Kuukausi: toukokuu 2019

Suomen maailmanmestaruus pisti Lahdenkin sekaisin myöhään sunnuntaina. Pidin lupaukseni ja lähdin keskustaan fiilistelemään Suomen kaikkien aikojen kolmatta MM-kultaa. Vuosien 1995, 2011 tai 2019 mestaruuksia on vaikea vertailla. Jokainen on ollut erilainen. Tämän kevään joukkueessa oli kuitenkin jotain aivan ainutlaatuista. Ehkä tämä oli se makein mestaruus. Niin uskomaton tarina tästä syntyi. Torilla ja Lanun aukiolla menoa katsellessa tuli mieleen, että ehkä me olemme sittenkin se maailman onnellisin kansa.

Kuka olisi viisi vuotta sitten uskaltanut väittää Marko Anttilan johtavan Suomen mestaruuteen keväällä 2019? En ainakaan minä. Tässä on urheilun hienous. Unelmat on tehty saavutettaviksi. Kaikki on mahdollista, kun uskoo itse omaan ja joukkueen osaamiseen ja päämääriin. Toivottavasti Suomi ja Lahti saa tästä annoksen uskoa ja joukkuehenkeä yhdessä tekemiseen. Silloin kaikki on mahdollista. Samalla haluan onnitella Juhani Tyrväistä ja koko perhettä. Vuosien kova työ sai kultaisen palkinnon. Kroppaa on laitettu likoon urakalla. Jokainen juniori Lahdessa saa tästä varmasti lisää itseluottamusta kesän ja talven pitkään kauteen.

Tänään keskiviikkona on tarkoitus edetä hallitusneuvotteluissa loppusuoralla ja vielä maaliin saakka. Henki on ollut hyvä ja rakentava. Kaikilla on sama yhteinen tavoite rakentaa oikeudenmukaista ja parempaa Suomea. Tulevaisuuden panostuksia tarvitaan. Avoimia kysymyksiä on edelleen ja kuten sanonta kuuluu mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu. Usein kyse on rahasta. Viikonloppuna ja ensi viikon alussa näemme lopullisia tuloksia. Sitten on aika kommentoida kokonaisuutta ja yksityiskohtia. MM-joukkueen tavoin meillä on tavoitteena onnistua kotimaan kenttien lisäksi myös kansainvälisesti. Suomi pitää nostaa takaisin mitalipeleihin osaamisessa ja kaikessa. Se on mahdollista.

Kesäkuussa uuden hallituksen on tärkeää päästä rivakasti liikkeelle, koska edessä on kuuden kuukauden EU – puheenjohtajuus 1.7. alkaen. EU-vaalien tulos oli ennakoitu, mutta näytti samalla sen, että Eurooppa tarvitsee uudenlaista keskustelua koko maanosan tulevaisuudesta ja yhteistyöstä. Jakolinjoja ja vastakkainasettelua on paljon. Suomen edustajilta EU-parlamentissa odotetaan paljon ja syystä. Jokainen edustaja edustaa kuitenkin viime kädessä Suomea eli kulkee Brysselissä Leijona-paita päällä. Käytös pitää olla sen mukaista.

Suomi kiinnostaa maailmalla

Yksi maailman seuratuimmista uutiskanavista, brittiläinen BBC World tulee Suomeen kesäkuussa ja osallistun erittäin mielenkiintoiseen keskusteluun yhdessä mm. Elina Lepomäen kanssa. Suomi kiinnostaa kansainvälisesti monesta syystä. Suomen ratkaisut hyvinvointivaltion ratkaisuissa, ilmastomuutoksen torjunnassa ja kestävässä kasvussa kiinnostavat. Maineemme koulutuksen kärkimaana on edelleen olemassa. Tilastot kuitenkin kertovat karua kieltä, miten olemme pudonneet kärjen vauhdista erityisesti soveltavassa tutkimuksessa eli siinä mitä tehdään yhdessä yritysten kanssa. Samoin poikien oppiminen ja lukutaidon rapautuminen pysäyttää pohtimaan, että näin ei voida jatkaa.

