Talvikisojen peliaika hupenee

On hienoa palata Afrikan työmatkalta kotiin, kun odotettavissa on hieno viikonloppu hiihtolajien parissa. Salpauselän kisoissa mukana ovat kaikki kotimaiset ja kansainväliset huippunimet 20 eri maasta. Heidän taistelunsa maailmancup-pisteistä ja Salpausselän kisojen kehuttu yleisö ovat hieno kolmipäiväinen kattaus, joka on koettava paikan päällä.

Olen ollut tämän viikon Tansaniassa ja Mosambikissa. Tätä kolumnia pääkaupunki Maputossa kirjoittaessani suunnitelmissani on kiiruhtaa kisapaikalle suoraan lentokentältä. Matkani tarkoitus on ollut tutustua Suomen, EU:n ja kansainvälisen yhteisön tekemään ilmasto- ja koulutusyhteistyöhön sekä rauhan rakentamiseen, joka on Mosambikissa juuri nyt tärkeä tehtävä. Konflikteja on ehkäistävä paremmin ja siinä kansainvälisen yhteisön ja YK:n rooli on merkittävä. Ulkomaankaupassa meillä on täällä paljon parannettavaa. Kiinaan menimme liian myöhään 20 vuotta sitten. Afrikan kanssa ei saa tehdä samaa virhettä, koska tulevaisuuden kasvu on täällä.

Salpausselän kisaviikonloppuni alkaa Ylen kisastudiosta, jossa keskustelen aiheesta ”urheilu ja ilmastonmuutos”. EU tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, joka ei ole kovin kaukainen asia, sillä moni urheilu-uransa ensiaskeleita tällä hetkellä ottava voi yhä kilpailla vielä silloin. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan kolme edellistä vuotta ovat olleet maapallon mittaushistorian lämpimimmät. Lämpötila nousee näillä näkymin 1,5 astetta vuosien 2030-2052 välillä. Tutkijoiden mukaan kahden asteen nousu on ihmiskunnan kannalta katastrofaalista. Kuluneen vajaan sadan vuoden aikana talviolympialaiset on 21 eri paikassa. Nykymenolla yhdeksässä niistä ei voitaisi järjestää talvikisoja vuoden 2050 jälkeen. Ainakin Sotshissa, Garmisch-Partenkirchenissa, Vancouverissa, Oslossa, Chamonix’ssa, Innsbruckissa, Grenoblessa, Sarajevossa ja Squaw Valleyssa kisojen järjestäminen olisi silloin mahdotonta.

Koska esimerkin voima on valtava, kerrotaan miten urheilussa voi olla vihreä ilman suuria kompromisseja. Länsi-Englannissa sijaitseva jalkapalloseura Forest Green on ympäristöasioiden suhteen pioneeri. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa onkin nimennyt Englannin nelostasolle nousseen Forest Greenin maailman vihreimmäksi jalkapalloseuraksi. Seura on täysin hiilineutraali. Kenttä on orgaaninen, se kastellaan sadevedellä ja sen ruoho pidetään oikean pituisena aurinkoenergialla toimivalla robottileikkurilla. Maaliverkot ovat tehty kierrätysmateriaalista ja muun muassa katsomon katolla on aurinkopaneeleita. Stadionille johtavalla tiellä ja parkkipaikalla on sähköautojen latauspisteitä, joita saa käyttää koska tahansa. Kaikista eniten huomiota Forest Green on kuitenkin saanut siitä, että seura on täysin vegaaninen. Ensin joukkueen ja seuran työntekijöiden ruokavaliosta hävisi punainen liha ja pian sen tarjoilu lopetettiin myös otteluissa katsojille. Nykyään myös monet pelaajat ovat vegaaneja.

Nämä kaikki ovat hyvin pieniä asioita, mutta ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta pienikään teko ei ole merkityksetön.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO