Korona on kiilannut Lahden jälleen työttömyyden kärkikaupungiksi. Tammikuun 2021 lopussa työttömyysasteemme oli 17,0 %, mikä on selvästi yli maan keskiarvon 12,7 %. Kasvua viime vuoteen on 3,6 prosenttiyksikköä. Suuri huolenaihe on nuorisotyöttömyys, joka on niin ikään suurten kaupunkien korkeinta. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, minkä seurauksena työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat käyneet kalliiksi. Näihin niin sanottuihin sakkomaksuihin upposi Lahdella viime vuonna yli 3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä. Luvut ovat rajuja, ja alamäki on saatava katkaistua, tavalla tai toisella.
Parempaa on onneksi luvassa. Tällä viikolla käynnistettiin hallituksen jättihanke työllisyyden kuntakokeilut. Vuoteen 2023 saakka ulottuvassa kokeilussa siirretään työ- ja elinkeinopalveluita TE-toimistoilta kunnille ja kaupungeille. Valtio kattaa kulut, eli kunnat saavat alkaa jakaa palkkatukea ja starttirahoja. Kokeilun tavoitteena on yhdistää valtion ja kuntien resursseja ja osaamista sekä karsia päällekkäistä toimintaa. Palvelut siirtyvät samalla lähemmäksi kansalaista ja yksilöllisen palvelun saatavuus paranee. Näin saadaan edistettyä ihmisten työllisyyttä ja laskettua työttömyyden kokonaislaskua yhteiskunnalle. Kaupunki tuntee asukkaansa valtiota paremmin. Pitää myös osata tehdä paremmin ja olla ihmisen rinnalla ja apuna.
Myös Lahti on kuntakokeilussa mukana. Kaupunki on ollut alusta saakka asiassa aktiivinen ja hyvän pohjatyön ansiosta olemme nyt valmiimpia hyödyntämään uutta mallia. Kokeilun myötä kaikki muut kuin ansioturvaa nauttivat työttömät työnhakijat siirtyvät TE-toimistolta kaupungille. Meillä tämä tarkoittaa noin 11 500 ihmistä. Kaupungin omat työvoimapalvelut saavat samalla vahvistusta 50 työntekijän ja 15 erikseen palkatun omavalmentajan verran.
Yksi kuntakokeilun lähtökohdista on tuoda erilaiset palvelut työttömän työnhakijan käyttöön heti alusta saakka. Jo nykyisellään merkittävällä osalla TE-palveluiden asiakkaista on tarvetta esimerkiksi erilaisille sote-palveluille tai oman osaamisen päivittämiselle. Keskusteluyhteyden eri hallinnonalojen välillä on siksi aidosti pelattava, ettei työttömyyden hoidossa kävisi enää niin, että tilkitään yhdestä kohdasta ja samalla vuotaa toisaalta.
Myös Lahdessa on koottu kasaan kokonaisvaltaista palveluverkostoa, jossa työvoimapalveluiden rinnalla vahvistetaan mm. sote- ja hyvinvointipalveluita, nuoriso- ja maahanmuuttotyötä sekä koulutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi koulutuskeskus Salpaus yhteistyössä LAB-ammattikorkean ja Lahden muiden koulutustoimijoiden kanssa tulee saamaan osana kokeilua OKM:lta rahoitusta yksilölliseen opinto- ja uraohjaukseen. Myös Triossa sijaitsevan Palvelutorin asiakastiloja laajennetaan ja palveluita parannetaan.
Lahden kaupunki on listannut yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan vuorovaikutukselliseen ja yksilölliseen palveluun panostamisen. Keskeisenä osana tätä tulee olemaan niin kutsuttu omavalmennus. Omavalmennuksessa jokainen työtön työnhakija saa henkilökohtaisen valmentajan, jonka kanssa katsotaan yhdessä askelmerkkejä kohti työllistymisestä tai jatkokoulutusta. Digitaalisten palveluiden toimivuus mahdollistaa myös paljon ja Lahden pitää uskaltaa tässäkin hakea toimiva ratkaisu, joka nostaa myös henkilöstön tuottavuutta.
Suhdannevaihtelut ovat tulleet ja menneet, mutta rakennetyöttömyys on Lahdessa edelleen ongelma eikä kuntakokeilullakaan ratkaista kaikkea. Koulutustason nosto on pitkä, mutta ainoa tie parempaan. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön on onnistuttava, jotta koulutus kohtaa yritysten aidon tarpeen. Kuntakokeilussa tulee luoda entistä tiiviimpi yhteistyö alueen yritysten kanssa ja tunnistaa myös opiskelijan tarpeet. Samalla vetoan lahtelaisiin yrityksiin ja työvoimapalveluihin, että useampi lahtelainen nuori saisi mahdollisuuden etenkin nyt tulevana kesänä harjoittelu- tai työpaikkaan. Yhteiskunta voi olla näissä talkoissa monella tavalla mukana, kuten kesätyöseteli on osoittanut.
Ville Skinnari