Kevätjuhlien viikonloppu

Viikonloppuna on monessa kodissa aihetta juhlaan. Muistan, kun itse pääsin ylioppilaaksi urheilulukiosta keväällä 1993. Heti sen jälkeen odotti armeija Hennalassa Urheilukoulussa. Reservin upseerin koulutus oli jälkikäteen ajatellen tärkeä koulu tulevaisuuteen.
Onnea kaikille uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Kaikki koulutus on tärkeää ja paras henkivakuutus tulevaisuuden haasteisiin.

Ville Skinnari

Mindfulness- eli tietoisuustaito-oppaat opettavat elämään hetkessä. Taitoja harjoitellaan nykyään myös monissa kouluissa ja päiväkodeissa. Onhan niiden todettu helpottavan jopa stressi- ja masennusoireita. Hengitysharjoitusten avulla voi opetella tuntemaan itseään ja oman mielensä liikkeitä.

Kaikki eivät harjoituksia allekirjoita. Eihän kukaan pysty keskittymään vain tähän hetkeen, he kritisoivat. Kuka muka jaksaa jatkuvasti pohdiskella jokaista kehonsa tuntemusta tai makustella jokaista kahvin siemausta.
Toden totta, emme elä tyhjiössä. Tämä hetki nojaa historiaan, sekä omaamme että ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin. Ihmisen on tarkoitus oppia omista ja koko ihmiskunnan saavutuksista ja virheistä. Toisaalta, monet meistä odottavat aina jotakin muuta ja haluavat jatkuvasti parempaa. Ihmiselle ominaista sekin. Parhaat keksinnöt keksitään tyytymättömyydestä nykyiseen tilanteeseen
.
Ongelmat syntyvät vasta äärimmäisyyksistä, menneisyyteen takertumisesta tai loputtomassa tyytymättömyydessä piehtaroimisesta. Oppaat eivät myöskään kehota meitä elämään jatkuvasti hetkessä, vaan ainoastaan silloin tällöin pysäyttämään mielen oravanpyörän. Se ei ole uusi keksintö, vaan omassakin perinteessämme vuosisatoja vanha. Jeesus lupasi seuraajilleen Pyhän Hengen. Paras oppaamme hiljentymiseen, rukoukseen ja tässä hetkessä pysähtymiseen.

Mira Vorne
Launeen seurakunta

Sunnuntaina järjestetään Euroopan Unionin parlamenttivaalit. Euroopan parlamentti on eurooppalaisen demokratian ytimessä. Se edustaa 500 miljoonaa ihmistä. Suomessa vaalien äänestysinto on ollut suhteellisen laimea, kun taas esimerkiksi Belgiassa se on ollut pitkään 90 prosentissa, Tanskassa viimeksi yli 55 prosenttia, meillä Suomessa vuonna 2014 noin 39 prosentti. Vuonna 1996 Suomessa äänestys prosentti oli 68 prosenttia.

Pari päivää ennen EU-vaaleja on hyvä kysyä, miksi näin on Suomessa käynyt. Tulee helposti fiilis, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Eikä se ole ihme, kun kuuntelee mitä ja millaisella kielellä EU:n asioista ja tehtävistä keskustellaan. Monimutkaisia lainsäädäntöhankkeita, omituisia termejä ja asioista keskustellaan vielä mitä vaikeimmilla lyhenteillä. Euroopan Unionissa ja sen parlamentissa päätetään kuitenkin erittäin merkittävistä asioista. Yksinkertaistettuna EU-tasolla on yritetty luoda ja kehittää vallan kolmijaon periaatetta, kun parlamentti päätettiin perustaa vuonna 1979. Pitää myöntää, että vaikeata se on ollut. Meillä Suomessa on tehty tätä harjoitusta jo vuodesta 1919, kun Suomen silloin hallitusmuoto otettiin käyttöön.

EU–parlamentilla on kolme päätehtävää. Ensimmäinen on lainsäädäntötyö. Parlamentti hyväksyy Euroopan komission ehdotuksiin perustuvaa EU-lainsäädäntöä yhdessä EU:n neuvoston kanssa, päättää kansainvälisistä sopimuksista, päättää EU:n laajentumisista ja arvioi Euroopan komission työohjelmaa ja pyytää komissiolta lainsäädäntöesityksiä. Toinen päätehtävä on valvonta. EU – parlamentti toimii kaikkien EU:n toimielimien demokraattisena valvojana, valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy uuden komission kokonaisuudessaan. Se voi äänestää epäluottamuslauseesta ja siten pakottamaan komission eroamaan, myöntää vastuuvapauden eli hyväksyy EU:n talousarvioiden käytön, käsittelee kansalaisten vetoomukset ja tarvittaessa aloittaa tutkinnan. Lisäksi se käy rahapoliittista keskustelua Euroopan keskuspankin kanssa, esittää kysymyksiä komissiolle ja neuvostolle. Kolmanneksi EU parlamentti päättää EU:n talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa ja hyväksyy EU:n pitkän aikavälin talousarvion eli monivuotisen rahoituskehykseen. Kansanvalta eli demokratia on arvokas asia. Se on meille suomalaisille itsestään selvyys, mutta näin ei ole kaikissa EU-maissa. Muun muassa Itävallan, Unkarin ja Romanian tilanteesta sen näkee, kun kaikki on kaupan lehdistön vapaudesta oikeusvaltioperiaatteeseen saakka.

EU on ollut rauhanprojekti, jonka kätilöinä toimivat sellaiset visionäärit kuin Jean Monnet ja Robert Schuman. Sotien runtelema Eurooppa pystyi Ranskan ja Saksan johdolla luomaan yhteisen näkemyksen talousyhteistyöstä yhdessä Alankomaiden, Belgian, Italian, Luxemburgin kanssa. Syntyi Euroopan Hiili– ja Teräsyhteisö vuonna 1950 (EHTY). Saksan liittotasavallan ensimmäinen liittokansleri Konrad Adenauer oli keskeisesti vaikuttamassa sodanjälkeisen Saksan asemaan Euroopan kehityksessä yhdessä Ranskan presidentti Charles de Gaullen kanssa. He saivat aikaan historiallisen käänteen, kun entiset arkkiviholliset Saksa ja Ranska allekirjoittivat vuonna 1963 ystävyyssopimuksen, josta tuli yksi Euroopan yhdentymisen virstanpylväistä.

Mutta missä ovat nykyajan visionäärit? Diplomatia ei ole enää muodissa. Repivä ja riitelevä vastakkainasettelu myy ja saa tilaa vaarallisen paljon. Populisti tuo esille ongelmat, mutta ei ratkaisuja. Nyt olisi viimein aika muuttaa myös Euroopan suuntaa. Suomi ja uusi hallitus saa tähän tilaisuuden, kun EU puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7. Yhdessä Eurooppa voi vaikuttaa parhaiten suurten kansainvälisten haasteiden ratkaisemiseksi, kuten ilmastonmuutos ja maahanmuutto konkreettisesti. Tarvitsemme EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka ymmärtävät näidenkin vakavien haasteiden juurisyyt ja pystyvät luomaan kestäviä ratkaisuja. Samaa tarvitsee Suomikin ja Lahti paikallisesti. Siksi sunnuntaina kannattaa äänestää.

Ville Skinnari

Tämän kevään aikana olen jälleen saanut puuhailla rippikoulujen valmistelujen kanssa. Hankkinut vihkoja, rukoushelmiä ja muuta tarpeellista tavaraa leirikesää varten. Kesän aikana rippikouluissa kokoamme nuorten kanssa jokaiselle omat rukoushelmet. Värikkäitä helmiä saattaa nähdä nuorten ja vähän vanhempienkin ihmisten ranteissa etenkin kesällä riparien aikaan.

Ensimmäisenä rukoushelminauhaan pujotetaan suuri, kullanvärinen Jumala-helmi. Sen viereen pääse soikea, hiekanvärinen hiljaisuuden helmi. Kolmantena helmenä on helmiäisen valkoisena hohtava minä-helmi. Tässä järjestyksessä on opetus: Jumala on vain hiljaisuuden päässä minusta.

Rukoilla voi niin monella tavalla. Yksi kaipaa helmiä, joita pyöritellä sormissaan, toinen turvautuu Isä meidän-rukouksen sanoihin. Kolmas saattaa miettiä, kuuleeko kukaan sittenkään. Rukoukseen ei aina tarvita sanoja, vaan Jumala kuulee hiljaisen huokauksenkin. Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa.

Maija-Reetta Katajisto

Toukokuu on jo yli puolenvälin ja kohta on edessä kesä. Monelle se tarkoittaa ansaittua kesälomaa, mökkeilyä tai lomaviikkoja kotona kaupungissa. Tänä kesänä Helsingissä monen päättäjän ja virkamiehen lomakausi ei ole keskellä kesää. Heinäkuussa tehdään täysillä töitä, koska Suomen EU – puheenjohtajuus käynnistyy 1.7. Keski-Euroopassa lomakuukausi on perinteisesti vasta elokuussa.

Moni nuori saa kesällä mahdollisuuden kesätyöhön. Se on samalla tilaisuus päästä tienaamaan omaa rahaa. Ensimmäinen työpaikka on monelle tavalla askel kohti aikuisuutta ja oman elämänhallinnan kehittämistä. Juuri se eka duuni avaa nuoren ansioluettelon ja kantaa eteenpäin, kun myöhemmin kysytään se yleisin kysymys työhaastattelussa eli onko sinulla aiempaa työkokemusta. Jos vastaus on kyllä se yleensä aina vaikuttaa positiivisesti mahdollisuuksiin menestyä tulevissa työnhauissa ja haastatteluissa.

Liian moni nuori jää kuitenkin nytkin ilman kesätyöpaikkaa. Lomarahat ovat tiukassa myös perheissä ja vanhemmilla. Tämän päivän työelämässä on usein ikäraja, kun työnantaja edellyttää 18 vuoden ikää. Sitä on monelle 15-18 vuotiaalle vaikea selittää, kun halu kesätyöhön on kova. Lahden kaupungin myöntämä 300 euron kesätyöseteli on erinomainen tukityökalu niille nuorille, jotka sen ovat saaneet. Se madaltaa monen pienenkin yrityksen kynnystä rekrytoida kesätyöntekijä.

Lahdessa tehtiin erinomainen ”Matkalla Duuniin” hanke, joka pystyi yhdessä yrittäjien, kaupungin ja TE-toimiston kanssa. Yritimme pari-kolme vuotta sitten laajentaa hanketta pysyväksi toiminnaksi valtion rahoituksella, mutta emme silloin saaneet työ – ja elinkeinoministeriöltä tarvittavaa rahoitusta. Silloin halutiin panostaa ohjaamotoiminnan vakinaistamiseen valtakunnallisesti. Se ei ole huono asia, mutta kuten nyt nähdään pelkkä ohjaamotoiminta ei riitä vastaamaan nuorten tarpeeseen. Moni nuori tarvitsee henkilökohtaista tukea ja ohjausta ennen kuin on valmis varsinaiseen työelämään. Meidän pitää hakea yhdessä uusia ratkaisuja miten nuoren polkua kohti työelämää vahvistetaan kaikin tavoin.

Hallitusneuvotteluissa varasimme aikaa myös tulevalle viikonlopulle tehdä töitä, jotta ensi viikon perjantaina on valmista. Tällä hetkellä olemme aikataulussa, mutta se on tarkoittanut työtä kirjaimellisesti aamusta iltaan. Yhteistyön henki on ollut hyvä eri työryhmissä ja puolueiden kesken. Se on tärkeää, koska vaikeitakin asioita on mahdollista sopia, kun on luottamusta. Tilannetta voisi verrata vaikka maajoukkueen muodostamiseen. Eri liigajoukkueista eri puolelta Suomea kutsutaan pelaajia pelaamaan maajoukkuepaidassa. Valmistavan leirityksen aikana haetaan yhteistä linjaa ja tapaa toimia joukkueena. Kanssapelaajat pitää tuntea. Jopa niin hyvin, että tietä mitä toinen ajattelee, tulee tekemään, tai aikoo tehdä. Silloin selviää hankalissakin tilanteissa.

Lahdessa on erinomaiset mahdollisuudet viettää kesää ihan kaupungissa. Sataman lisäksi löytyy vaikka mitä tekemistä luonnossa ja keskustassakin. Kesätapahtumia on tulossa myös runsaasti. Hyvää kesän odotusta täältä neljän seinän sisältä Säätytalosta.

Ville Skinnari

Tänä vuonna kevät pääsi yllättämään – niin autoilijat kuin tavalliset tallaajatkin. Huhtikuun lämpöaalto sai luonnon viheriöimään silmissä. Kuului jopa pientä harmistusta siitä, miten kaikki kasvaa ja kukkii liian nopeasti, eihän tästä ihanuudesta ehdi edes nauttia kunnolla. No, tuli takatalvi, joka pysäytti luonnon riehakkuuden hetkeksi. Nyt ollaan taas palattu normaaliin vuoden kiertoon ja kevät kääntyy hiljalleen kesäksi.

