Kriisin jälkeinen rakentaminen on jo alkanut

Kirjoitan tätä kolumnia näinä aikoina hyvin poikkeuksellisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Olen Tukholmassa virkamatkalla keskiviikkona ja torstaina. Koronasta johtuen tapaamiset pidetään pienissä ryhmissä ja osa tulee mukaan etäyhteyksin. Terveysturvallisuus on nytkin etusijalla. Tapaan täällä Tukholmassa Ruotsin elinkeinoministeri Ibrahim Baylanin ja kehitysministeri Per Olsson Fridhin. Aiheena meillä on maidemme yhteisen tahtotilan ja tekemisen muodostaminen mahdollisimman nopealle ja kestävälle kasvulle koronakriisistä.

Tämä on aihe, jossa onnistuminen ratkaisee paljon. Kuinka rakennamme kestävän kasvun polun kriisin jälkeiseen Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan? Esittelen ruotsalaisille kollegoille Suomen kestävän kasvun ohjelman ja sen, miten voisimme yhdessä luoda entistä houkuttelevamman investointiympäristön myötä uutta teollisuutta ja työtä Suomeen ja Ruotsiin. Suurvaltojen, kuten USA:n ja Kiinan panokset ovat huimia. Samoin suurten eurooppalaisten talouksien, etenkin Saksan ja Ranskan. Siksi meidän läheisten naapureiden yhteistyötä tarvitaan nyt, vaikka myös kilpailemme Ruotsin kanssa monessa asiassa, kuten pitääkin. Historia yhdistää meitä, samoin tulevaisuus.

Talousvaikuttaja Jakob Wallenbergin ja suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglundin kanssa keskustelemme maailmankaupan haasteista ja varmasti siitä, miten teollisuutemme kehittyy ja onnistuu maailmalla jatkossakin. Lisäksi tapaan ruotsalaisten, Suomen kannalta merkittävien teollisuusyritysten johtoa, kuten Stora Enson ja SSAB:n. Vierailen myös Ruotsin parlamentissa, jossa tapaan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kenneth Forslundin ja EU-valiokuntaa johtavan Pyry Niemen. Keskustelemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista asioista sekä Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyöstä ja eroavaisuuksistakin.

Jacob Wallenberg muuten vieraili Lahdessa vuonna 1998. Silloin isäntänä oli isäni Jouko. Löysin Joukon puheen tästä tapaamisesta ja pakko sanoa, että moni tavoite on toteutunut, mutta paljon on vielä yhdessä tehtävää.

Lahdella on nyt mahdollisuus luoda vahva ote uudella yliopistolla ja ilmasto-osaamilla uusiin mahdollisuuksiin, kuten sähköisen liikenteen nykyhetkeen ja vetykehityksen tulevaisuuteen. Kuulostaa ehkä kaukaiselta, mutta esimerkiksi sähköistyvän maailman, liikenteen ja vedyn ympärillä tehdään tutkimusta ja kehitystä nyt miljardeilla ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Teollisia investointeja syntyy nyt joka puolelle maailmaa. Lahdessa on paljon osaamista ja tarjottavaa vientiin. Mutta nyt pitää olla hereillä, jotta kasvuun päästään mukaan.

Lahden pitää myös pitää huolta omistaan. Olen huolissani seurannut sitä, että huolimatta hallituksen miljardiluokan elvytyksestä kaupungeille, raha ei nyt mene eteenpäin sinne mihin se oli tarkoitettu: pitämään huolta heistä, joita korona on kurittanut eli nuorten ja perheiden ahdinkoon, mielenterveysongelmiin ja arjen palveluihin.

Jokainen kaupunki, myös Lahti, tarvitsee nyt oman, selkeän suunnitelman miten pääsemme eteenpäin korona-kriisistä. Tämä työ pitää tehdä nyt, koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jos nyt saamme epidemian hallintaan, voimme jo kesän aikana päästä nauttimaan tapahtumista ja yhteisestä tekemisestä Lahdessa. Siksi pitää nyt jaksaa malttaa, vaikka se tuntuu jo varmasti itse kustakin raskaalta.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
ARKISTO