Se makein mestaruus

Suomen maailmanmestaruus pisti Lahdenkin sekaisin myöhään sunnuntaina. Pidin lupaukseni ja lähdin keskustaan fiilistelemään Suomen kaikkien aikojen kolmatta MM-kultaa. Vuosien 1995, 2011 tai 2019 mestaruuksia on vaikea vertailla. Jokainen on ollut erilainen. Tämän kevään joukkueessa oli kuitenkin jotain aivan ainutlaatuista. Ehkä tämä oli se makein mestaruus. Niin uskomaton tarina tästä syntyi. Torilla ja Lanun aukiolla menoa katsellessa tuli mieleen, että ehkä me olemme sittenkin se maailman onnellisin kansa.

Kuka olisi viisi vuotta sitten uskaltanut väittää Marko Anttilan johtavan Suomen mestaruuteen keväällä 2019? En ainakaan minä. Tässä on urheilun hienous. Unelmat on tehty saavutettaviksi. Kaikki on mahdollista, kun uskoo itse omaan ja joukkueen osaamiseen ja päämääriin. Toivottavasti Suomi ja Lahti saa tästä annoksen uskoa ja joukkuehenkeä yhdessä tekemiseen. Silloin kaikki on mahdollista. Samalla haluan onnitella Juhani Tyrväistä ja koko perhettä. Vuosien kova työ sai kultaisen palkinnon. Kroppaa on laitettu likoon urakalla. Jokainen juniori Lahdessa saa tästä varmasti lisää itseluottamusta kesän ja talven pitkään kauteen.

Tänään keskiviikkona on tarkoitus edetä hallitusneuvotteluissa loppusuoralla ja vielä maaliin saakka. Henki on ollut hyvä ja rakentava. Kaikilla on sama yhteinen tavoite rakentaa oikeudenmukaista ja parempaa Suomea. Tulevaisuuden panostuksia tarvitaan. Avoimia kysymyksiä on edelleen ja kuten sanonta kuuluu mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu. Usein kyse on rahasta. Viikonloppuna ja ensi viikon alussa näemme lopullisia tuloksia. Sitten on aika kommentoida kokonaisuutta ja yksityiskohtia. MM-joukkueen tavoin meillä on tavoitteena onnistua kotimaan kenttien lisäksi myös kansainvälisesti. Suomi pitää nostaa takaisin mitalipeleihin osaamisessa ja kaikessa. Se on mahdollista.

Kesäkuussa uuden hallituksen on tärkeää päästä rivakasti liikkeelle, koska edessä on kuuden kuukauden EU – puheenjohtajuus 1.7. alkaen. EU-vaalien tulos oli ennakoitu, mutta näytti samalla sen, että Eurooppa tarvitsee uudenlaista keskustelua koko maanosan tulevaisuudesta ja yhteistyöstä. Jakolinjoja ja vastakkainasettelua on paljon. Suomen edustajilta EU-parlamentissa odotetaan paljon ja syystä. Jokainen edustaja edustaa kuitenkin viime kädessä Suomea eli kulkee Brysselissä Leijona-paita päällä. Käytös pitää olla sen mukaista.

Suomi kiinnostaa maailmalla

Yksi maailman seuratuimmista uutiskanavista, brittiläinen BBC World tulee Suomeen kesäkuussa ja osallistun erittäin mielenkiintoiseen keskusteluun yhdessä mm. Elina Lepomäen kanssa. Suomi kiinnostaa kansainvälisesti monesta syystä. Suomen ratkaisut hyvinvointivaltion ratkaisuissa, ilmastomuutoksen torjunnassa ja kestävässä kasvussa kiinnostavat. Maineemme koulutuksen kärkimaana on edelleen olemassa. Tilastot kuitenkin kertovat karua kieltä, miten olemme pudonneet kärjen vauhdista erityisesti soveltavassa tutkimuksessa eli siinä mitä tehdään yhdessä yritysten kanssa. Samoin poikien oppiminen ja lukutaidon rapautuminen pysäyttää pohtimaan, että näin ei voida jatkaa.

Kevätjuhlien viikonloppu

Viikonloppuna on monessa kodissa aihetta juhlaan. Muistan, kun itse pääsin ylioppilaaksi urheilulukiosta keväällä 1993. Heti sen jälkeen odotti armeija Hennalassa Urheilukoulussa. Reservin upseerin koulutus oli jälkikäteen ajatellen tärkeä koulu tulevaisuuteen.
Onnea kaikille uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Kaikki koulutus on tärkeää ja paras henkivakuutus tulevaisuuden haasteisiin.

