Suomi elää tai kuolee, ellemme kulje samassa junassa maailman uusimpien innovaatioiden ja
startup yritysten mukana luomassa tulevaisuuden maailmaa. Ensi viikonloppuna Suomeen kokoontuu maailman huippujohtajia pohtimaan, millaisia tulevaisuuden haasteita maailma joutuu
kohtaamaan seuraavina vuosikymmeninä. Tämä joka vuosi Helsingissä järjestettävä kokous on Euroopan suurin ja yksi maailman viidestä tärkeimmästä teknologia konferenssista, jossa maailman
pääomasijoittajat miettivät, mihin rahojaan sijoittavat. Kilpailu on armotonta ja taistelu paikasta auringossa on kiven kovaa. Pelkkä idea ja toimiva tuote ei yksin riitä. Uusi loikka ulkomaille vaatii
kuitenkin lähes poikkeuksetta erilaisia reseptejä joiden avulla kansainväliset ovet saattava jopa aueta.
Kunnianhimoa suomalaisilta yrityksiltä tuskin puuttuu, mutta onko niillä malttia rikastua vai myydäänkö ne liian aikaisin suuremille alalla toimijoille. Suuret menestystarinat ovat harvassa, mutta niitäkin Suomesta löytyy. Nämä tunnetaan maassamme kyllä hyvin, mutta, miten toimitaan tulevaisuudessa yhä monimutkaistuvassa ja sotia käyvässä uudessa maailmantilanteessa?
Useilta internetin taloussivuilta kaivelin millaisia vinkkejä ne tarjoavat suomalaisille yrityksille niiden kansainvälistymishaaveisiin. Ja löytyihän niitä! Tärkeimmäksi menestystekijäksi nousi asiakasymmärrys, jota ilman mikään suomalainen yritys ei pysty kilpailemaan ja kehittämään palveluita, jotka aidosti vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Suomalaisissa startupeissa se tarkoittaa yksinkertaisesti useiden eri vaihtoehtojen testaamista alkaen markkinoille menosta ja liiketoimintamallista.
Yhtä tärkeää on luoda yritykseen oikea asenne ja johtaa kasvua. Paino on sanoilla johtaa kasvua! Aidosti tavoitteellisen kasvustrategian toteuttaminen on aina valintojen tekemistä. Kasvun johtaminen vaatii rohkeaa visiota. Voi todella olla virhe hakea kasvua suoraan kansainvälisiltä markkinoilta, vaan usein suositellaan esimerkiksi Deep-teach –yrityksissä malttia ja kärsivällisyyttä odottaa jopa useita vuosia, ennen kuin yritys saa itselleen maksavia asiakkaita. Ohjelmayrityksillä taas on eduksi päästä markkinoille ensimmäisinä.
Riittävän rahoituksen varmistaminen on yhtä tärkeää kuin idea tai tuote. Rahoituksella on mahdollista testata omaa asiakastarvetta ja markkinan kokoa ja sen avulla arvioida kannattaako lähteä isompaan tuotekehittelyponnistukseen. Kulut kansainvälistymiseen olisi nähtävä investointeina ja EU- rahoitusta kannattaa aina hakea, kun siihen on mahdollisuus.
Pelkkä suomalainen tiimi harvoin riittää kansainvälisillä markkinoilla, joten monikansallisuus tiimissä vahvistaa kaikkien osaamista; etenkin pk- yrityksissä tämä kannatta ajoittaa heti alkuun.
Suomalaisten yritysten katse on pidettävä tulevaisuudessa, mutta mieli on aina myös pidettävä valppaana mahdollisille muutoksille.
Missä muussa me suomalaiset sitten voisimme olla yhtä hyviä kuin peliteknologiassa ja yleensä teollisessa muotoilussa. Kurkataanpa siis yliopistosivuille! Viime päivinä on havaittu kummallinen tiedeasia. Suomi erottuu kvanttiteknologiassa edukseen. Tästä on kiittäminen jo vuosikymmenien tutkimusta ja kaupallisten kyrogeenisten eli äärimmäisen kylmien järjestelmien kehitystä, mikä on tärkeä edellytys kvanttimittauksille. Suomi aloitti kvanttitietokoneen rakennushankkeen VTT:llä jo vuonna 2021. Täten varmistimme sen, että Suomi on nyt eräs johtavia maita kvanttilaskennassa. Miten kykenemme etenemään maailmalla ja saamaan siihen varoja mahdollisissa uusissa startupeissa on paljolti meistä itsestämme kiinni, sillä uudella kvanttiteknologialla on paljon potentiaalia kaupallisessa käytössä.
Esimerkkejä löytyy, kuten lääkkeisiin liittyvät molekyylit, akkujen materiaalit, monimutkaiset logistiset ongelmat, ilmastomallinnus jne. Yhteinen nimittäjä on suurten parametrimäärien optimointi, mikä vie paljon laskenta-aikaa normaalisti. Kysymys onkin siis kaupallisesta aikataulusta. Mutta tämä vuosikymmen ainakin menee kehitykseen, mutta 2030- luvulla todella tapahtuu!
Tässä esittelin muutamia skenaarioita Suomen yritysten mahdollisuuksista ja vahvuuksista. Hereillä
meidän on oltava myös sotilasteknologiassa ja erityisesti puhtaan vetyteollisuuden mahdollistavissa
keksinnöissä.
Juhani Melanen