Perheiden asia jäi kesken

Perhevapaauudistus piti olla yksi hallituksen tärkeistä hankkeista tällä hallituskaudella. Alkuviikosta hallituspuolueiden puheenjohtajat ilmoittivat, ettei uudistusta toteuteta tällä hallituskaudella. Lopputulos oli pettymys, vaikkakin odotettavissa. Keskusta ei suostunut muutoksiin, jotka olisivat heikentäneet kotihoidontukea ja Kokoomus olisi ollut siihen valmis. Sinisillä ei näyttänyt olevan suurta mielenkiintoa uudistusta kohtaan.

Uudistuksen tavoitteena oli epätasaisesti jakautuvien perhevapaiden tasaisempi jako, mikä parantaisi sekä työelämän että vanhemmuuden tasa-arvoa. Suomessa naiset yhä pitävät valtaosan perhevapaista. Kelan tilastojen mukaan äidit pitivät vuonna 2016 vanhempainpäivärahoista 90,5 prosenttia ja isät 9,5 prosenttia. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Kotihoito on Suomessa selvästi suositumpaa kuin muissa Pohjoismaissa ja vastaavasti osallistuminen varhaiskasvatukseen vähäisempää.

Varhaiskasvatus on tutkitusti hyvä keino vähentää eriarvoisuutta ja köyhyyden periytyvyyttä. Lapset aloittavat koulunkäynnin mitä erilaisemmista taustoista – koulun alkaessa toisella voi olla käytössä tuhat sanaa, toisella vain sata. Pisa-tuloksista ilmenee, että suomalainen peruskoulu ei enää kykene tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja kuten ennen. Suomen etu on menetetty. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen silti heikoimmin Euroopassa. Yli nelivuotiaista vain 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa osallistuminen on lähes 96 prosenttia, Ranskassa jopa sata prosenttia.

Perhevapaauudistus tarvitaan isien aseman parantamiseksi ja naisten työelämäosallisuuden kasvattamiseksi sekä eläkeköyhyyden vähentämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatukseen panostaminen antaa lapsille paremmat eväät pärjätä koulupolulla.
Lainsäätäjän tärkein perusperiaate on ollut ja tulee olemaan lapsen etu. Hallituspuolueiden sekoilu perhevapaauudistuksessa ei ollut lasten eikä perheiden etu. Tämäkin uudistus jää nyt seuraavalle hallitukselle ja hoidettavaksi. SDP:llä on jo tähän valmis malli olemassa – se tosin voitaisiin toteuttaa vaikka heti.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO