Lähimmäinen kaukana ja aivan lähimpänä

Suomen kielessä rakkauden kaksoiskäsky kuuluu tiivistettynä: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Rakkauden toiseksi kohteeksi on mainittu lähimmäinen. Monessa muussa kielessä kehotetaan rakastamaan naapuria, mutta meillä tuo sana on vielä likempänä. Meidän tulee rakastaa toista ihmistä, häntäkin, joka on aivan kaikkein lähimpänä.

Joskus on helpompaa laittaa rahaa nimettömälle nälkäiselle Afrikkaan kuin auttaa tuttua, lähellä asuvaa ihmistä. Avun lähettäminen kauas on tärkeä osa lähimmäisenrakkautta, mutta arkiset käytännön teot odottavat meitä etenkin täällä kotinurkilla ja kotona. Rakkaus ei tarkoita tässä tapauksessa suurta romantiikkaa, vahvoja tunteita. Se on usein hyvin tavallista auttamista, toisen tilanteeseen asettumista, epäitsekkyyttä. Lähimmäisen rakkaus on avarasydämisyyttä ja toisesta välittämistä.

Kaikkein lähimpien ihmisten rakastaminen on vaikeaa, sillä yhteisessä arjessa tulee aina eteen ärsyyntymistä ja väsymistä. Töissä ja harrastuksissa vielä jaksamme pitää yllä hyvää käytöstä, mutta kotona päivän harmit purkautuvat hermostumisena. Oikeastaan tämä tuttu kuvio tuntuu hullulta: Etäisemmille ihmisille hymyilemme, heitä kestämme mallikelpoisesti, mutta sitten kotona kaikkein lähimmät, kaikkein rakkaimmat saattavat joutua kantamaan päivän taakkojen seuraukset. Kunpa silloin muistaisimme sanoa: ”Tämä oli raskas päivä, se tässä painaa. En ole teille kiukkuinen, vaikka
tässä tiuskin. Te olette rakkaita!”

Rakkauden kaksoiskäsky antaa meille tehtävän. Mutta onneksi Jumala antaa jotain muutakin. Hän on ensin rakastanut meitä, rakastanut aivan ehdoitta ja ilman vaatimuksia. Jeesus on merkki Jumalan rakkaudesta. Jeesus antaa itsensä meille lahjana. Hänen ansiostaan me saamme anteeksiannon lähellä ja kaukana tehdyistä synneistä ja laiminlyönneistä. Jumalan antamin voimin harjoittelemme rakastamista.

Riitta Särkiö

 

Kuhnurit voiton makuun

FC Lahti teki voitokkaan vierailun Hämeenlinnaan Hakan vieraaksi ja toi todella tärkeät kolme pistettä bussin kyydissä Lahteen. Niin tosiaankin peli pelattiin Hämeenlinnassa eikä Valkeakoskella. Hieman kummastuttaa, miksi perinteikkään Hakan pitää pelata Hämeenlinnassa, tuskinpa sieltä kovin montaa uutta fania joukkueelle löytyi, onhan Hämeenlinnalla omakin joukkueensa, tosin kylläkin ykkösessä.

Ensiesiintymisensä Lahden mustassa paidassa teki uusi hyökkääjä Tuco, joka taisi vakuuttaa kaikki paikalla olleet niin seurajohtoa kuin fanejakin myöten. Ainakin seurajohto on jo aloittanut neuvottelut ensi kaudesta ja fanit hehkuttavat miestä estottomasti. Itse en ole vielä Tucoa tositoimissa nähnyt, mutta tänään perjantaina siihenkin on mahdollisuus, kun Lahti kohtaa stadionin ”betonihelvetissä” Hongan. Kiva nähdä mitä mies saa aikaan astetta kovemman puolustuksen puristuksessa. Muutenkin Lahti on alkanut jo rakentaa ensi kauden joukkuetta, kun sarjapaikkakin näyttää hieman varmemmalta, joten jatkosopimuksia on varmasti piakkoin luvassa.

Kisapuiston remonttikin pääsi käyntiin. Remontti alkoi vanhan aurinkokatsomon purkamisella, joka ei varmastikaan ollut järin kova urakka, sillä laudathan olivat käytännöllisesti katsoen jo valmiiksi päreinä. Katsomo tulee pysymään jatkossakin nimenomaan aurinkokatsomona, sillä katetta ei ole lähivuosina tulossa. Ensi kesänä pitäisi uusi katsomo 1700 hengelle kuppi-istuimineen olla valmis.
Mahtaa muuten olla ihmeellistä istua Kisapuiston aurinkokatsomossa modernissa kuppi-istuimessa…

 

Pelicans loukkantumiskierteessä

SM-liiga pyörähtää käyntiin kahden viikon päästä ja Pelicans valmistautuu kauteen loukkaantumisten riivaamana. Sitä mukaa, kun miestä saadaan riviin, putoaa toinen tilalle. Juuri kun Jormakka saatiin kehiin, loukkaantui Immonen jne..
Pitkäaikaispotilaita Pelsuilla ovat Immosen lisäksi Sopanen, Hurri ja Pikkarainen, joista Pikkaraisen odotetaan ensimmäisenä palaavan pelaavaan kokoonpanoon.

Loukkaantumisia paikkaamaan hommattiin viime kaudelta tuttu Radek Smolenak, joka ihastutti otteillaan lahtelaisyleisöä. Maalintekovoimaa joukkue tulee tarvitsemaan ja Smolenak sitä myös tuo (19 maalia runkosarjassa, 8 playoffeissa). Miehen sopimus kattaa vain syyskauden, sillä hyökkääjän tavoitteena lienee kuitenkin rahakas KHL.

Suikkanen on ollut hieman huolissaan siitä, ettei aika riitä saamaan peliä kuntoon ennen sarjan alkua ja ei lupaillutkaan mitään viimevuotisen kaltaista lentokeliä liigan alkuun. Tämä on tietysti ymmärrettävää, sillä joukkueen kokoaminen venyi tänä kesänä huomattavasti pidemmälle kuin viime vuonna. Lisäksi Pelicans tullaan ottamaan varmasti tosissaan alusta lähtien viimevuotisen hopean ansiosta.

Kuopiossa ollaan kuitenkin varmasti enemmän huolissaan, sillä Kalpa teki yllättävän päätöksen ja antoi potkut päävalmentaja Tuokkolalle vain kaksi viikkoa ennen liigan alkua. Potkujen perimmäinen syy jäi epäselväksi ja niinpä foorumeilla onkin spekuloitu paljon sillä, että Tuokkolan ja Sami Kapasen sukset olisivat menneet ristiin Kalpan ollessa pelireissulla Keski-Euroopassa. Eihän tuo olisi edes ensimmäinen kerta, kun lätkäjengit reissaavat, ryyppäävät ja tappelevat keskenään…No, ehkäpä saamme joskus tietää totuuden asiasta.

Pelicans kohtaa harjoitusotteluiden merkeissä vielä ensi viikolla vieraissa Bluesin ja Jypin sekä tietenkin Peliitat maanantaina 10.9. perinteisesti Heinolassa. Liiga alkaa Lahdessa 13.9. Bluesia vastaan. Ensi viikolla voitaisiinkin pureutua tarkemmin SM-liigan voimasuhteisiin…

Pete Salomaa

 

Sosiaalinen media määrittelee demokratian kipupisteet

Sosiaalisessa mediassa viettää aikaansa vähintään kolmannes suomalaisista. Nettisukupolvelle sosiaalinen media ei enää ole paikka, jossa vietetään aikaa, vaan kiinteä osa jokapäiväistä elämää. Myös keski-ikäiset ovat löytäneet sosiaalisen median ja siellä vihataan, rakastetaan, provosoidaan
ja provosoidutaan. Tutuimpia, käyttäjien tuottamaan sisältöön perustuvia sosiaalisen median välineitä ovat lienevät tällä hetkellä Facebook, YouTube, Twitter ja Linked.

Tiedetään varmasti, että esimerkiksi arabikevät, joka alkoi Tunisiasta palveli kansalaisyhteiskunnan demokraattisen yhteiskunnan tarpeita. Occypy Wall Street- liike kritisoi vaurauden lisääntymistä ja kasautumista pankkiireille. Tietoyhteiskuntamme rakentaa koko ajan uusia vaikutusmahdollisuuksia tavallisille kansalaisille osallistua konkreettisesti johonkin heille tärkeään asiaan. Kansalaisaktivismi saa kasvot, joita diktatuurit yrittävät vaimentaa niin Kiinassa, Valko-Venäjällä kuin muuallakin sananvapautta tukahduttavissa maissa.

Hyvänä kotimaisena esimerkkinä on Avoin ministeriö-hanke, jossa rakennetaan talkoovoimin kansalaisille avointa palvelua lakialoitteiden tekemiseen. Jekku on siinä, että maaliskuussa astui voimaan laki kansalaisaloitteesta, jonka myötä 50.000 suomalaista voi tehdä lakiesityksen, jonka
eduskunnan on otettava käsittelyyn. Onnistuessaan Avoin ministeriö tarjoaa kansalaisille väylän ohittaa viranomaiset ja etujärjestöt yhteiskunnallisessa tahdonmuodostuksessa.

Samanlaisia pyrkimyksiä on myös Tulevaisuus 2030- kanavalla, jossa kaikille kansalaisille taattaisiin ja annettaisiin mahdollisuus pohtia haasteita, jotka on ratkaistava jotta Suomi olisi tulevaiuudessa parempi paikka elää ja tehdä työtä.

Onneksi tietoisen kehittämisen ohella sosiaalisen median varaan syntyy myös yhteisöjä suunnittelematta. Erityisen mielenkiintoinen foorumi on Vkontakte-verkkopalvelun rooli Venäjän demokratiakehityksessä. Tätä on tutkinut akatemiatutkija muun muassa Markku Lonkila Ulkopoliittisessa instituutissa ilmestyneessä raportissaan ”Russian protest on- and off line”. Lonkilan mielestä Vkontakte on paitsi tärkeä keskusteluareena myös työkalu, jota on käytetty protestiliikkeiden ja mielenosoitusten organisoimiseen Putinin hallintoa vastaan.

Tärkeintä sosiaalisessa mediassa on se, että sen avulla ihmiset löytävät toisensa ja kykenevät kokoamaan voimansa havaittujen yhteiskunnallisten epäkohtien puntaroimiseen.Elämme ” tekojen demokratian” aikaa, jossa salailun aika alkaa hiipua ja tietoa tihkuu verkoissa sellaisille, jotka haluavat vaikuttaa elämäänsä muutenkin kuin vaalien välityksellä ja poliittisen eliitin määräämän ohjeiston mukaan.

Sosiaalinen media on ”oikeuden partiopoika”, joka työntää tuntosarvensa kaikkialle ja valvoo ja julkistaa tyhmien poliitikkojen ja rasistien sanomisia. Parhaana esimerkkinä maailman tyhmin republikaani USA:ssa, joka väitti, että raiskauksesta ei voi tulla raskaaksi. Onneksi näitä pölkkypäitä
valvotaan ja heidän sanomisiaan ruoditaan. USA:n presidenttipeli ratkesi jo. Mutta kyllä näitä pipopäitä löytyy Suomestakin hyvinä esimerkkeinä James Hirvisaari ja muut perussuomalaiset Sisu-miehet. Onneksi Suomessa on maailman paras lukutaito.

Jussi Melanen

Luottamus

Ensi sunnuntain aiheena on Jeesuksen toimiminen parantajana. Ihmetekojen, tai tarkemmin tunnustekojen kautta Jeesus teki tunnetuksi Jumalan valtakuntaa, mutta myös auttoi ihmisiä heidän hädässään. Markuksen evankeliumi kertoo parannuskertomuksen Bartimaioksesta, joka oli sokea kerjäläinen. Vammansa takia hän kuului yhteiskunnan kaikkein heikoimpiin. Sairaus miellettiin tavallisesti Jumalan rangaistukseksi ja sen takia tällaisiin ”Jumalan kurittamiin” haluttiin pitää etäisyyttä. Ilman nykyaikaisia sosiaalisia turvaverkkoja hänen elämänsä oli täysin muiden varassa. Todennäköisesti vaatteet olivat Bartimaioksen koko omaisuus.

Kun Bartimaios oli kerjäämässä tien vieressä ja kuuli Jeesuksen kävelevän lähelle, hän alkoi huutaa. Huuto koveni: Daavidin Poika, armahda minua! Tuo Bartimaioksen huuto ei ollut mikä tahansa ilmaus, vaan sillä oli hyvin syvällinen merkitys. Daavidin Pojaksi kutsuttiin messiasta, häntä joka tulee pelastamaan kansan. Tällä huudolla Bartimaios halusi tunnustaa uskonsa Jeesukseen ja hänen tarjoamaan pelastukseen. Kun Jeesus kuuli huudon ja kutsui Bartimaioksen luokseen, Jeesus paransi hänet sanoen: ”Mene, uskosi on parantanut sinut”.

Bartimaioksen ja Jeesuksen kohtaaminen on kertomus uskosta ja ennen kaikkea luottamuksesta. Oman hauraan tilanteensa kanssa hän uskaltaa tulla lähelle Jeesusta. Oikea kohtaaminen ja luottamus syntyi heidän välilleen, kun Bartimaios lähestyi Jeesusta aidosti, oikean tilanteensa tunnustaen.

Jokaisen meistä tarvitsee uskaltaa luottaa, jotta elämä soljuu eteenpäin. Puhutaan myös perusluottamuksesta. Kaikki suhteetkin tarvitsevat luottamuksen ilmapiirin. Välillä on hyvä kysyä itseltä, kuka tai mikä on minun luottamukseni ydin?

Bartimaioksen luottamus Jeesukseen oli niin suurta, että hän sai kokea mullistavan muutoksen. Hän sai näkönsä ja samalla uuden elämän. Muutoksen myötä hän lähti kulkemaan Jeesuksen mukana.

Ville Hakulinen
Seurakuntapastori

 

FC Lahti vuoristoradassa

 

FC Lahti jatkaa outoa kauttaan, jossa liki kaikki kärkijoukkueet kaatuvat, mutta liigan pahnanpohjimmaiset poikkeuksetta vetelevät Kuhnureita pataan eli toisen sanoen turpaan tulee juuri niiltä sakeilta, jotka taistelevat samoista sijoista. Onko kyse henkimaailman asioista vai mitä, mutta tällä tavalla pelaamalla saadaan sarjapaikkaa jännittää vielä loppukierroksillakin.

Lahti on myös vahvistanut lisää miehistöään. Tucon jälkeen haaviin jäi 19-vuotias klubijunnu Nikolai Alho, jonka pelipaikka löytyy laitalinkin paikalta. Ihan OK, jos tarkoitus on leventää miehistöä loukkaantumisten vuoksi, mutta muutenhan tässä kaupassa on voittajana suuri ja kaunis HJK, joka saa junnulleen liigakokemusta Lahden riveissä, jotta voi sitten ensi vuonna kurittaa Lahtea valmiimpana pelaaja HJK:n riveissä….No annetaan pojan ensin näyttää osaamistaan ja tuomitaan sitten vasta. HJK:han varmastikin maksaa kaverin liksan. Toivottavasti Alho onnistuu ja jää myös ensi kaudeksi Lahteen.

Seuraava matsi olisi syytä klaarata kotiin, sillä launtaina vastaan juoksee Valkeakosken Haka, jonka TPS runttasi nurmen rakoon tylyillä 9-2 lukemilla. Haka majailee sarjataulukon toiseksi viimeisenä vaivaiset kuusi pinnaa Lahden takana, joten tästä kolme pinnaa kuhnureille, niin vähän helpottaa.Toisaalta tästä kun otetaan turpaan, niin putoamispeikko on todellinen uhkakuva.

Seuraava kotimatsi on vasta 31.8. Honkaa vastaan. Kukahan on muuten keksinyt , että syksyllä pelataan näin harvoin? Onko pakko odottaa lumentuloa vai mistä on oikein kysymys? Toistan varmasti itseäni, mutta mielestäni jalkapallo on nimenomaan KESÄlaji ja siksi sitä pitäisikin pelata hyvissä olosuhteissa. Mukavampaa varmasti kaikille?

 

Pelicans opintiellä

Tulihan käytyä katsomassa Pelsujen harjoitusmatsi Klotenia vastaan. Itse peli oli ensimmäiset 30 minuuttia lahtelaisten näkökantilta katsottuna kauhean näköistä sohlaamista, mutta se toinen 30 minuuttinen oli onneksi jo paremman näköistä kiekkoa.

Suurimman mielenkiinnon varastivat tietenkin joukkueen uudet ulkomaalaisvahvistukset, joista pienet arviot tässä:
Angelo Esposito – Väläytteli taitavaa kiekonkäsittelyä silloin tällöin, välillä ulkona kuin se kuuluisa tamponin naru. Hukkasi vähintään 2-3 varmaa maalipaikkaa ja epäonnistui rankkareissa. Silti uskon, että miehestä on vielä kauden mittaan paljon iloa, kunhan jalat saadaan toimimaan Suikkasen pelityylin vaatimalla tasolla. Taitotaso kyllä riittää SM-liigaan.
Lee Goren – Iso ja kankea. Näytti siltä ettei herraa kauheasti höntsämatsi nappaa tai sitten oli yksinkertaisersti tukossa kovan treenin myötä. Laukaus lähtee napakasti ja on vahva kulmaväännöissä. Uskon, että parantaa, kunhan tosipelit alkavat.
Danny Richmond – Danny-boy erottui edukseen kentällä loistavan luistelunsa johdosta. Osaa puolustaa, taklata ja hyökätä. Tulee olemaan koko liigan johtavia pakkeja tai sitten meikäläinen ei ymmärrä mitään jääkiekosta.
Ryan O’Marra ei pelannut olkapäävamman takia, joten häntä en ikäväkseni päässyt tsekkaamaan.

Pelicansin paras pelaaja Kloten-pelissä oli kuitenkin Tommi Paakkolanvaara, joka oli alati vaarallinen ja kaiken lisäksi myös tehokas. Näillä näytöillä Tommi taistelee jopa kakkossentterin paikasta. Positiivisia yllätyksiä olivat myös Isomäki ja Pöyhönen, jotka selkeästi ottivat viime kautta enemmän kiekollista vastuuta ja pelasivat hyvin yhteen Paakkolanvaaran kanssa. Muita positiivisia ilmestyksiä olivat Tavi, Ritamäki ja Kauppila. Juvonenkin hoiti maalivahdin hommansa ihan OK neljästä takaiskusta huolimatta.

Viikonloppuna Easton-turnauksessa joukkueeseen liittyvät loukkaantumisista toipuneet O’Marra ja Jormakka. Käykäähän viikonloppuna tsekkaamassa miltä tämän kauden Pelsut näyttävät, kun vastaan luistelevat perjantaina Lukko ja lauantaina Kari Jalosen luotsaama Torpedo

Pete Salomaa

 

Nykykoulu ei opeta omatoimisuuteen

Nykynuorilla on varsin omalaatuisia ajatuksia työelämästä ja eritoten työrauhasta. Tilanne on riistäytymässä käsiin, koska koulun työrauhaongelmia ei voi paikkailla jälkikäteen. Olemme tilanteessa, jossa rehtori sai huomautuksen pistäessään oppilaan kirjoittamaan esseen koulun jälkeen aiheesta ”Miten vältän tupakointia koulun tiloissa?” Apulaisoikeuskansleri oli tätä mieltä.

Miten sitten tilanteessa, jossa häirikkö heiluu puukon kanssa koulun pihalla? Olepa Matti nyt kiltti ja anna se ase opettajalle. Sinä olet nyt jo pistänyt tarpeeksi monta tänään, eikö vain kuoma! Näin toimitaan oikeusvaltiossa nimeltä Suomi.
Koulusta on tullut sosiaalitätien ja psykologien temmellyskenttä, jossa opettaja usein seuraa sivusta, miten
käytäntö ei enää toimi, mutta vastaa silti oikeudessa ellei puutu vaaratilanteisiin millään tavalla. Mitään yhtenäistä käytäntöä ja kurinpitosuunnitelmia ei ole.

Missä viipyvät OAJ:n ja Suomen vanhempainliiton alkukesästä esittämät muutokset ja ehdotukset kurinpitoasioihin liittyvistä muutoksista perusopetuslakiin? Ne makaavat jossain mappi Ö.ssä odottamassa seuraavaa ammuskelukatastrofia tai väkivaltatilannetta.
Opettajille olisi ensiarvoista saada tukea moniammatillisen opiskeluhuoltohenkilöstön ohjeista, joita voisi sitten soveltaa erilaisiin vaikeisiin oppimistilanteisiin.

Työmarkkinat ovat tänään niin veriset, että on mahdotonta kuvitella, miten niillä selviää ilman perustietoja työelämästä. Parin viikon tutustumiset työelämään yläasteella eivät yksinkertaisesti riitä. Nykykoulu tarvitsee ehdottomasti lisää tietoja todellisesta työelämästä. Monille oppilaille on vieläkin epäselvää se, mitä tarkoittaa, että työpaikalle on saavuttava kello kahdeksan! Se siis tarkoittaa ihan oikeasti sitä, että sinne saavutaan kello kahdeksan eikä kymmen yli.

Koko nykykoulun tärkeimpiä ja keskeisimpiä asioita on oppia jo omassa koulussa toimintakulttuuri, joka luo pohjan suhtautumisesta toisiin ihmisiin, maahanmuuttajiin ja ennen kaikkea kestävän kehityksen ympäristöön. Valitettavasti nykykoulussa ei ole oppiainetta nimeltä ”työelämä”. Onneksi on muutamia linkkejä, joita kannattaa käydä vilkaisemassa, mitä tämän päivän työelämässä vaaditaan. On hienoa, että koulut ja elinkeinoelämä pyrkivät lisäämään yhteistyötään. Erinomainen esimerkki on Taloudellisen tiedotustoimiston ylläpitämä ”Opetinnettiyhteisö”.

Suomen Yrittäjillä on puolestaan verkkosivuillaan ”sata mallia yrittäjyysopetukseen”, jossa esitellään kiinnostavia hankkeita maan eri kouluissa. Me opettajatkin tarvitsemme koko ajan uusia päivityksiä työelämästä. Vaatii itse kultakin omatoimisuutta ottaa selville koulun ulkopuolisen maailman työpaikoista ja niistä vaatimuksista, joita näihin paikkoihin pääseminen edellyttää. Etsivä löytää ! Siis ei koulua, vaan elämää varten.

Jussi Melanen

 

Rakastamisen taito

Rakastamisen taito on vaikea laji. Se koskee niin Jumalan, lähimmäisen kuin itsensä rakastamista. Toisinaan ajatellaan, että Raamattu olisi jotenkin itsensä rakastamista vastaan. Puhuuhan se itsensä kieltämisestä tai elämänsä kadottamisesta. Mutta ehkäpä kysymys onkin siitä, mitä sillä itsensä rakastamisella oikein tarkoitetaan. Kaikki se, missä olemme itsellemme toiveillemme ja haluillemme mieliksi ei välttämättä ole oikeaa itsensä rakastamista. Tai kaikki itsensä toteuttaminen ei ole itselleni hyväksi puhumattakaan lähimmäisistäni.

Oikea itsensä rakastaminen voisi olla vaikkapa sitä, että voin elää sovinnossa ja rauhassa itseni ja lähimmäisteni kanssa ja Jumalan kanssa. Niinpä Jumalan tahdon etsiminen voi olla tie tähän rauhaan ja sovintoon. Se merkitsee armon varassa elämistä ja sitten armollisuuden osoittamista niin lähimmäiselle kuin itselleen. Joskus on lupa vaatia itseltä ja toisilta. Mutta on oltava lupa myös antaa anteeksi, myös itselle, niin kuin Jumala on anteeksi antanut Jeesuksessa.

Tai oikea itsensä rakastaminen voi olla sitä, että voin elää sellaista elämää, jota Jumala tahtoo minun elävän. Ja että voin tulla sellaiseksi ja olla sellainen kuin hän tahtoo minun olevan. Voiko Jumala tietää parhaiten mitä me tarvitsemme? Jos näin on, voin rukoilla: ”Tapahtukoon Sinun tahtosi.”

Oikea itsensä rakastaminen ei myöskään voi olla toisten alistamista, painamista tai heidän yläpuolelleen asettumista. Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa meitä ensiksi rakastamaan Jumalaa ja sitten lähimmäistä niin kuin itseään. Siis samalla tavalla kuin itseään. Ensi sunnuntain evankeliumissa Jeesus opettaa meitä: ”Te olette kaikki veljiä.” Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja toistemme kunnioittamienn lähtee oikeasta lähimmäisen ja itsensä rakastamisesta.

Heikki Pelkonen
khra, Laune

 

Klubin kaatajat!

Viime sunnuntai FC Lahti näytti parasta osaamistaan HJK:a vastaan ja voidaan sanoa, että kreivin aikaan! Kolmen tappion jälkeen kyseessä oli lähes pakkovoiton paikka, joten todella hyvin Kuhnurit paineensa käsittelivät, jos sellaisia joukkueessa oli. Ottelun alku ja itseasiassa koko ensimmäinen puoliaika oli Klubin painostusta, mutta Lahden puolustuslinja muutamaa lipsahdusta lukuunottamatta kesti ja maalivahti Tuomi hoiti loput. Toinen puoliaika olikin sitten Lahden ilotulitusta ja ihmeen helposti Klubi tyytyi kohtaloonsa. Näinköhän helsinkiläisten ajatukset olivat jo Athletico Bilbao -peleissä?

Sarja jatkuu siis tasaisissa merkeissä, eikä Kuhnuritkaan voi vielä olla sarjapaikastaan varma. Lisää pisteitä tarvitaan ja tämän takia Lahti hommasikin alkuviikolla uuden mielenkiintoisen hyökkääjän. Tuo uusi pelaaja on kamerunilainen Ariel ”Tuco” Ngueukam.

Tuco on pelannut vuoden verran ykköstä tahkoavan joensuulaisen Jipon riveissä. Tällä kaudella Tuco on iskenyt joensuulaisille 11 maalia ja se oikeuttaa tällä hetkellä ykkösen maalipörssin jaettuun kärkisijaan. Ainakin kaverin Youtube pätkät antavat odottaa maaleja myös liigan puolella. Tucon debyytti tapahtuu vasta 31.8. kotipelissä Honkaa vastaan, sillä lauantain KuPs-pelissä hän ei ole vielä pelikelpoinen.


Tucolta on lupa odottaa maalitehtailua myös veikkausliigassa

Klubi-matsissa tuli nähtyä sekin ihme, että aurinkokatsomosta asti taputettiin FC Lahden paljon parjatuille faneille, kun ”Pyöreä pallo, nappulakengät, perseraiskaus” -huuto/laulu kaikui ensimmäisen kerran tilanteen ollessa Lahdelle jo 3-0. Meikäläistä lähellä istunut pieni tyttö muuten ihmetteli ”homohomohoojiikoo-huudon aikana, miksi Lahden fanit kannustavat helsinkiläisiä….

 

Pelsuille urheilujohtaja

Pasi Nurmisen siirryttyä hieman idemmäksi Lahdesta, paikkaili Pelicans organisaatiotaan näin liigakauden kynnyksellä. Uusi urheilujohtaja Mika Saarinen on tuttu mies lahtelaisille, vaikkei paljon ole urallaan Lahdessa vaikuttanutkaan.

Itse muistelisin nähneeni Mikan jo yläasteikäisenä Salinkallion koulun ulkojäillä tai sitten sekoitan miehen toiseen…No joka tapauksessa mies on ollut usein nähty vieras Lahden jäähallissa, kun Pelicans on pelannut. Jyp ja Tappara-pestiensä jälkeen mies hävisi valmentajakentältä Vierumäelle kansainvälisen jääkiekon kehityskeskuksen johtajan tehtäviin, joista hän nyt sitten pomppasi Pelicansin urheilujohtajaksi.


Mika Saarinen mietiskelee jatkossa Pelicansin tulevaisuutta

Urheilujohtajan tehtävänkuva käsittää esimerkiksi pelaajahankinnat, valmentajarekrytoinnit sekä Kiekkoreippaan junioriorganisaation kehitystyön. Tämän toimenkuvan mukaiset työt Saarinen aloittaa kevätkaudella 2013. Sitä ennen hän toimii Pelicansin liigajoukkueen valmennusryhmässä katsomo- ja videovalmentajana, jota tointa hän menestyksekkäästi hoiti maajoukkueessa 10 vuoden ajan.

Koska Pasi Nurminen on tunnetusti toimelias mies ja hoiti pelsuissa useampaa tonttia, otettiin maalivahtivalmentaja-Nurmista tuuraamaan vanha tuttu Simo Vehviläinen, joka oli mukana jo viime kaudella. Miten miehet sitten onnistuvat hommissaan, jää nähtäväksi.

Ihan ensimmäiseksi pitäisi Vehviläisen valmentaa maalivahtikolmikosta Myllyniemi-Kuusela-Juvonen edes yksi pesunkestävä ykköskassari SM-liigaan. Saarisen kovin paikka on varmastikin ensi kauden valmentajan kartoitus, sillä kun Suikkanen ensi kevään jälkeen Lahdesta häipyy, jää häneltä erittäin isot saappaat täytettäväksi.

Isompi urakka Saarisella on edessään, kun pitäisi saada Kiekko-Reippaan junioriorganisaatio lentoon, jotta jatkossa nähtäisiin liigassa enemmän lahtelaisia, oman kylän poikia. Toisaalta hyvä, että haasteita riittää, eikä jäädä tuleen makaamaan ja kieriskelemään itsetyytyväisyydessä, kun nyt vihdoinkin on se ensimmäinen lahtelainen kiekkomitali saatu.

Itse joukkue aloittaa varsinaisten harjoituspeliensä sarjan tänään perjantaina Lappeenrannassa HPK:a vastaan. Kotihallissaan turkoosipaidat esittäytyvät vihdoin ja viimein 21.8. sveitsiläistä Klotenia vastaan. Sinnehän on mentävä katsastamaan uudet pelaajat.

Pete Salomaa

Ajetaan me poijaat kyydillä, kyllä valtio kyydin maksaa!

Valtion vuoden 2013 budjetti on tyly. Menoselvityksen alarivillä seisoo 6,6 miljardin alijäämä. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että valtio ottaa velkaa lisää jokaista suomalaista kohti 1230 euroa,siis (ni ku) ensi vuodeksi.
Pysyäkseen pinnalla valtio tasapainottaa talouttaan työntämällä kätensä jokaisen suomalaisen taskulompakkoon ja nyhtää tarvittavat eurot sieltä. Verotus kiristyy ja sen lasketaan tuovan valtion kassaan arviolta 1,3 miljardia euroa lisätuloja. Elon laskuopin mukaan tämä tietää taas sitä, että jokainen suomalainen maksaa veroja 235 euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Budjetti tietää jokaiselle suomalaiselle tasapuolisesti 1500 euron lisälaskua. huutavat meitä mukaan kulutusjuhlaan, koska vientiteollisuutemme rämpii.
Budjettiesityksen myötä valtion velka kasvaa ensi vuoden loppuun mennessä 96 miljardiin euroon. Kun valtiontähtemme Jutta Urpilainen aloitti kautensa valtionvarainministerinä valtion velka oli 71,8 miljoonaa euroa.

