Euroopan Parlamenttivaalit ovat ohitse ja ennustukset menivät varmaan monelle pieleen paitsi alhaisen äänestysprosentin osalta, mikä oli odotetun alhainen. Li Anderssonin menestys oli aito ilonaihe, koska se todistaa, että hyvä sisältöosaaja voi menestyä, jos ja kun tarjoaa myös selkeät mielipiteet kansainvälisissä kysymyksissä (lue Palestiinan tunnustamisen merkitys Lähi-Idan rauhalle), heikompiosaisten puolustamisessa, taloudessa tai työmarkkinoissa. EU:lle valitaan myös uusi komissio ja Jutta Urpilaisen seuraaja on todennäköisesti Henna Virkkunen. Tämä päätös on pääministeripuolueen eli kokoomuksen käsissä. Minkä komissaarin salkun Suomi saa onkin sitten, on monimutkaisempi kysymys ja mikä olisi Suomella paras? Puolustuskomissaarin viran perustaminen olisi järkevää ja se voisi sopia Suomelle. Mutta olisiko tähän tehtävään kokoomuksella muitakin halukkaita? Turvallisuus ja talous tulevat olemaan seuraavan viisivuotiskauden keskeisimmät teemat maanosassa, jossa molemmat ovat uhattuina. Siksi esimerkiksi talouden ja kilpailukyvyn salkut olisivat myös meille tärkeitä, mutta ne menevät yleensä suurille maille. Jutta Urpilaisen salkku on ollut itse asiassa yksi haastavampia eli kansainväliset kumppanuudet. Palkitseva se ei ole ollut, koska kotimaassa maailman suurimpien ongelmien ratkaisu ei mediassa paljon palstatilaa saa.

Tämän viikon alussa vierailimme Budapestissa eduskunnan Suuren valiokunnan delegaation kanssa. Unkari aloittaa EU – puheenjohtajana heinäkuussa. Haasteita Euroopalla riittää, sisäisiä ja ulkoisia. Suuri Valiokunta on eduskunnan EU-valiokunta ja muodostaa Suomen kannat EU – asioissa.

Tapasimme mm. Parlamentin puhemiehen ja Eurooppa – ministerin. Unkarin oikeusvaltiokehitys on ollut huolestuttavaa jo pitkään ja ongelmia on mediavapaudessa, oikeuslaitoksen riippumattomuudessa, korruption torjunnassa ja demokratian toteutumisessa. Kansainvälisessä politiikassa Unkari tekee edelleen tiivistä yhteistyötä Venäjän kanssa ja hamuaa lisää kiinalaisia investointeja. Unkari haluaa omien sanojensa mukaan olla voittajien puolella.

Suomessakin on käyty vilkkaasti keskustelua siitä, voiko Unkari näitten asioiden takia toimia puheenjohtajamaana. Pääministeri Orpon puheet aiheesta ovat olleet ristiriitaisia, mikä herätti keskustelua täysistunnossakin pari viikkoa sitten.

Tällä hetkellä noin 20 miljardin euron edestä Unkarin EU-varoja on jäädytetty.
Unkari on tehnyt joitakin parannuksia, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisen ja korruptiontorjuntaviranomaisen perustamisen, mutta paljon töitä on vielä jäljellä.

Nyt mahdollisesti tulevana EU:n puheenjohtajamaana näiden asioiden on syytä olla kunnossa. Puheenjohtajamaana ei voi toimia valtio, missä nämä asiat eivät toteudu.

Ville Skinnari