Lahden päättäjillä on isoja asioita pöydällä koskien Etelä-Lahtea. Salinkallion koulu on varmasti näistä yksi tärkein ja samoin Launeen kirjasto. Kirjaston pitää jatkaa ja näin varmasti tapahtuu, mutta missä ja miten on kysymys, johon pitää etsiä vastauksia. Salinkallion koulun kiinteistön osalta tarvitaan myös viisaita ratkaisuja. Paikka on mitä parhain ja minulle erittäin tuttu entisenä Ali-Juhakkalan ja Korsitien asukkaana. Ainakaan parakkeja Lahti ei tarvitse enää yhtään lisää. Järkyttävän kalliille touhulle on aina vaihtoehto ja toivottavasti Lahden virkamiehistä löytyy luovuutta hakea ratkaisuesityksiä päättäjille. Ensi viikolla kokoonnumme Etelä-Lahden Demareiden kanssa Launeelle pohtimaan omia esityksiämme tilanteiden ratkaisemiseksi.
Lahdessa nähtiin myös kauden pohjanoteeraus, kun Pelicansin ottelu jouduttiin keskeyttämään jääongelmien vuoksi. Surkea ja surullinen tapahtuma ja kertoo paljon missä Lahdessa mennään, koska asiat ovat juuri niin miltä ne näyttävät ulospäin. Samalla meni mahdollisuudet tienata uutta rahaa ja kasvua.
Maailmalla kuohuu eikä Suomikaan ole suojassa. Itärajan tapahtumat osoittavat, että meidän tulee olla valmiina ja niin me olemmekin. Reagointikykyyn liittyvää lainsäädäntöä parannettiin jo viime kaudella, joten ihan kaikkea ei Perussuomalaisten kannata nyt imuroida omiin liiveihin, vaikka sana ”turvapaikka” ja ”maahanmuutto” tietysti näin heille antaa ymmärtää. Me muutkin osaamme rajan tarvittaessa sulkea – toki samalla kunnioittaen kansainvälisiä sopimuksia.
Gazan tilanne on hirveä ja ratkaisua ei ole näköpiirissä. Miten tästä eteenpäin riippuu osapuolista ja tilanne on kaikille vaikea, mutta kyllä YK:n ääntäkin tulisi kuunnella. Toisten tappamiseen sijaan pitäisi maailmassa taas puhua rauhan rakentamisesta, mutta suosittu aihe se ei nyt ole. Yllättävän vähän siitä puhuvat edes Suomen tulevien presidenttivaalien ehdokkaat. Tässä voisi olla jollekin ehdokkaalle tilaisuus nostaa osakkeitaan?
Perjantaina matkustan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen, joka kokoontuu syysistuntoonsa Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin 18.-20. marraskuuta. Jerevanissa me Etyj-maiden kansanedustajat keskustelemme Etyjin roolista konfliktien aikakaudella, korruption torjunnasta sekä konfliktien uhreiksi joutuvien ihmisten ja erityisesti vähemmistöjen suojelusta.
Yksi kriisi mistä meillä aika vähän puhutaan, on ajankohtainen Armeniassa, missä Azerbaidžanin syyskuinen hyökkäys Vuoristo-Karabahiin toi maahan hetkessä yli 100 000 pakolaista, joiden asuttaminen ja perustarpeista huolehtiminen on pienelle maalle valtava ponnistus. Vuoristo-Karabah on armenialaisenemmistöinen alue, joka sijaitsee Azerbaidžanin maantieteellisten rajojen sisäpuolella. Azerbaidžan hyökkäsi syyskuussa Vuoristo-Karabahiin, minkä seurauksena käytännössä kaikki alueella asuneet armenialaiset pakenivat sieltä.
Samassa yhteydessä yleiskokouksen syysistunnon kanssa järjestetään vuotuinen Välimeri-foorumi ja yleiskokouksen pysyvän komitean kokous. Suomi on Etyj:n puheenjohtajamaa vuonna 2025 ja se on tulevankin Suomen tasavallan presidentin tärkeä teema tilanteen haasteellisuudesta huolimatta.
Ville Skinnari