Tässä suhdannetilanteessa ei voida tehdä niin kiristävää politiikkaa, että kertaheitolla alijäämä katettaisiin, hän totesi lehdistölle torstaina 9.8 kepeästi.
Oppositiossa sama tantta räpätti porvarihallituksen kahdeksan miljardin euron velkaantumista vastuuttomaksi. Oi aikoja, oi tapoja!
Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen ei suinkaan käänny laskuun, mikäli talouden hidastuessa bruttokansantuote laskee.
Silti voimme sanoa, että budjetti ensi vuodeksi oli yllätyksetön. Pääministeri Katainen luonnehti sitä vastuulliseksi. Soini tosin piti hallituksen aikaansaannosta epäoikeudenmukaisena, koska pippurinen Suomi maksaa tässä budjetissa eteläeurooppalaisten viulut.

Budjetti on poliittinen asiakirja. Se syntyy hallituspuolueiden kynästä ja on siksi aina kompromissi. Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen suomi budjettia Ylen haastattelussa sitä, että se raapii ja nojaa liikaa veronmaksajan karttuisaan käteen.
Me valtion omistajina olemme viime kädessä tästä kaikesta vastuussa. Mutta mitä tämä merkitsee? Loputon kansalaisen pussilla ratsastaminen muuttaa kuitenkin paperilla mukavalta näyttävän yhtälön lopputuloksen miinusmerkkiseksi. Verotuloja saattaa kertyä entistä vähemmän, vaikka
verotus kiristyisikin.

Julkisen talouden ongelmien ratkaisemisissa retoriikka on tosisijainen asia. Huomattavasti tärkeämpää on se, että suomalaiset poliitikot saavat julkisen talouden tasapainoon. Se vaatii menojen karsimista. Sitä pitää uskaltaa tehdä, vaikka vaaleja pukkaakin. Sitä pitää tehdä, vaikka kuuden puolueen sixpack tekeekin ylikorostuneita ja hampaattomia kompromisseja.

Suomen luottoluokituksen lasku johtaisi väistämättä valtion velan kustannusten nousuun, mistä lasku lankeaisi taas meille hallintoalamaisille yhtä varmasti kuin Kreikka jättää valtion velkansa meidän harteillemme. MOT

Jussi Melanen

 

 

Jumala näkee sydämen

Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne. Heprealaiskirje 3:15

Sydämeen liittyvät asiat ovat kautta aikojen kiinnostaneet ihmisiä. Tänä päivänä sydämestä tiedetään aika paljon. Tiedetään mm. tarkkaan se, mikä on sydämen tehtävä ja miten sairastunut sydän vaikuttaa koko ihmiseen. Antiikin aikaan ajateltiin, että sydämessä asuivat ihmisen tunteet, järki ja sielu. Tieteen avulla tästä käsityksestä on luovuttu jo aikaa sitten. Kuitenkin, usein kun puhutaan tunteista, monien mielissä on juuri sydän. Puhutaan mm. kylmäsydämisistä tai lämminsydämisistä tai kovasydämisistä ihmisistä ja meillä monella on aika lailla samansuuntainen mielipide siitä, millaisia kyseiset henkilöt ovat. Nämä eivät tarvitse juurikaan selittelyä.

Raamatussa puhutaan paljon sydämestä, jossa katsottiin tapahtuvan paljon muutakin tärkeää kuin veren pumppaaminen. Raamatun mukaan sydän tuo esiin ihmisen asenteet ja todelliset motiivit. Raamattu myös sanoo, että Jumala näkee ihmisen sydämen. Hän näkee, mitä meidän sydämessämme on, antiikin käsityksen mukaan siis mitä ajattelemme, mikä on asenteemme siihen ja siihen ja myös miksi näin on. Hän näkee ja tietää, jos sydämeemme on kertynyt ylimääräistä lastia, jolla on vaara sairastuttaa meidän koko kehomme ja jopa mielemme.

Lihasydämemme sairastuu kovettuvista rasvoista, transrasvoista, etenkin jos ne on teollisesti tuotettuja. Me voimme itse tuottaa transrasvoja, jotka kovettavat meidän hengellistä sydäntä, sitä, jossa tunteemme, järkemme ja sielumme asuu. Hengellisesti kovettunut tai paatunut sydän ei osaa olla empaattinen, eikä sitä kiinnosta muiden hyvä. Jumala haluaa luoduilleen hyvää, hän toivoo että kuuntelisimme häntä ja ottaisimme vastaan hänen tarjoamansa rakkauden ja armon. Kovettunut sydän ei osaa ottaa tätä vastaan.

Jumala rakkaudessaan on aina valmis auttamaan meidän sydäntämme muuttumaan, vain hän voi muuttaa kovettavat transrasvamme ravitseviksi elämän rasvoiksi. Profeetta Hesekielin kirjan mukaan hän sanoo: ’Minä annan teille uuden sydämen ja sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.´

Nina Tetri-Mustonen
seurakuntapastori

 

KOLUMNIT -arkisto

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011