Kriisin jälkeinen rakentaminen on jo alkanut

Kirjoitan tätä kolumnia näinä aikoina hyvin poikkeuksellisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Olen Tukholmassa virkamatkalla keskiviikkona ja torstaina. Koronasta johtuen tapaamiset pidetään pienissä ryhmissä ja osa tulee mukaan etäyhteyksin. Terveysturvallisuus on nytkin etusijalla. Tapaan täällä Tukholmassa Ruotsin elinkeinoministeri Ibrahim Baylanin ja kehitysministeri Per Olsson Fridhin. Aiheena meillä on maidemme yhteisen tahtotilan ja tekemisen muodostaminen mahdollisimman nopealle ja kestävälle kasvulle koronakriisistä.

Tämä on aihe, jossa onnistuminen ratkaisee paljon. Kuinka rakennamme kestävän kasvun polun kriisin jälkeiseen Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan? Esittelen ruotsalaisille kollegoille Suomen kestävän kasvun ohjelman ja sen, miten voisimme yhdessä luoda entistä houkuttelevamman investointiympäristön myötä uutta teollisuutta ja työtä Suomeen ja Ruotsiin. Suurvaltojen, kuten USA:n ja Kiinan panokset ovat huimia. Samoin suurten eurooppalaisten talouksien, etenkin Saksan ja Ranskan. Siksi meidän läheisten naapureiden yhteistyötä tarvitaan nyt, vaikka myös kilpailemme Ruotsin kanssa monessa asiassa, kuten pitääkin. Historia yhdistää meitä, samoin tulevaisuus.

Talousvaikuttaja Jakob Wallenbergin ja suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglundin kanssa keskustelemme maailmankaupan haasteista ja varmasti siitä, miten teollisuutemme kehittyy ja onnistuu maailmalla jatkossakin. Lisäksi tapaan ruotsalaisten, Suomen kannalta merkittävien teollisuusyritysten johtoa, kuten Stora Enson ja SSAB:n. Vierailen myös Ruotsin parlamentissa, jossa tapaan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kenneth Forslundin ja EU-valiokuntaa johtavan Pyry Niemen. Keskustelemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista asioista sekä Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyöstä ja eroavaisuuksistakin.

Jacob Wallenberg muuten vieraili Lahdessa vuonna 1998. Silloin isäntänä oli isäni Jouko. Löysin Joukon puheen tästä tapaamisesta ja pakko sanoa, että moni tavoite on toteutunut, mutta paljon on vielä yhdessä tehtävää.

Lahdella on nyt mahdollisuus luoda vahva ote uudella yliopistolla ja ilmasto-osaamilla uusiin mahdollisuuksiin, kuten sähköisen liikenteen nykyhetkeen ja vetykehityksen tulevaisuuteen. Kuulostaa ehkä kaukaiselta, mutta esimerkiksi sähköistyvän maailman, liikenteen ja vedyn ympärillä tehdään tutkimusta ja kehitystä nyt miljardeilla ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Teollisia investointeja syntyy nyt joka puolelle maailmaa. Lahdessa on paljon osaamista ja tarjottavaa vientiin. Mutta nyt pitää olla hereillä, jotta kasvuun päästään mukaan.

Lahden pitää myös pitää huolta omistaan. Olen huolissani seurannut sitä, että huolimatta hallituksen miljardiluokan elvytyksestä kaupungeille, raha ei nyt mene eteenpäin sinne mihin se oli tarkoitettu: pitämään huolta heistä, joita korona on kurittanut eli nuorten ja perheiden ahdinkoon, mielenterveysongelmiin ja arjen palveluihin.

Jokainen kaupunki, myös Lahti, tarvitsee nyt oman, selkeän suunnitelman miten pääsemme eteenpäin korona-kriisistä. Tämä työ pitää tehdä nyt, koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jos nyt saamme epidemian hallintaan, voimme jo kesän aikana päästä nauttimaan tapahtumista ja yhteisestä tekemisestä Lahdessa. Siksi pitää nyt jaksaa malttaa, vaikka se tuntuu jo varmasti itse kustakin raskaalta.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO