Joulu saapuu jokaiselle

”Joulu saapuu jokaiselle,
lapselle ja aikuiselle.
Sydämiimme joulun lahja
seimen luona annetaan.”

Ensimmäisen joulun olosuhteet olivat ankeat. Kaukana kotoa, eläinten suojassa Maria synnytti esikoisensa. Heille ei löytynyt parempaa paikkaa ja niin maailman Vapahtaja syntyy seimen oljille. Ehkäpä vaatimattomat olosuhteet johtuivat siitä, että ihmisiä oli paljon liikkeellä. Tai siitä, ettei hyvää tahtoa ollut ottaa kulkijoita sisälle taloon. Mutta ehkäpä tapahtumiin sisältyy myös Jumalan viisaus. Raamattu sanoo: ”Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.”

Jumalan rakkaus ja armo yltää alhaisimpaankin paikkaan. Jumalan poika ei ylenkatso vaatimattomintakaan sijaa. Siksi myös sinun ja minun sydämeni kelpaa Jeesukselle asuinsijaksi. Saahan hän sijan meidän kodissamme ja sydämissämme, sillä hän tahtoo tulla luoksemme ja tuoda joulun ilon ja joulun sanoman. Sitähän enkelitikin julistivat paimenille: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Koska meille on annettu Vapahtaja, saamme antaa hänelle kaikki taakkamme ja kuormamme, luottavaisesti jättää elämämme hänen hoitoonsa ja johdatukseensa. Hän on luvannut pitää meistä huolen.
Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

Heikki Pelkonen
khra, Laune

 

Jussin joulutarina numero 20

Pukki poti ankaraa krapulaa Korvatunturilla, koska häntä oli alkanut vi..maan jatkuva muka kilttien pilttien kettuilu siitä, että pukin kontin tavarat olivat epäkuranttia ja poissa muodista samoin joulumuorin ruuat eivät enää kelvanneet hienoille suomalaisnyhveröille, joille piti olla aina vain kalleinta ja parasta, mitä markkinoilta löytyi ja kiinalaiskamaa ei halunnut enää kukaan.

Lisäksi pukkia odotti maailmassa noin 400 miljoonaa ”tapakristittyä” pullamössö naperoa. Sanalla sanoen joulu-ukkomme on stressaantunut jatkuvaan painostukseen ja kiireeseen. Reki oli kulkupelinä vanhentunut ja aikaa lahjojen jakamiseen oli liian niukasti. Loogisesti lahjojen jakaminen piti alkaa siis idästä eli Tundralta Ostajkkien alueelta ja loput piti pudotella savupiipusta Kaliforniassa 24 tunnin kuluttua.

Kokonaismatkaa kertyy helposti 180 miljoonaa kilometriä eli noin 1000 kpl/sekunti per kotitalous- Vaikka reki kulkisi 125000 – kertaisella äänennopeudella niin homma jäisi suorittamalla, koska tontut olivat ryhtyneet lakkoilemaan ja pyytämää taas lisää liksaa täksi vuodeksi. Lisäksi menovettä tarjottiin yhä harvemmissa kotitalouksissa ja nyt aikaa vierähti vielä puoli tuntia kauemmin kuin ennen, kun ei tarvinnut rämpytellä kitaraa ja laulaa Sylvian joululaulua 180.000 kertaa.

Niinpä pukki päätti tällä kertaa jättää joulun väliin ja siirtää sen kaiken lahjatouhun niille miljardööreille, joilla oli tili veroparatiisisaarilla. Suomestakin heitä löytyi yli 10.000 ja sekös sai pukin naaman punottamaan onnesta. Nyt saisivat piltit kunnon joululahjat ja pukki saisi tänä jouluna laulaa karaokea sielunsa kaikissa aattona auki olevissa juottoloissa. Koveneva aika vaati kovenevat otteet ja olihan pukki nyt 750 vuoden jälkeen toki rokulijoulun ansainnutkin.

Mutta eihän siinä toki suinkaan tietysti niin käynyt. Ympäri maailmaa alkoi kuulua kauheaa valitusta. Kaikki raharikkaat eivät olleet halukkaita jakamaan ylimääräisiä bonuksiaan perseaukisille kanssaveljilleen, vaan lähettivät lahjansa Afrikkaan ja Ambomaalle lahjuksina sikäläisille virkamiehille, jotta vuoden 2013 bisnekset pyörisivät paremmin. Onneksi lomautukset ja irtisanomiset jatkuisivat välittömästi heti joulun jälkeen.

Nalle poika se kertoi meille kaikille yhteisen joulun sanoman taas niin ylitsevuotavan jouhevaan tyyliinsä. Eräs tonttu toimittaja kysyi nimittäin Wahlroosilta: ”Teistäkö on moraalisesti oikein, että rikkaammilla on näin joulunakin parempi terveydenhoito?” Köyhillähän raha menettää merkityksensä, jos kaikki ovat samalla viivalla – eikö?”

Pukki päätti samalla kertaa, että ensi vuonna ainakin jaettaisiin taas tavalliseen tapan öylättiä ja hernekeittoa torilla ja ilmaisia ilmapalloja havumajoissa asusteleville kotosuomalaisille oikein kuumailmapalloista. Että sen pituinen se. Muistakaan että liekki lämmittää ja korva parantaa pahankin digikapulan.

Jussi Melanen

 

Valmistautumisen adventti

Vietämme nyt kolmannen adventin aikaa. Kolmatta adventtisunnuntaita kutsutaan hengen adventiksi ja Raamatun tekstit puhuvat Johannes Kastajasta, joka kehoitti kansaa katumukseen ja parannukseen. Molempiin suuriin kirkollisiin pyhiin, sekä pääsiäiseen että jouluun liittyy katumuksen aika. Suureen juhlaan pitää valmistautua ja kiinnittää huomio siihen, minkälaisiin pitoihin on oikein menossa. Jokainen tietää, että juhlan odottaminen on jo puolet huvista.

Kolmantena adventtisunnuntaina sytytetty kynttilä kuvaa joulurauhaa. Sitä monet suomalaiset hakevatkin menemällä kirkkoon laulamaan kauneimpia joululauluja. Niiden laulaminen on myös eräänlaista odottamista. Se virittää meidät joulun tunnelmaan ja avaa korvamme joulun sanomalle. Joululaulut toivottavat sitä samaa sanomaa kuin Johannes Kastaja jo aikoinaan julisti. Messias, pelastaja on tulossa kansansa avuksi!

Mutta vaikka joulu on jo ihan kulman takana, niin maltetaan silti mielemme eikä mennä tämän pidemmälle. Nyt on odottamisen ja valmistautumisen aika.

Siunattua joulun aikaa!

Ville Hakulinen, seurakuntapastori

 

Lehtitalojen huonot uutiset ovat hyvää bisnestä

Melkein poikkeuksetta Suomen kaikki lehtitalot syyttävät levikinlaskusta nettiä. Median nykymeno muistuttaa ravikilpailuja. Etelä- Suomen Sanomat on tästä erinomainen esimerkki. Se potkaisi päteviä toimittajia ulos ikärasismin ja MUKA kannattavuuden takia ja hävisi kaikki oikeusjutut kaikissa
oikeusasteissa kirkkaasti ja yksiselitteisesti.

Totuus on kuitenkin toinen. Vaikka levikit ovat laskeneet, kassavirrat on varmistettu nostamalla tilausmaksuja ja ilmoitusmaksuja. Myös lehtien omilla valinnoilla on merkitystä. Tämä lehtitalojen omaksua käytäntö on siirtynyt myös muualle yhteiskuntaan. Vanhempi ja kokeneempi porukka pistetään pihalle ja kalliimmista erikoistoimittajista pyritään eroon tai heidät korvataan nuorilla kakuista ja lastenhoidosta kirjoittavilla naistoimittajilla, jotka eivät ansiotasostaan ole niin kiinnostuneita ts. Kirjoittelu on enemmän harrastusta.

Halvimmat yleistoimittajat kirjoittelevat pihakutsuista ja terveellisistä elämäntavoista, mutta eivät kajoa tärkeisiin yhteiskunnallisiin tai omistajille
epäedullisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Silti useimmissa lehtitaloissa markkinapäälliköitä on lisätty ja päälliköiden määrää muutenkin nostettu puhtaan markkinaliberalismin nimissä toimittajia vähentämällä.

