Yhdenkään lapsen tai nuoren ei tulisi jäädä yksin

Syksy ja lukukausi ovat jo puolessa välissä. Syyslomaviikko tuli hyvään aikaan. Syksy on pitkä ja pimeä ja lastenkin kuorma koulun ja harrastusten arjessa on välillä hurjaa seurattavaa. Monen koululaisen alkujännitys on vaihtunut arkirutiineihin ja sitä huomaa taas, kuinka kiva tuttujen kavereiden kanssa onkaan oppia ja viettää aikaa. Kaikkien kohdalla ei näin kuitenkaan ole. Monen lapsen ja nuoren asiat eivät ole hyvin joko koulussa tai kotona – pahimmillaan eivät kummassakaan.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat ongelma, johon tarvitaan meidän kaikkien huomio. Se ei ole yksi tai kaksi asiaa, vaan koko yhteiskunnan yhteisön reagointia tilanteeseen sekä ennen kaikkea ennakoida asioita ja vaikuttaa.

Yksi keskeinen asia on koulukiusaaminen. Koulukiusaaminen ja häirintä iskee kovaa niin uhriin kuin ympäröivään yhteisöön. Kiusaaminen voi olla fyysistä tai henkistä, kasvokkain tapahtuvaa vai verkossa leviävää. Koulukiusaaminen voi olla myös rikos. Vakavimmillaan puhutaan kouluväkivallasta. Yhteistä kaikille kiusaamistapauksille on, että ne horjuttavat lapsen ja nuoren mahdollisuuksia hyvään elämään. Se rikkoo kaikkien yhteisöllisyyden tunnetta ja turvallisuutta.

Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Koulurauha on lapsen ja nuoren oikeus siinä, missä myös opettajilla ja koulujen muulla henkilökunnalla on oltava mahdollisuus tehdä työtään rauhassa. Koulukiusaamista on pystyttävä ehkäisemään ja siihen on voitava puuttua nykyistä tehokkaammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Mitä aiemmin syrjimisen ja osattomuuden kehä saadaan katkaistua, sitä pienempänä vahingot saadaan pidettyä.

Kiusaamisen vastaiseen työhön ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan sekä vanhoja hyväksi todettuja keinoja, kuten jalkautuvaa nuorisotyötä, kuin uusia ratkaisuja. Ennen kaikkea pitää ottaa käyttöön lisää resursseja ja työkaluja. Tämä koskee myös Lahtea. Oppilaanohjauksen resursseja perusopetuksessa on lisättävä ja mielenterveyspalvelut on saatava nykyistä tiiviimmin osaksi koulujen arkea.

Julkistimme hallituksessa vuoden alussa valtakunnallisen kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman. Ohjelma kokoaa yhteen monia eri hallinnonaloja ja sisältää konkreettisia keinoja siihen, miten jokaisen lapsen ja nuoren oikeudet voidaan turvata paremmin. Esimerkiksi nuorten hyvinvointia ja rikosten ennaltaehkäisyä tukeva Ankkuritoiminta on yksi sellainen ratkaisu, joka tulisi ottaa käyttöön nykyistä useammilla kouluilla. Ankkuritiimiin kuuluvat poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä, mikä mahdollistaa täsmätyön kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi nykyistä varhaisemmin.

Opettajilla ja muilla alan ammattilaisilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, aina. Heillä tulee olla siihen siksi myös riittävät oikeudet ja valtuudet. Eduskunnassa on nyt käsittelyssä hallituksen valmistelema lakiesitys, joka tulee vahvistamaan koulujen ja oppilaitosten työkaluja puuttua kiusaamiseen oikea-aikaisesti. Esimerkiksi niin sanottuun kaksoisrangaistavuuden ongelmaan, eli siihen että koulujen omia kurinpitotoimia ei ole voitu toteuttaa mahdollisen rikosprosessin aikana, tullaan puuttumaan.

Pelkkä turvalliseen opiskeluympäristöön panostaminen ei riitä. Myös kodin ja vapaa-ajan asioiden pitää rullata. Nykypäivän somemaailma sekä opinnot ja työelämä laittavat entistä enemmän paineita niin lasten ja nuorten kuin vanhempien harteille. Helppoja ratkaisuja tähän ei ole. Tunnen kolmen lapsen isänä kuitenkin hyvin sen, että ongelmien kohdatessa on tärkeintä kuunnella ja tukea, olla läsnä. Yhdenkään avun tarpeessa olevan lapsen tai nuoren ei tulisi joutua jäämään huoliensa kanssa yksin.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
ARKISTO