Tässä kuluneella viikolla sain nauttia tästä ihanimmasta vuodenajasta Enonsaaressa. Miten mukava olikaan istua järven rannalla, ihastella lähes tyyntä veden pintaa ja kuunnella lintujen laulua. Ei ollut kiire mihinkään, oli kerrankin aikaa olla ja nauttia Luojan luomasta luonnosta ja katsella kaunista kevättä.

Siinä rantakivellä istuessani mieleeni nousi kiitos. Kiitos siitä, että saan asua näin kauniissa maassa. Kiitos siitä, että ainakin vielä vuodenajat seuraavat toisiaan niin kuin aina. Kiitos siitä, että kevätkiireiden keskelle löytyi aikaa lepoon ja rauhaan. Psalmin sanoin puhkesin mielessäni laulamaan:

”Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa.
Kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle.”

Jumala, kiitos keväästä.
Kiitos luonnon kauneudesta.
Kiitos siitä,
että kutsut meitä lepoon ja rauhaan,
luottamukseen ja toivoon.
Tänään ja joka päivä.

Pauliina Hatakka

Hallitustunnustelut saatiin päätökseen keskiviikkona. SDP päätyi huolellisen harkinnan jälkeen siihen, että paras pohja uudelle hallitukselle on SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostama tulevaisuushallitus. Se tarkoittaisi 117 kansanedustajan enemmistöhallitusta. Pitää myös muistaa, että tunnusteluvaiheessa neuvottelut nyt tästä kokoonpanosta ulos jääneiden kanssa olivat erittäin asiallisia ja rakentavia. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeisiin asioihin, kuten koulutukseen ja työllisyysasteen nostamiseen pitää panostaa. Eroja syntyi silti ja siksi tämä lopputulos. Kokoomuksen kanssa yritimme aivan – kuten muiden kanssa – löytää yhteisen näkemyksen. Tosiasia on kuitenkin se, että vaaleissa kokoomuksen eduskuntaryhmä otti aikamoisen harppauksen oikealle. Tämän taustaryhmän linja eroaa jo huomattavasti maltillisen kokoomuksen linjasta, jonka kanssa tilanne olisi voinut olla erilainen. Sisällöt aina yleensä ratkaisevat, niin nytkin.

Varsinainen neuvotteluvaihe käynnistettiin Säätytalolla aloitusseminaarilla jo keskiviikoiltapäivänä. Perinteisen talouskatsauksen lisäksi painotettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ilmastokysymyksiä. Torstaina jatkettiin, samoin perjantaina. Hallitusneuvotteluita käydään päivittäin aamusta iltaan. Tavoitteena on saada hallitusohjelma valmiiksi 24.5. mennessä. Haluamme luoda entistä elinvoimaisemman Suomen ja poistaa samalla eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

Toimin SDP:n pääneuvottelijana elinvoima-neuvottelupöydissä, johon liittyy myös liikenneyhteyksien ja infran kehittäminen Suomessa. Jo avauksesta saakka keskustelu on ollut rakentavaa ja uskon, että saamme perinteisen talousajattelun lisäksi mukaan tulevaisuusinvestointeja sekä huomio samalla alueiden kehittämisen tärkeyden.

Suomi tarvitsee hallitusohjelman, joka lähtee aidosti luomaan investointeja, kasvua ja työllisyyttä. Tärkeintä on satsata koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Tätä kautta saadaan esille uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille. Tekoäly, robotisaatio ja digitalisaatio tulevat muuttamaan perinteistä työtä ja teollisuutta, ja se tapahtuu jo nyt. Haluamme uudistaa työelämää oikeudenmukaisella ja sopimusyhteiskuntaa kunnioittavalla tavalla. Lisäksi haluamme kehittää ja parantaa maamme väyläinfrastruktuuria. Hyvällä yhteistyöllä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa kaikki pidetään mukana.

Suomella alkaa 1.7. Euroopan Unionin puheenjohtajuuskausi. Se tulee nopeasti. Se on samalla suuri mahdollisuus vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen vaikeissakin kysymyksissä. Suomella on puheenjohtajamaana erinomainen tilaisuus olla mukana kehittämässä EU:ta parempaan suuntaan. Sosiaalinen ulottuvuus tulee nostaa keskiöön ja rakentaa tasa-arvoisempaa ja kestävämpää Eurooppaa meille kaikille. Parin viikon päästä, sunnuntaina 26. toukokuuta, valitaan uudet päättäjät Euroopan parlamenttiin. Ei ole yhdentekevää kuka meitä Euroopassa edustaa. Euroopan parlamentissa ei ole maakohtaisia ryhmiä, vaan kaikki toimivat oman puolueryhmänsä edustajana. Siksi on tärkeää, että suomalaiset äänestävät sellaisia ehdokkaita, joiden puolueet ajavat meille tärkeitä asioita.

Ville Skinnari
kansanedustaja
SDP:n varapuheenjohtaja

Ensi sunnuntain raamatuntekstit käsittelevät Jumalan kansaa ja sen koti-ikävää. Jumalan kansaan kuuluvat kaikki Kristuksen nimeen kastetut. Siis useimmat meistä suomalaisista, vaikka media saattaa välittää kuvaa, etteivät suomalaiset olisi harrasta kansaa. Kun ihminen kastetaan, niin Jumalan valtakunta saa aina yhden perillisen lisää. Kastettava saa otsaansa ja rintaansa ristinmerkin. Näiden merkkien kanssa me kuljemme läpi elämän.

Usein kun olen kastamassa pientä vauvaa, niin mielessäni pohdin minkälaisen elämän hän saakaan elää. Millaisia iloja tai pettymyksiä hän mahtaa elämässään kokea. Entä löytääkö hän paikkansa elämässä. Kasteessa en suinkaan ole ainoa, joka tällaisia asioita ajattelee. Vanhemmat varmasti jännityksellä odottavat mitä koko perheen yhteisellä matkalla tuleekaan vastaan. Ehkä ilmassa väreilee uuden elämän saapuminen kotiin. Iäkkäämmät saattavat peilata omaa elämäänsä. Sitä miten minä olen saanut elämäni elää ja olenko voinut elää hyvää elämää.

Raamattu kuvaa, miten Jumalalla on suunnitelma meitä kaikkia varten. Hän lupaa antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Ja kun me Jumalaa rukoilemme, niin hän kääntää katseensa meihin ja kuulee meitä. Näissä lupauksissa on turvallista matkaa kulkea.

Siunattua viikkoa.

Ville Hakulinen

Vappuun liittyy monta juhlan aihetta. Se on meille suomalaisille kevään juhla. Vappu on myös kansainvälinen työväen juhlapäivä ja suomalaisen työn päivä. Vietämme sitä myös ylioppilaiden juhlapäivänä. Nimi Vappu tulee kuitenkin Valburgista. Pyhää Valburgia voidaan muistaa niin 25. helmikuuta, mikä on hänen kuolinpäivänsä, kuin myös vappuna 1. toukokuuta.

Kuka oli Valburg? Hän syntyi Englannissa vuonna 710. Hän sai kasvatuksensa ja koulutuksensa Wimbornen luostarissa. Hänet kutsuttiin lähetystyöhön ja perustamaan naisluostareita Saksaan. Merimatkalla laiva joutui myrskyyn ja merimiehet ja muut laivassa olleet hätään. Valburg rukoili Jumalaa hädän hetkellä ja laiva selvisi myrskystä.

Asuttuaan jonkin aikaa naisluostarissa p. Valburg siirtyi johtajaksi Heidenheimin benediktiiniläisluostariin, jossa asui niin miehiä kuin naisia. Tuo luostari oli yksi keskeisiä lähetystyön keskuksia Keski-Euroopassa. Tuon ajan maailma oli kovin miehinen, mutta viisaana, lahjakkaana ja kyvykkäänä naisena Valburg sai johtaa myös miesluostaria. Hän sai merkittävän aseman koko kristillisessä Euroopassa.

Kristinuskon merkitys hänen elämässään oli suuri. Se oli sisäisen mielekkyyden ja rauhan lähde. Mutta se oli mahdollistanut hänelle myös opiskelun ja vastuullisen aseman ja tehtävän. Se merkitsi tietä kohti tasavertaisempaa yhteiskuntaa. Ja kristillinen sanoma jokaisen ihmisen ihmisarvosta näkyi siinä lähetystyössä, jota Valburg halusi innokkaasti tehdä.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune