Maailman ylikulutuspäivä meni – nyt odotellaan kaiken kuplaa

Maailman ylikulutuspäivä on siirtynyt jo maaliskuun loppuun. Me tarvitsisimme neljä maapalloa, jos jatkamme samaa tahtia, Suomi tässä ryhmässä. Maailman ekosysteemi ei tule kestämään tätä kulutusta. Tämän tietävät kaikki tiedemiehet ja suurin osa päättäjistä. Silti kulutus jatkuu samalla tavalla, ja kasvua huudetaan avuksi, vaikka kestävän kehityksen rajat ovat hyvin tiedossa.

Maailmassa on velkaa yhteensä 233 000 miljardia euroa. Summa on ennätyksellisen suuri ja on noin 365 prosenttia eli lähes nelinkertainen suhteessa koko maailman bruttokansantuotteeseen. Mutta silti velka ei pelota maailman maita, etenkään USA:ta, jonka prosenttiosuus maailman velasta on noin 32 %. USA:n velkataakka nousee aivan kohta 98 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta ja lähentelee Kreikan prosentteja. Silti taivasrahaa painetaan siellä kolmessa vuorossa ja setelielvytykseen uskotaan kuin pukki suuriin sarviin. Mutta voiko tämä jatkua, jatkua… aina vaan.

Pörssikurssit nousevat, koska raha karkaa sinne ja tarpeelliset investoinnit vähenevät tai jäävät tekemättä. Kaiken kupla -termin kuulin noin neljä vuotta sitten, mutta tätä käsittelevän kirjan ”The everything Bubble. The Endgame fo Central Bank Policy” sain sen käsiini vasta viime vuonna. Ahmin sen ja ristin käteni. Kirjan kirjoittanut markkinastrategi Granham Summer esittää vakuuttavasti, että edellisten parin vuosikymmenien aikana Yhdysvaltojen keskuspankki on ratkonut jokaisen kuplan puhaltamalla tilalle entistä suuremman summan rahaa. Vuoden 2000 teko-osakekuplaa seurasi vuoden 2008 asuntokupla. Sen jälkeen on järjestelmällisesti paisutettu valtionlainakuplaa ilman huolen häivää.

Vaikka Summers puhuu USA:n keskuspankista, hänen teesinsä sopivat hyvin myös Eurooppaan. EU:n jättilainat koronapandemiaa varten ja jatkuva keskuspankkirahoitus ovat täysin verrannollisia USA:han. Summers lähtee siitä lähtökohdasta, että valtioiden lainapaperit ovat rahoitusjärjestelmän kivijalka, joten niiden kupla on johtanut kuplaan kaikkialla. Kyseessä on siis eräänlaisesta keskuspankkivetoisesta talouden päätepisteestä. Kaiken kuplan puhkeaminen saa vuoden 2008 finanssikriisin näyttämään piknikiltä, Summers väittää erittäin vakuuttavasti. Toki Summersin asenteessa saattaa olla mukana tiettyä kiihkomielisyyttä, jota jotkut taloustieteilijät saattavat kaihtaa, mutta perusolettamus on oikea, eikä vähennä hänen teesiensä uskottavuutta koivinkaan paljon.

Sijoittajien näkökulmasta kupla on muodostunut seuraavasti: alhainen korkotaso ja keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ovat johtaneet turvallisten sijoituskohteiden tuoton katoamiseen. Pankkitalletusten ja turvallisten valtionlainasijoitusten tuotot vajosivat nollan tuntumaan tai jopa negatiivisiksi. Siksi sijoittajat lähtivät hakemaan tuottoja muista omaisuuslajeista. Ennen tuottaviin kiinteistösijoituksiin ja hyvän luottoluokitusten omaaviin yrityksiin tuli ruuhkaa ja niiden tuotot alkoivat ehtyä. Tällöin tuottojen metsästys laajeni riskialttiimpiin kohteisiin, lähinnä valtion lainoihin. Raaka-aineiden hinnat ovat uskomattomassa nousussa ja kultakin alkaa taas heräillä. Inflaatio ampaisi koko maailmassa nopeaan nousuun ja keskuspankit joutuvat koko ajan nostamaan viitekorkojaan taistellessaan inflaatiota vastaan.

Mutta kaikkien kuplaisemmalta omaisuusluokalta vaikuttavat valtionlainapaperit eli juuri ne, jotka ovat Summersin mukaan juuri ”kuplan ytimessä”. Olemme ja elämme juuri nyt uudessa pankkikriisissä. USA:ssa kolme pankkia on kaatunut lyhyessä ajassa, mutta 190 pankkia on edelleen vaarassa. Esimerkiksi juuri kaatuneen Silicon Vally Bankin kohtaloksi koituivat USA:n valtion lainat. Pankki sijoitti suuren osan likviditeeteistä pitkiin joukkolainoihin ilman korkoriskin suojauksia. Tästä alkoi talletuspako ja loppu on historiaa. Euroopassa 167-vuotiaan jättipankin Credit Suissen taru päättyi tappiollisiin riskisijoituksiin.

Alkavatko dominopalikat pyöriä kiihtyvästi? Onko kaiken kupla lähellä? Miten maat reagoivat? Mutta ei hätää! Maailman maat ovat siirtyneet ns. moderniin rahateoriaan, jossa maiden tarkoituskaan ei ole maksaa velkojaan takaisin koskaan. Takaisin maksetaan pelkät korot. Suomen valtion velka on tämän vuoden helmikuun lopussa 144, miljardia euroa eli 25 868 euroa henkeä kohti. Korkoa siis maksetaan ensi vuonna jo liki 3 miljardia euroa. Sanna Marinin hallitus teki uutta velkaa 40 miljardia. Suurin ongelma uudella Suomen hallituksella tulee olemaan suhteettoman suuren julkisen talouden velan korjaaminen. Uudet sote-alueet huutavat lisää rahaa, sosiaali- ja asumistukien vähentäminen luo eriarvoisuutta, työpaikat ja tekijät eivät kohtaa ja… En kadehdi Orpo-poikaa!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
ARKISTO