Muualla yhteiskunnassa tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että aina vain pienempi porukka tekee entistä enemmän töitä. Tässä tilanteessa on koomista puhua työiän korottamisesta, kun herrat astuvat golfhissiin kaikki 60 vuotta täyttäneinä Midaksen kultaisella kädenpuristuksilla ja etukäteen sovituilla huikeilla eläke-eduilla.

Meitä freelancereita on kuritettu vieläkin pahemmin kuin vakinaisia toimittajia. Kaikkien sopimusehtoja on voitu leikata ja sopimusehdoista on muotoiltu kohtuuttomia. Parhaan esimerkkinä tästä Helsingin Sanomat, jota julkaiseva Sanoma Magazines Finland vaatii freelancereiden kuviin ja juttuihin kaikki oikeudet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lehti saa käyttää, muokata ja myydä juttuja eteenpäin vapaasti. Mutta silti kuitenkin röyhkeästi vaaditaan, että ”free” kantaa juridisen vastuun tiedoista jutussaan.

Erityisen ovelasti käytetään hyväksi myös nuoria pakollisia harjoittelijoita useimmissa lehtitaloissa itse mitään kipua tuntematta. Tämä on röyhkeää tuloksen tekemistä ja ” hedelmän korjuuta” 1930 – luvun tyyliin Kaliforniassa. Tosiasiassa maakuntien ykköslehdet porskuttelevat upeasti ja lehtitaloista on tullut omistajilleen kultakaivoksia, mutta kun halvalla tehdään laatu kärsii. Jutuista on tullut pinnallisia, lyhyempiä ja helppolukuisampia.

Lehtien taloussivut ovat todellisia ” helppoheikki” tuotteita, koska kyky seurata muun maailman tiedotusta ja kaivaa mielenkiintoisia uusia näkemyksiä puuttuu useimmilta ns. taloustoimittajilta. Toisaalta myös lukijoiden ymmärryskykyä aliarvioidaan myös pahasti.

Juhani Melanen

 

 

Adventtipaasto

Taas on laulettu Hoosianna ja iloiten aloitettu joulun odotus. 1. adventti aloittaa uuden kirkkovuoden ja on kirkkovuoden iloinen juhla. On hienoa aloittaa uudessa seurakunnassa näin kirkkovuoden alussa. Aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä

Kokonaisuudessaan joulua edeltävä adventtiaika on paaston ja itsetutkiskelun aikaa. Adventtipaaston toteutus ei välttämättä ole helppoa, kun elämme keskellä kiireisintä pikkujoulu ja joulujuhlakautta. Ristiriita kirkkovuoden mukaan elämisen ja muun yhteiskunnan välillä tuntuu tavattoman suurelta.
Marraskuun viimeisenä päivänä vietettiin älä osta mitään – päivää. Päivän sijoittaminen juuri joulun odotuksen ja paaston aloittamisen läheisyyteen on loistava ajatus. Paasto ei nimittäin ole pelkästään jostain tietystä ruoasta pidättäytymistä, vaan enemmänkin ajatuksen kääntämistä pois omista tarpeista ja haluista.

2.adventtisunnuntain tekstitkin kehottavat meitä varautumaan Jeesuksen tulemiseen, pysymään valveilla ja vastustamaan erilaisia himoja. Miksi meitä sitten kehotetaan pysymään raittiina ja vastustamaan himoja? Ehkä on helpompi miettiä asiaa niin päin, että mitä jos seuraamme jokaista mielitekoamme. Mitä jos aina saamme kaiken mitä haluamme? Jos joka kerta kun näemme uuden tavaran tai asian, jonka haluamme, saamme sen? Olisimmeko iloisia ja onnellisia? Eikö ennemminkin käy niin, että hetken päästä näemme jälleen jotain uutta ja hienompaa? Tavaran määrän kasvaessa onnellisuutemme ei useinkaan lisäänny, ainoastaan tarpeettomaksi jääneen tavaran määrä kasvaa kaapeissa ja komeroissa.

Nyt adventtiaikana meitä muistutetaan, ettemme pitäisi liian tärkeänä kaikkea sitä, mikä tuottaa hetkellistä mielihyvää. Meitä muistutetaan, että Jeesus syntyi ihmiseksi tuodakseen toivon ja valon kaikille ihmisille. Meitä muistutetaan, että Jeesuksen lahjoittama onnellisuus on pysyvää ja ikuista

Pastori Hanna Suominen
Launeen seurakunta

 

Tyly suomalainen yhteiskuntamalli ei armahda

Luokkajako alkaa Suomessa muodostua nopeammin kuin osattiin itse asiassa ennakoida. Tilastojen mukaan köyhät miehet kuolevat meillä kymmenen vuotta nuorempina kuin rikkaat. Rahalla saa hoitoa ja pääsee ohittamaan jonoja. Vanhukset ovat todella eriarvoisempia juuri tässä kohdassa. Resursseja vaaditaan vanhusten hoitoon, mutta valtiovalta priorisoi hoitoja ja kunnat ovat täysin eriarvoisessa asemassa
palveluiden suhteen. Tiedämme niin ikään työelämästä syrjäytyneiden nuoren lisääntyvästä joukosta,mutta huono-osaisuus tuntuu periytyvän.

Ennen rakennemuutosta, siis ennen Nokian nousua Suomi oli maailman sivistyneimpiä maita, jos kriteeri on, miten yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan, heistä kaikista. Jokainen voi nyt itse tutkaillaja katsoa, mitä tapahtui. Vallan temppeleissä ja rahan kasinoissa kehitettiin tyly ja armoton uusi yhteiskuntamalli. Kipua tuntematta suunniteltiin jako kolmeen luokkaan: rahapapit, palvelijat ja perseeseen potkitut. Jälkimmäisille maksettaisiin kansalaispalkkaa juuri sen verran, että he pysyisivät hengissä; myötätuntoraha rauhoittaisi ”omatuntoa .

Tämä visio on alkanut toteutumaan pikkuhiljaa ovelasti. Uuden kaavion rahapapit eivät kumarra ristiä, vaan ohjailevat eurovirtoja haluamiinsa kohteisiin itsekkäästi. Palvelijat (nykypoliitikot) varmistavat paikkansa karjalaumassa ja siunaavat rahapappien toimenpiteet nyökyttelemällä ja hokemalla: ”näin on nähtävä, näin on nähtävä”. He kastelevat perseelle potkittujen perään ja hokevat mantraa ja kiittävät etteivät ole pudonneet itse samaan joukkoon, ainakaan vielä. Yleensä tämä luokkaa katsoo vain omaa etuaan ja ristii kätensä vaikeilta yhteiskunnallisilta päätöksiltä ja ratkaisuilta.

Arjen kohtaaminen on näille kolmelle luokalle erilaista. Rahapapit valmistelevat TV:ssä kahdeksan lajin gourmet aterioita kuin perseen potkitut värjöttelevät muovikassien kanssa ruokajonoissa. Samaan aikaan yhteiskunnallinen tietämättömyys lisääntyy. Valtioneuvostossa toimivat toimittajat
eivät osaa kääntää poliitikkojen ”liirum laarum lakiesityksiä” suomen kielelle riittävän yksiselitteisesti. Hallituksen esitykset ovat poistuneet lehdistä eikä niiden käsittely ole esillä enää tiedotusvälineissä. Valtioneuvostolla oli ennen oma tiedotusyksikkönsä, johon kuului kaksi tiedottajaa. En tiedä, kuinka monta heitä on nyt ja mitä he tekevät.

Lehdistö pyrkii aina nostamaan omaa tasoaan. Miksi hallituksen esitysten sisältöä ei enää pysty seuraamaan mistään. No toki netistä, mutta millä avainsanoilla. Mutta sielläkö äänestäjä ottaa selvää, mitä hänen edustajansa tai puolueensa tekee? Huvittaviakin tapauksia löytyy! Eräs maaherraksikin
noussut kansanedustaja esitti 50.000 markkaa köyhyyden poistamiseen. Valtiovarainministeriön virkamiehet eivät vain tienneet tuo raha piti maksaa, joten sitä ei sitten maksettu mihinkään. Yksi viikkotunti yhteiskuntaopetusta ei riitä tietämättömyyden poistamiseen yhteisistä asioista.
Mutta tärkein kysymys kuitenkin on; miten saisimme nuoret kiinnostumaan 1960-luvun tapaan yhteiskunnassamme tehtävistä vaikeista ja tärkeistä asioista!

Juhani Melanen

 

 

KOLUMNIT -arkisto

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011