Ensi sunnuntaina vietetään 3. paastonajan sunnuntaita, joka kertoo siitä, miten Jeesus on pahan vallan voittaja. Evankeliumiteksti kuvaa tilanteen, jossa Jeesus ajaa mykästä pahan tai saastaisen hengen pois. Meille tieteelliseen mailmankuvaan tottuneille ihmisille evankeliumin kohta saattaa olla vaikeaa purtavaa, mutta Jeesuksen aikana henkien ajamiseen suhtauduttiin eri tavalla. Raamatun ihmekertomuksissa ei kyseenalaisteta ihmeen tai pahojen olemassaoloa, sillä demonit kuuluivat niin kristilliseen kuten myös antiikin ajan maailmankuvaan. Sairauksien katsottiin olevan pahojen henkien aiheuttamia. Tässä valossa oli myös loogista ajatella, että joillakin oli taito ajaa näitä henkiä pois riivatuista ihmisistä. Kun moni nykylukija epäilee tekstin todenperäisyyttä, Jeesuksen aikalaiset kyselivät, onko Jeesuksella taito ajaa pois pahoja henkiä ja jos oli, niin millä voimilla hän sai ihmeteot aikaan.
Jeesus kertoo ajavansa pahoja henkiä Jumalan sormen, siis Jumalan voiman avulla ja sanoo Jumalan valtakunnankin jo tulleen ihmisten luokse. Joka ei usko Jeesuksen mukanaan tuomaan Jumalan valtakuntaan, on rajannut itsensä sen ulkopuolelle. Uskova taasen on siinä sisällä jo nyt.
Kirkkoisä Tertullianus, joka eli 200-luvulla, pohti Raamatun pahoja henkiä. Hän oli ajatuksissaan nykyaikainen. Tertullianus katsoi, että pahat henget eivät ole sellaisia, jotka aiheuttavat ihmisille sairauksia, vaan pahat henget ovat paheita, jotka uhkaavat sydämen puhtautta. Siksi jokainen tarvitsee katumusta, sillä se puhdistaa, lakaisee ja järjestää sydämen valmiiksi Pyhän Hengen vierailua varten. Sama tehtävä on paastolla. Paaston ajan sunnuntait ovat hetkiä, kuin pieniä keitaita, joiden avulla saa järjestää omaa sydäntä valmiiksi Kristuksen vierailulle.
Siunattua paaston aikaa,
Ville Hakulinen