Tulevana sunnuntaina liehuvat palmunoksat, pajunkissat ja värikkäät kankaat – ihan riippuen siitä, missä maassa ja tilanteessa Jeesuksen tuloa Jerusalemiin juhlitaan. Palmusunnuntaina Jeesus ratsastaa aasilla kaupunkiin ja kansa iloitsee kuninkaastaan.
Kohta ilmassa viuhuvatkin toisenlaiset äänet. Piinaviikko merkitsee Jeesukselle kannatuslukujen laskua ja tunnelman tummenemista päivä päivältä. Jopa läheisimmät ystävät nukahtavat ja pakenevat viereltä. Pietari, joka on ollut henkeen ja vereen Jeesuksen puolella, kieltää nyt edes tuntevansa tuota nasaretilaista Opettajaa. Jeesuksen elämän viimeinen viikko johtaa kärsimykseen ja ristinkuolemaan pitkäperjantaina. Juhlittu kuningas saa pahantekijän kohtalon, vaikka on tehnyt pelkkää hyvää.
Jeesuksen kuolema on meille ristinmuotoinen salaisuus. Se on Jumalan suunnitelma, jota on mahdoton järjellä käsittää. Mutta virressä laulan: ”Nyt liehuu viiri Kuninkaan ja loistaa ristin salaisuus. On Kristus kuollut. Kuollessaan hän voitti meille elämän.” (Virsi 72:1) Jeesuksen syvä kärsimys ja kuolema merkitsee meille vapautusta syntien taakasta, anteeksiantoa ja sovitusta.
Jeesus ei jäänyt ristilleen eikä hautaansakaan. Palmusunnuntain juhlatunnelma palaa viikon päästä takaisin, kun Jeesus nousee ylös kuolleista. Hän on sittenkin kuningas ja koko maailman pelastaja. Nyt häntä tervehditään keltaisten narsissien, vihreän ruohon ja heräävän kevään kanssa.
Virsi 72 päättyy näin: ”Oi terve, toivo ainoa! Vain ristiin katsoo syntinen. Myös kärsimyksen aikana me ylistämme Voittajaa.” Siunattua hiljaista viikkoa ja pääsiäisen aikaa!
Riitta Särkiö