Viimeisten vuosien aikana työelämän ulkopuolelle kadonneiden nuorten määrä on kasvanut noin tuhannella hengellä vuodessa Suomessa. Perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen on yksi keskeisimmistä nuoren työllistymistä heikentävistä tekijöistä. Lahdessa 17,1 prosenttia nuorista (25-29 v.) ovat ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Hartolassa vastaava luku on 22,7 prosenttia, Kärkölässä jopa 30,1 prosenttia. Siksi kaikki keinot nuoren saamiseksi toisen asteen koulutukseen ja työelämään tulee olla käytössä. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset eivät ainakaan paranne tilannetta. Ja mikä on tämän vaikutus koko Suomen taloudelle? Mistä saamme osaavaa työvoimaa jatkossa?
Viranomaisten eli Lahden kaupungin, sosiaali- ja terveystoimialan (Hyky) sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyö on tärkeää ja välttämätöntäkin, jotta päästään todellisiin tuloksiin. Ja tuloksia todella tarvitaan. THL:n ja ME-säätiön kehittämällä menetelmällä on laskettu, että Suomessa on yli 60.000 syrjässä olevaa nuorta (15-29 v.). Päijät-Hämeen osuus on tästä noin 2300 nuorta. Lahdessa lukumäärä on 1652, mikä on 7,49 prosenttia väestöstä.
Maanantaina tapasimme Lahden kaupungin ja Hyvinvointiyhtymän edustajan kanssa VAMOS-toimijoita Lahdessa. VAMOS on yksi esimerkki tärkeästä järjestötyöstä, jolla ollaan ratkaisemassa nuorten syrjäytymisen ongelmia. Eikä tätä tee vain VAMOS. Inspis tekee loistavaa työtä. Samoin Etsivä Nuorisotyö. Vapaaehtoistyö kaduilla ja kodeissa. Kaikille on paikkansa ja roolinsa. Avainsana on yhteistyö.
Jokaisessa nuoressa on vahvuuksia ja osaamista. Aivan kaikissa. Moni nuori on kertonut valinneensa ehkä väärän uran tai opinnot. Tai ehkä vanhemmat valitsivat? Tarinoista pitää oppia. Nuori tarvitsee henkilökohtaisuutta. Nuori tarvitsee valmennusta. VAMOS on onnistunut auttamaan monia löytämään sen oman polun elämään. Avainkysymys on, miten tavoitamme yksittäisen syrjäytyneen nuoren? Ei riitä, että palvelu on olemassa. Sen pitää löytää perille. Valmentajille on töitä ja heille pitää luoda mahdollisuudet tehdä sitä työtä. Kiitos Lahden kaupungille, että rahoitusta on jatkossakin uudelle hankkeelle. Tarvitsemme silti vielä lisää tekijöitä ja kaikkia toimijoita.
Helmikuussa esittelemme Lahden osaamispolku 2030 – toimintamallin, joka on samalla Nuoristyö 2.0 eli tulevan vuosikymmenen toimintamalli. Tarvitsemme kaiken sen osaamisen mitä voimme saada. Tarvitsemme alustan joka löytää ja auttaa nuoren löytämään sen oikean polun elämään arkeen. Ja ennen kaikkea – löytämään itsensä ja omat vahvuutensa.
Ville Skinnari,
kansanedustaja