Ville Skinnari

Eilen, tänään ja ikuisesti

Mindfulness- eli tietoisuustaito-oppaat opettavat elämään hetkessä. Taitoja harjoitellaan nykyään myös monissa kouluissa ja päiväkodeissa. Onhan niiden todettu helpottavan jopa stressi- ja masennusoireita. Hengitysharjoitusten avulla voi opetella tuntemaan itseään ja oman mielensä liikkeitä.

Kaikki eivät harjoituksia allekirjoita. Eihän kukaan pysty keskittymään vain tähän hetkeen, he kritisoivat. Kuka muka jaksaa jatkuvasti pohdiskella jokaista kehonsa tuntemusta tai makustella jokaista kahvin siemausta.
Toden totta, emme elä tyhjiössä. Tämä hetki nojaa historiaan, sekä omaamme että ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin. Ihmisen on tarkoitus oppia omista ja koko ihmiskunnan saavutuksista ja virheistä. Toisaalta, monet meistä odottavat aina jotakin muuta ja haluavat jatkuvasti parempaa. Ihmiselle ominaista sekin. Parhaat keksinnöt keksitään tyytymättömyydestä nykyiseen tilanteeseen
.
Ongelmat syntyvät vasta äärimmäisyyksistä, menneisyyteen takertumisesta tai loputtomassa tyytymättömyydessä piehtaroimisesta. Oppaat eivät myöskään kehota meitä elämään jatkuvasti hetkessä, vaan ainoastaan silloin tällöin pysäyttämään mielen oravanpyörän. Se ei ole uusi keksintö, vaan omassakin perinteessämme vuosisatoja vanha. Jeesus lupasi seuraajilleen Pyhän Hengen. Paras oppaamme hiljentymiseen, rukoukseen ja tässä hetkessä pysähtymiseen.

Mira Vorne
Launeen seurakunta

Kriittinen ylioppilaspuhe vuonna 2019 valmistuneille

Onnittelen sinua lämpimästi tyttären tyttäreni Minea, samoin kuin teitä muitakin tänä keväänä lakkinsa saaneita yli 25200 uutta ylioppilasta. Suoritus on upea, mutta sitä kannattaa tutkailla
ja vertailla hivenen ukin vastaavaan suoritukseen vuonna 1968. Meitä samana vuonna sai lakin vähän yli 15 000, mikä vastasi 15-20 % ikäluokasta. Nyt teistä saa lakin jo puolet ikäluokasta.

Me kävimme oppikoulua ja suurin osa meistä kävi kansakoulua, ennen kuin Suomi siirtyi peruskouluun kokonaisvaltaisesti 1970-luvulla. Silloinkin 1960-luvulla elettiin murrosta. Maaltamuuto oli voimakasta ja teolliset työpaikat toivat kaupunkeihin runsaasti nuoria ihmisiä, joilla oli työpaikka, mutta ei asuntoja. Rakennettiin nopeasti ja halvalla suuria lähiöitä, joita nyt puretaan, revitään ja korjataan. Monet iäkkäät ihmiset joutuvat kalliiden putkiremonttien takia maksamaan asunto-osakkeensa toiseen ketaan. Kesät oltiin Ruotsissa töissä joko Tukkisaarella (Stockholm) Maraboulla tai Göteborgissa telakoilla.

Me ajoimme pyörällä ja pelasimme jääkiekkoa ilman kypärää. Istuimme itäautoissa ilman turvavöitä, roikuimme Tarzan keinuissa ja laskimme jäälautoilla ilman vanhempiemme lupaa.
Vedimme kaikki tupakkaa posket lommolla ja viikonloppuina heiluimme kaduilla huppelissa vastustamassa rukouslauantaiden tanssikieltoa. Me sodan jälkeiset nuoret kävimme rajuja kivisotia
naapuriston samanikäisiä vastaan. Asiat sovittiin reilulla tappelulla välitunnilla tai koulun jälkeen avoimesti. Kantelupukkeja haukuttiin, mutta asiat sovittiin reilusti ja yhteisöllisesti. Ja mikä upeaa, vanhemmille ei kerrottu kaikkea eikä valitettu turhista. Kesät kuljimme paljain jaloin ja potkimme jalkapalloa, pelasimme pesistä ja korista. Kaikki pojat (miehet) kävivät armeijan! Uskoimme opettajaa, Jumalaa ja Kekkosta!

Teillä on kaikki toisin. Helikopteri- ja curling-vanhempanne ovat siloittaneet tietänne sopivasti. Rahaa teillä on enemmän käytössä kuin meillä koskaan. Meillä oli kiintopuhelin kodissa, teillä
jokaisella yli 1000 euron Iphone tietokone, jossa on enemmän tietoa kuin ensimmäisen kuulennon tietokoneilla. Surfaatte 24 tuntia twitterissä, facessa ja tuhannessa Apissa. Te ostatte vaatteenne ja tavaranne netistä, me kivijalkaputiikeista. Te matkustatte nyt lomalle Kanarian saarille, me ajelemme mökille Kuittjärvelle.

Saatan kuulostaa kateelliselta ja olenkin! Muuttumaton tosiasia on se, että me ja te emme opiskeleet koulua, vaan elämää varten. Toiseksi, nuoruus on vain lyhyt ohimenevä hetki elämässä. Siihen kuuluu pettymyksiä, rakkauksia, turhautumisia, vihaa, lempeyttä, anteeksiantamista. Minea rakkaani, elämisessä täytyy olla elämisen maku. Pahinta on elämätön elämä! Joskus on otettava riskejä ja heittäydyttävä vapaaseen pudotukseen. Tunnen sinut Minttu ja tiedän härkäpäisyytesi. Teet, mitä päätät. Toisaalta sinulla on upeat vanhemmat. Ja ainahan Pappa betalar, jos nyt vähän sattuisi lipsumaan! Malja Sinulle Minea ja Teille muillekin tämän vuoden ylioppilaat!

Juhani Melanen

Hyvästi kaunokirjoitus ja kasvien keräily!

Eräs hyvä tuttavani pyysi minua kirjoittamaan ja muistelemaan meidän suurten ikäluokkien kokemuksista entisestä kansakoulusta. Me sodan jälkeiset naperot jouduimme kirjoittamaan ja opettelemaan kaunokirjoitusta oikeiden kaunokirjoitusmallien avulla ja tekemään harjoitustöitä sillä ainoalla ”oikealla” pullomustella, jonne kynän terä kastettiin ja sitten raapustettiin sitä sun tätä harakanvarpailla kaunokirjoitusvihkoon. Kaiken kukkuraksi piti imupaperilla painella töittensä tuhrut luettuun muotoon. Itkua väännettiin silloin ihan oikeasti. Minä selvisin tästä jotenkin, mutta hyvä naapurin kaverini Martti Venäläinen, joka oli ”vasuri” kärsi tästä suunnattomasti, koska hiha tahtoi sutata kaiken. Vasenkätiset joutuivatkin kääntelemään kättään erittäin outoihin asentoihin selviytyäkseen edes jollain tavalla näistä epäinhimmillisistä koettelemuksista.

Vuonna 2008 syntyneet lapset ovat ensimmäinen suomalainen ikäluokka, jota opetetaan kirjoittamaan vain tekstaamalla. He siis eivät enää harjoittele sitä kaunokirjoitusta, jossa kirjaimet sidotaan toisiinsa. Meidän aikanamme kynä nostettiin vain sanojen välissä. Tätä kaunokirjoitusta alettiin yksinkertaistaa 1980-luvun lopussa. Ani harva 2000-luvulla peruskoulun käynyt enää kirjoittaa sidosteista käsialaa. Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat jo vuosia lähinnä tekstanneet.

”Rakkaamme” kauno katoaa! Katoaako grafologia ( käsialatutkimus) sen myötä? Nyt kaikki kirjoitettiin ylioppilaiskokeissa ensimmäistä kertaa sähköisesti ja tietokoneilla. Yliopistossa kaunokirjoituksessa on tulossa yhtä vierasta kuin hieroglyfeistä. Muutos on erittäin suuri ja siitä on kirjoitettu liian vähän ja muutoksia analysoitu vielä vähemmän. Länsimaalaiset ovat kirjoittaneet samalla tavalla jo monta sataa vuotta. Jos on opetellut Suomen koulussa kaunokirjoitusta, pystyy lukemaan vaivatta seitsemän vuotiaan kuningatar Victorian kirjeen äidilleen vuodelta 1823. Hyvin sujuisi myös Abraham Lincolnin teksti, kuten Napoleonin kirjeetkin. Vaikeuksia alkaisi tulla vasta 1600–luvun hämähäkkimäisten uusgoottilaisten tekstien kanssa. Kyseessä on siis lukeminen, ei ymmärtäminen!

Nyt koulussa opetetaan näppäilyä. Älypuhelimillahan me tulevaisuudessa kommunikoimme. Näppärät nuoret selviävät tästä paremmin kuin me köntykset. Heikoimpia auttaa ennakoiva tekstin syöttö. Tunteita ilmaisemme emojilla, ääniviestejä voi aina lähettää tai teksti voi myös sanella. Postikortit on korvattu somekuvilla, kalenteri on puhelimessa, passeissa on biotunnisteet ja kassalla riittää pin-koodi. Kännykkä avautuu sormenjäljellä. Maailma muuttuu ja me sen mukana!

Onneksi kasvien keräilystä herbarioon luovuttiin 1960-luvulla oppikouluissa. Nyt oppilaat eivät tunne kasveja juurikaan ja heitä varten on pakko järjestää erityisiä kursseja. Loppujen lopuksi en minä juurikaan kesälomiani menettänyt 120 kasvin takia. Vanhempien kavereiden kansioista ne napattiin ja tiedot siirrettiin uudelle paperille, mutta omalla kaunolla!

Jussi Melanen

Miksi EU-vaalit eivät kiinnosta?

Sunnuntaina järjestetään Euroopan Unionin parlamenttivaalit. Euroopan parlamentti on eurooppalaisen demokratian ytimessä. Se edustaa 500 miljoonaa ihmistä. Suomessa vaalien äänestysinto on ollut suhteellisen laimea, kun taas esimerkiksi Belgiassa se on ollut pitkään 90 prosentissa, Tanskassa viimeksi yli 55 prosenttia, meillä Suomessa vuonna 2014 noin 39 prosentti. Vuonna 1996 Suomessa äänestys prosentti oli 68 prosenttia.

Pari päivää ennen EU-vaaleja on hyvä kysyä, miksi näin on Suomessa käynyt. Tulee helposti fiilis, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Eikä se ole ihme, kun kuuntelee mitä ja millaisella kielellä EU:n asioista ja tehtävistä keskustellaan. Monimutkaisia lainsäädäntöhankkeita, omituisia termejä ja asioista keskustellaan vielä mitä vaikeimmilla lyhenteillä. Euroopan Unionissa ja sen parlamentissa päätetään kuitenkin erittäin merkittävistä asioista. Yksinkertaistettuna EU-tasolla on yritetty luoda ja kehittää vallan kolmijaon periaatetta, kun parlamentti päätettiin perustaa vuonna 1979. Pitää myöntää, että vaikeata se on ollut. Meillä Suomessa on tehty tätä harjoitusta jo vuodesta 1919, kun Suomen silloin hallitusmuoto otettiin käyttöön.

EU–parlamentilla on kolme päätehtävää. Ensimmäinen on lainsäädäntötyö. Parlamentti hyväksyy Euroopan komission ehdotuksiin perustuvaa EU-lainsäädäntöä yhdessä EU:n neuvoston kanssa, päättää kansainvälisistä sopimuksista, päättää EU:n laajentumisista ja arvioi Euroopan komission työohjelmaa ja pyytää komissiolta lainsäädäntöesityksiä. Toinen päätehtävä on valvonta. EU – parlamentti toimii kaikkien EU:n toimielimien demokraattisena valvojana, valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy uuden komission kokonaisuudessaan. Se voi äänestää epäluottamuslauseesta ja siten pakottamaan komission eroamaan, myöntää vastuuvapauden eli hyväksyy EU:n talousarvioiden käytön, käsittelee kansalaisten vetoomukset ja tarvittaessa aloittaa tutkinnan. Lisäksi se käy rahapoliittista keskustelua Euroopan keskuspankin kanssa, esittää kysymyksiä komissiolle ja neuvostolle. Kolmanneksi EU parlamentti päättää EU:n talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa ja hyväksyy EU:n pitkän aikavälin talousarvion eli monivuotisen rahoituskehykseen. Kansanvalta eli demokratia on arvokas asia. Se on meille suomalaisille itsestään selvyys, mutta näin ei ole kaikissa EU-maissa. Muun muassa Itävallan, Unkarin ja Romanian tilanteesta sen näkee, kun kaikki on kaupan lehdistön vapaudesta oikeusvaltioperiaatteeseen saakka.

EU on ollut rauhanprojekti, jonka kätilöinä toimivat sellaiset visionäärit kuin Jean Monnet ja Robert Schuman. Sotien runtelema Eurooppa pystyi Ranskan ja Saksan johdolla luomaan yhteisen näkemyksen talousyhteistyöstä yhdessä Alankomaiden, Belgian, Italian, Luxemburgin kanssa. Syntyi Euroopan Hiili– ja Teräsyhteisö vuonna 1950 (EHTY). Saksan liittotasavallan ensimmäinen liittokansleri Konrad Adenauer oli keskeisesti vaikuttamassa sodanjälkeisen Saksan asemaan Euroopan kehityksessä yhdessä Ranskan presidentti Charles de Gaullen kanssa. He saivat aikaan historiallisen käänteen, kun entiset arkkiviholliset Saksa ja Ranska allekirjoittivat vuonna 1963 ystävyyssopimuksen, josta tuli yksi Euroopan yhdentymisen virstanpylväistä.

Mutta missä ovat nykyajan visionäärit? Diplomatia ei ole enää muodissa. Repivä ja riitelevä vastakkainasettelu myy ja saa tilaa vaarallisen paljon. Populisti tuo esille ongelmat, mutta ei ratkaisuja. Nyt olisi viimein aika muuttaa myös Euroopan suuntaa. Suomi ja uusi hallitus saa tähän tilaisuuden, kun EU puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7. Yhdessä Eurooppa voi vaikuttaa parhaiten suurten kansainvälisten haasteiden ratkaisemiseksi, kuten ilmastonmuutos ja maahanmuutto konkreettisesti. Tarvitsemme EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka ymmärtävät näidenkin vakavien haasteiden juurisyyt ja pystyvät luomaan kestäviä ratkaisuja. Samaa tarvitsee Suomikin ja Lahti paikallisesti. Siksi sunnuntaina kannattaa äänestää.

Ville Skinnari

Hiljainen huokaus

Tämän kevään aikana olen jälleen saanut puuhailla rippikoulujen valmistelujen kanssa. Hankkinut vihkoja, rukoushelmiä ja muuta tarpeellista tavaraa leirikesää varten. Kesän aikana rippikouluissa kokoamme nuorten kanssa jokaiselle omat rukoushelmet. Värikkäitä helmiä saattaa nähdä nuorten ja vähän vanhempienkin ihmisten ranteissa etenkin kesällä riparien aikaan.

Ensimmäisenä rukoushelminauhaan pujotetaan suuri, kullanvärinen Jumala-helmi. Sen viereen pääse soikea, hiekanvärinen hiljaisuuden helmi. Kolmantena helmenä on helmiäisen valkoisena hohtava minä-helmi. Tässä järjestyksessä on opetus: Jumala on vain hiljaisuuden päässä minusta.

Rukoilla voi niin monella tavalla. Yksi kaipaa helmiä, joita pyöritellä sormissaan, toinen turvautuu Isä meidän-rukouksen sanoihin. Kolmas saattaa miettiä, kuuleeko kukaan sittenkään. Rukoukseen ei aina tarvita sanoja, vaan Jumala kuulee hiljaisen huokauksenkin. Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa.


Maija-Reetta Katajisto

Kesän iloja ja haasteita

Toukokuu on jo yli puolenvälin ja kohta on edessä kesä. Monelle se tarkoittaa ansaittua kesälomaa, mökkeilyä tai lomaviikkoja kotona kaupungissa. Tänä kesänä Helsingissä monen päättäjän ja virkamiehen lomakausi ei ole keskellä kesää. Heinäkuussa tehdään täysillä töitä, koska Suomen EU – puheenjohtajuus käynnistyy 1.7. Keski-Euroopassa lomakuukausi on perinteisesti vasta elokuussa.

Moni nuori saa kesällä mahdollisuuden kesätyöhön. Se on samalla tilaisuus päästä tienaamaan omaa rahaa. Ensimmäinen työpaikka on monelle tavalla askel kohti aikuisuutta ja oman elämänhallinnan kehittämistä. Juuri se eka duuni avaa nuoren ansioluettelon ja kantaa eteenpäin, kun myöhemmin kysytään se yleisin kysymys työhaastattelussa eli onko sinulla aiempaa työkokemusta. Jos vastaus on kyllä se yleensä aina vaikuttaa positiivisesti mahdollisuuksiin menestyä tulevissa työnhauissa ja haastatteluissa.

Liian moni nuori jää kuitenkin nytkin ilman kesätyöpaikkaa. Lomarahat ovat tiukassa myös perheissä ja vanhemmilla. Tämän päivän työelämässä on usein ikäraja, kun työnantaja edellyttää 18 vuoden ikää. Sitä on monelle 15-18 vuotiaalle vaikea selittää, kun halu kesätyöhön on kova. Lahden kaupungin myöntämä 300 euron kesätyöseteli on erinomainen tukityökalu niille nuorille, jotka sen ovat saaneet. Se madaltaa monen pienenkin yrityksen kynnystä rekrytoida kesätyöntekijä.

Lahdessa tehtiin erinomainen ”Matkalla Duuniin” hanke, joka pystyi yhdessä yrittäjien, kaupungin ja TE-toimiston kanssa. Yritimme pari-kolme vuotta sitten laajentaa hanketta pysyväksi toiminnaksi valtion rahoituksella, mutta emme silloin saaneet työ – ja elinkeinoministeriöltä tarvittavaa rahoitusta. Silloin halutiin panostaa ohjaamotoiminnan vakinaistamiseen valtakunnallisesti. Se ei ole huono asia, mutta kuten nyt nähdään pelkkä ohjaamotoiminta ei riitä vastaamaan nuorten tarpeeseen. Moni nuori tarvitsee henkilökohtaista tukea ja ohjausta ennen kuin on valmis varsinaiseen työelämään. Meidän pitää hakea yhdessä uusia ratkaisuja miten nuoren polkua kohti työelämää vahvistetaan kaikin tavoin.

Hallitusneuvotteluissa varasimme aikaa myös tulevalle viikonlopulle tehdä töitä, jotta ensi viikon perjantaina on valmista. Tällä hetkellä olemme aikataulussa, mutta se on tarkoittanut työtä kirjaimellisesti aamusta iltaan. Yhteistyön henki on ollut hyvä eri työryhmissä ja puolueiden kesken. Se on tärkeää, koska vaikeitakin asioita on mahdollista sopia, kun on luottamusta. Tilannetta voisi verrata vaikka maajoukkueen muodostamiseen. Eri liigajoukkueista eri puolelta Suomea kutsutaan pelaajia pelaamaan maajoukkuepaidassa. Valmistavan leirityksen aikana haetaan yhteistä linjaa ja tapaa toimia joukkueena. Kanssapelaajat pitää tuntea. Jopa niin hyvin, että tietä mitä toinen ajattelee, tulee tekemään, tai aikoo tehdä. Silloin selviää hankalissakin tilanteissa.

Lahdessa on erinomaiset mahdollisuudet viettää kesää ihan kaupungissa. Sataman lisäksi löytyy vaikka mitä tekemistä luonnossa ja keskustassakin. Kesätapahtumia on tulossa myös runsaasti. Hyvää kesän odotusta täältä neljän seinän sisältä Säätytalosta.

Ville Skinnari

Maa, kohota Herralle riemuhuuto!

Tänä vuonna kevät pääsi yllättämään – niin autoilijat kuin tavalliset tallaajatkin. Huhtikuun lämpöaalto sai luonnon viheriöimään silmissä. Kuului jopa pientä harmistusta siitä, miten kaikki kasvaa ja kukkii liian nopeasti, eihän tästä ihanuudesta ehdi edes nauttia kunnolla. No, tuli takatalvi, joka pysäytti luonnon riehakkuuden hetkeksi. Nyt ollaan taas palattu normaaliin vuoden kiertoon ja kevät kääntyy hiljalleen kesäksi.

Tässä kuluneella viikolla sain nauttia tästä ihanimmasta vuodenajasta Enonsaaressa. Miten mukava olikaan istua järven rannalla, ihastella lähes tyyntä veden pintaa ja kuunnella lintujen laulua. Ei ollut kiire mihinkään, oli kerrankin aikaa olla ja nauttia Luojan luomasta luonnosta ja katsella kaunista kevättä.

Siinä rantakivellä istuessani mieleeni nousi kiitos. Kiitos siitä, että saan asua näin kauniissa maassa. Kiitos siitä, että ainakin vielä vuodenajat seuraavat toisiaan niin kuin aina. Kiitos siitä, että kevätkiireiden keskelle löytyi aikaa lepoon ja rauhaan. Psalmin sanoin puhkesin mielessäni laulamaan:

Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa.
Kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle.”

Jumala, kiitos keväästä.
Kiitos luonnon kauneudesta.
Kiitos siitä,
että kutsut meitä lepoon ja rauhaan,
luottamukseen ja toivoon.
Tänään ja joka päivä.


Pauliina Hatakka

Pisa-menestyskrapulan ja peruskoulun alasajon syitä

Maailman parasta peruskoulua ajetaan alas sellaisella vauhdilla, että tälläistä entistä ”paidagogosta” (kreik. Pojan johdattelijaa) hirvittää. Hyvän Pisa-menestyksemme jälkeen olemme pukeutuneet kansakuntana koko mustaan surupukuun ja vetäneet hupun korville, vaikka juuri nyt olisi todellisen korjaushetken ja syvän itsetutkiskelun paikka. Miten tässä näin oikein pääsi käymään?

Todellisuus on kohdattava sellaisena kuin se on, eikä jäätävä maahan makaamaan. Olen itse käynyt niin kansakoulua kuin oppikouluakin ja muistan hyvin syvän eriarvoisuuden. Peruskoulu-uudistus 1970-luvulla oli uskomaton hyppy koulutukselliseen tasa-arvoon Suomessa. Tähän taistoon osallistuivat niin porvarit kuin vasemmistolaiset. Ylilyöntejä toki oli, mutta silloin kuitenkin käsitettiin laajasti yli puoluerajojen, että tämä tärkeä uudistus oli tehtävä ettemme putoaisi yleismaailmallisesta kehityksestä ja sivistyksestä.

Aloitin opettajan urani Launeen kokeiluperuskoulussa vuonna 1971 ja näin omin silmin, kuinka tämä uudistus avasi täysin uuden mahdollisuuden kansakuntamme nuorille. Peruskoulu toi koululaitokseemme kuraattorit, terveydenhoitajat, psykologit, lasten ja nuorisopsykiatrien täydet palvelut sekä laajan erityisopetuksen erityistä tukea tarvitseville lapsillemme.

Ei meidän tarvitse masentua Pisa-tuloksista, sillä on aivan sama olemmeko kolmansia vai kymmenensiä jossain luokituksissa, jossa Singaporen ja idän lapset pärjäävät meidän oppilaitamme paremmin. Japanissa ja muualla idässä käydään kouluprässiä koko koulutaipaleen ajan hirveässä kilpailussa, jossa masennutaan helposti ja itsemurhatkaan eivät ole harvinaisia. Lapsuutta ei näissä kulttuureissa ole siinä mielessä kuin meillä. Kuri on äärimmäisen ankara ja opettajan sana on laki. Meillä poliittiset päättäjät sitä vastoin ovat riisuneet opettajat täysin aseettomiksi ja heittäneet heidät sananmukaisesti ”susille” eli vanhempien armoille.

Nämä helikopterivanhemmat syöksyvät heti kouluun kuin ampiaiset, jos oman kullanmurun etu sitä vaatii ja ylisuojelevat lastaan kuin prinsessaa. Kiusaamista on toki vastustettava kaikin tavoin ja siihen on puututtava koko koulun arsenaalilla välittömästi ja kovaa. Toinen ryhmä, joka saa mellastaa nykykoulussa ovat nämä
ns. curling vanhemmat, jotka siloittelevat lastensa koulutietä kaikin mahdollisin tavoin. He ovat vaatimassa uusia kokeita ja soittelevat opettajalle, vaikka yöllä ilman mitään kontrollia ja häpyä.

Näiden vanhempien lapset kuulevat ehkä vasta armeijassa ensimmäisen kerran sanan EI! Heitä ei ole kasvatettu ottamaan toisia huomioon lainkaan. Tämä näkyy myös yleismaailmallisesti. Kiinassa nämä poikaprinssit ovat jo todellinen ongelma ja riesa. Mikään muu yhteiskunnallinen instituutio ei saa niin paljon ulkopuolisia neuvoja kuin koulu. Psyykkisesti oireilevat oppilaat, käräjöivät huoltajat, liian heterogeeniset oppilasryhmät ja opettajien mahdollisuudet kurinpitoon on lakaistu maton alle.

Lasten itsekkyydelle on annettu periksi ja se näkyy kaikkialla siksi, että vanhemmat eivät jo kotona ole asettaneet lapsileen rajoja. Nykykoulussa tätä on kasvatuksellisilla metodeilla erittäin vaikea enää korjata. Ja lopuksi todellinen tuokiokuva murrosikäisistä Lahdessa välitunnilla. Pelaavatko oppilaat jotain pallopeliä? Keskustelevatko he jostain? Käyvätkö edes tupakalla? No, ei ei ei! He hierovat kännyköitään yksin homeisissa luokkahuoneissa. He toteuttavat Nokian slogania 2000-luvulta, ”Connecting people. ” Repikää sitten tästä!

Juhani Melanen

Hallitusneuvottelut käyntiin

Hallitustunnustelut saatiin päätökseen keskiviikkona. SDP päätyi huolellisen harkinnan jälkeen siihen, että paras pohja uudelle hallitukselle on SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostama tulevaisuushallitus. Se tarkoittaisi 117 kansanedustajan enemmistöhallitusta. Pitää myös muistaa, että tunnusteluvaiheessa neuvottelut nyt tästä kokoonpanosta ulos jääneiden kanssa olivat erittäin asiallisia ja rakentavia. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeisiin asioihin, kuten koulutukseen ja työllisyysasteen nostamiseen pitää panostaa. Eroja syntyi silti ja siksi tämä lopputulos. Kokoomuksen kanssa yritimme aivan – kuten muiden kanssa – löytää yhteisen näkemyksen. Tosiasia on kuitenkin se, että vaaleissa kokoomuksen eduskuntaryhmä otti aikamoisen harppauksen oikealle. Tämän taustaryhmän linja eroaa jo huomattavasti maltillisen kokoomuksen linjasta, jonka kanssa tilanne olisi voinut olla erilainen. Sisällöt aina yleensä ratkaisevat, niin nytkin.

Varsinainen neuvotteluvaihe käynnistettiin Säätytalolla aloitusseminaarilla jo keskiviikoiltapäivänä. Perinteisen talouskatsauksen lisäksi painotettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ilmastokysymyksiä. Torstaina jatkettiin, samoin perjantaina. Hallitusneuvotteluita käydään päivittäin aamusta iltaan. Tavoitteena on saada hallitusohjelma valmiiksi 24.5. mennessä. Haluamme luoda entistä elinvoimaisemman Suomen ja poistaa samalla eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

Toimin SDP:n pääneuvottelijana elinvoima-neuvottelupöydissä, johon liittyy myös liikenneyhteyksien ja infran kehittäminen Suomessa. Jo avauksesta saakka keskustelu on ollut rakentavaa ja uskon, että saamme perinteisen talousajattelun lisäksi mukaan tulevaisuusinvestointeja sekä huomio samalla alueiden kehittämisen tärkeyden.

Suomi tarvitsee hallitusohjelman, joka lähtee aidosti luomaan investointeja, kasvua ja työllisyyttä. Tärkeintä on satsata koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Tätä kautta saadaan esille uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille. Tekoäly, robotisaatio ja digitalisaatio tulevat muuttamaan perinteistä työtä ja teollisuutta, ja se tapahtuu jo nyt. Haluamme uudistaa työelämää oikeudenmukaisella ja sopimusyhteiskuntaa kunnioittavalla tavalla. Lisäksi haluamme kehittää ja parantaa maamme väyläinfrastruktuuria. Hyvällä yhteistyöllä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa kaikki pidetään mukana.

Suomella alkaa 1.7. Euroopan Unionin puheenjohtajuuskausi. Se tulee nopeasti. Se on samalla suuri mahdollisuus vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen vaikeissakin kysymyksissä. Suomella on puheenjohtajamaana erinomainen tilaisuus olla mukana kehittämässä EU:ta parempaan suuntaan. Sosiaalinen ulottuvuus tulee nostaa keskiöön ja rakentaa tasa-arvoisempaa ja kestävämpää Eurooppaa meille kaikille. Parin viikon päästä, sunnuntaina 26. toukokuuta, valitaan uudet päättäjät Euroopan parlamenttiin. Ei ole yhdentekevää kuka meitä Euroopassa edustaa. Euroopan parlamentissa ei ole maakohtaisia ryhmiä, vaan kaikki toimivat oman puolueryhmänsä edustajana. Siksi on tärkeää, että suomalaiset äänestävät sellaisia ehdokkaita, joiden puolueet ajavat meille tärkeitä asioita.

Ville Skinnari
kansanedustaja
SDP:n varapuheenjohtaja

KOLUMNIT -arkisto

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011