Yritys on yrittäjän leipä. Erittäin usein se on perustettu juuri jonkun itsenäisen, sinnikkään ja määrätietoisen keksijän luoman oman idea tai keksinnön varaan. Himanen eli suomeksi ”Hämynen” on oiva esimerkki siitä, kuinka tiedemaailma ja käytäntö ajelevat rahoituksen ristiaallokossa kohtaamatta.
Juuri valtiovallan kyvyttömyys hyödyntää tiedeyhteisön tutkimusta PK -yritysten päätöksenteossa ja tulevaisuuden visioissa on onnetonta. Uudet Aalto yliopistot ja korkeakouluuudistus on saanut tiedemaailman hiljenemään kuin kusi sukassa. Tämä ei ole uusi asia, mutta silti sille ei ole tehty mitään.
Suomen Akatemia ja Tekes ovat meidän tutkimuksemme rahoitustoimistoja ja siksi paljon vartijoita. Ne eivät saisi olla missään nimessä valtiovallan ohjattavissa siten, että kenraali Katainen käskyttää kilpailematta, keneltä tutkimus milloinkin tilataan. Kaikesta tästä voi päätellä, että tiedeilmapiiri on pohjalukemissa oleva ajopuu, jota viedään kuin kultaista lehmää sikisi, että kukaan itseään kunnioittava tiedemies ei aukaise suutaan oikeassa paikassa
ja oikeaan aikaan.
Tällä vuosituhannella lähes kaikki työpaikat ovat syntyneet PK-yrityksiin suuryritysten vähentäessä työntekijöitään yhä lisääntyvällä vauhdilla. Suuryrityksille on tungettu 200 miljoonaa euroa erilaisiin tukiin, minkä ainoa tuloksena on kiihtyvä ulkoistaminen. Onko tässä järkeä?
Suomalaisilla poliitikoilla ei ole omia näkemyksiä oikein mistään. Kaikki lainataan muualta. Erinomaisena esimerkkinä on Virosta kopioitu keskustelu osakeyhtiöiden maksamasta yhteisöveron tasosta. Monet uskovat, että laskemalla vero 20 prosenttiin, meillä saataisiin investoinnit nousuun ja talouden
rattaat käynnistymään ja pyörät pyörimään. Kysymys? Miksi Saksassa tämä vero on 34,5 prosenttia ja elinkeinoelämä porskuttaa kuin vanhan ajan höyryveturi? Ovatko siis nämä Virosta viisautta hakeneet todella ymmärtäneet veronalennusvaatimuksen oikein? Olisivat hakeneet sieltä mallia sairaaloiden tietokoneiden yhteensovittamismallin ja jättäneet muun pohtimisen.
Tässä silmänkääntötempussa maksumiehiksi suunnitellaan yrittäjiä kiristämällä osinkoverotusta. Jos osinkoverotus on kireää, pääomille haetaan omaa yritystä paremmin tuottavia kohteita. Niistä ei ole pulaa. Pörssiyhtiöiden omistajat taputtaisivat käsiään yhteisöveron alentamisesta, mutta PK- yrittäjälle tärkeintä on kokonaisverorasitus. Paras kasvusysäys olisi PK-yrityksille yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, joka kannustasi tuloksen tekoon. Eli yksinkertaisesti. Tee tulosta, jätä 90 prosenttia yhtiöösi ja saat 10 prosenttia järkevästi verotettua osinkoa. Siinä se porkkana!
Ja lopuksi, missä ihmeessä ne akateemiset PK- yrittäjät luuraavat?
Juhani Melanen