettiesityksensä julkisuuteen. Syksyllä nähdään miten yhtenäinen hallitus todella on esimerkiksi lasten päivähoitomaksuissa. Korotetaanko vai eikö koroteta? Sitä miettii myös moni lapsiperhe, jolle uudistus on jo nyt näyttäytynyt sekavana ja entistä kalliimpana soppana. Uudistus on jo nyt lisännyt byrokratiaa ja paperityötä päiväkodeissa.
Ensi keväänä on edessä kunnallisvaalit. Silloin valitaan ensimäistä kertaa uuden Lahden eli Lahden ja entisen Nastolan yhteisvaltuusto. 59 paikasta tulee kova kilpailu. Valtuusto palaa vaalien jälkeen perinteisekkääseen kaupungintaloon ja hyvä niin. Etelä-Lahden Demarit eli meidän paikallinen yhdistys asettaa omat ehdokkaansa ensi viikolla. Luvassa on meiltäkin mielenkiintoisia uusia nimiä Etelä-Lahdesta ja vähän muualtakin.
Hallitus tuo syksyllä eduskuntaan monta suurta lakikokonaisuutta. Yksi näistä on meille talousvaliokuntaan tuleva hankintalaki. Kuulostaa kuivalta ja sitä se onkin – satoja sivuja. Kyse on kuitenkin suuresta asiasta eli noin 35 mijardista eurosta, joka Suomessa vuosittain käytetään julkisiin hankintoihin. Miten se käytetään, jotta saadaan työtä ja toimeentuloa ja luodaan osaamista ? Ei pidä unohtaa myöskään sosiaali-terveyspalveluita, jota ollaan nyt väkisin siirtämässä yksityisten pyöritettäväksi. Näin nimittäin helposti käy, kun kunnat joutuvat kilpailemaan monikansallisten suuryhtiöiden kanssa, jotka voivat ottaa markkinoita haltuun vaikka aluksi tappiolla. Huonoimmassa tapauksessa veronmaksajin rahat valuvat voittoina näiden yritysten omistajille ulkomaille.
Lahdessa on aivan oikein linjattu, että käytämme mahdollisimman paljon paikallista osaamista jos ja kun se on mahdollista. Nykyinenkään hankintalaki ei tätä estä. Kyse on usein ostajan eli hankintayksikön osaamisesta. Hinta on tarjouksessa vain yksi kriteeri. Mielenkiintoista on nähdä miten esimerkiksi VT12 hankkeen eli nk. Ohitien kilpailutus tulee menemään? Saako urakan sellainen toimija tai toimijat, jotka aidosti käyttävät lahtelaista ja päijät-hämäläistä osaamista? Näin SOTE uudistuksen hengessä on hyvä todeta lääkärikielellä, että seurataan tilannetta.
Eduskunta kokoontui edellisen kerran heinäkuussa kesken istuntotauon. Silloin kyseessä oli Britannian EU-ero ja sen vaikutukset Suomelle ja EU:lle. Enemmistö Briteistä halusi, että maa irtaantuu EU:sta. Suuret kaupungit ja Lontoo äänestivät EU:n puolesta. Perinteiset puoluelinjat hajosivat. Pelkästään maahanmuuton vastustaminen ei selitä Brexitin voittoa. Maahanmuuttoon Britanniassa on totuttu. Sitä on tarvittu vuosikymmenet talouden kasvun moottorina. Suuret kaupungit ovat kehittyneet, erityisesti Lontoo ja M-25 kehätien sisäpuoli. Alueellinen kehitys on ollut epätasapainossa. Perinteiset työläiskaupungit ovat vaikeuksissa. Tämä kehitys on tapahtunut muuallakin kuin Britanniassa. EU:ssa on paljon korjattavaa, mutta kaikesta sitä ei voi syyttää. Moni asia on edelleen kansallisen päätöksenteon vallassa. Siksi EU-sääntöjen taakse ei voi mennä piiloon aivan kaikessa. Ei edes paikallisia hankintoja linjattaessa.
Ville Skinnari