Amerikka uppoaa, meneekö Eurooppa mukana?

Stagnaatio ja 18.000 miljardin velka

Olemme kummallisessa tilanteessa , sillä Yhdysvaltojen tuottavuus on hiipumassa ja USA:n velkataakka rajussa kasvussa edelleen. Lyhyellä aikavälillä rahaa suolletaan USA:n markkinoille kuin paperituketta vuotokohtaan, mutta pitemmällä aika välillä talouskasvu henkeä kohtaan
saattaa olla alhaisempi kuin koskaan aiemmin maan historiassa. Taloustieteilijät eri puolella maailmaa katselevat tilannetta todella Titanicin kansituoleilta. Globaalin kriisin myötä Yhdysvaltain heikkoudet ovat vain korostuneet. Maailman talousveturi yskii ja uusien kilpailukykytutkijoiden mukaan on vasta kolmantena.

USA:lla on vielä tiettyjä kilpailuetuja, joita ovat yhä voimakkaat innovatiiviset yritykset, joustavat työmarkkinat, korkeatasoinen tutkimus, kehittämistyö ja huipputason yliopistot, mutta mutta….Kasvavista heikkouksista kielivät puolestaan julkisen vallan lisääntynyt interventio yksityisellä sektorilla ja makrotalouden epätasapaino, jota jatkuvat budjettialijäämät ja syvenevä julkinen velka pahentavat.

Rahapolitiikan instrumentit ovat pian käytetyt jo lähes loppuun. Kansantaloutta elvytetään yhä uusimilla tukipaketeilla, joita ei enää kutsuta elvyttämiseksi. Jokainen tietää ilman kansantalouden professuuria, että talouskasvu alkaa hiipua, kun julkinen velka ylittää 90 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jenkeissä se on tällä hetkellä jo 93 prosenttia ja lähivuosina velka alkaa verottaa myös USA:n kasvua.

Hidas elpyminen syventää työttömyyttä ja myönteinen vire ehtyy vuoden 2011 alkupuolella. USA:ssa talouskasvu riippuu täysin kulutuksesta ja investoineista. USA:n talous reagoi nopeasti ja joustavasti elvytykseen, mikä tarkoittaa sitä, että sen vaikutukset näkyvät Euroopassa yleensä 6-12 kuukautta aiemmin kuin Euroopassa. Tämä lienee syy, että USA:n ja Euroopan elvytyskehitys ymmärretään eri tavalla Atlantin molemmilla puolilla.

Hidas elpyminen syventää työttömyyttä USA:ssa entisestään. Jotta USA:n veturi alkaisi vetää, pitäisi maahan syntyä yli 120.000 työpaikkaa joka kuukausi. 2000- luvun alkupuolella luotiin maahan parhaimmillaan 210.000 uutta työpaikka. Tämäkään tahti ei riitä, sillä kestäisi yli 10 vuotta ennen kuin USA:ssa saavutettaisiin kriisiä edeltänyt työllisyystaso. Ongelmallisinta on 16-25 vuotiaiden työttömien määrä, joka nousi viime kuussa 18.7 miljoonaan. Tämä tarkoitta, että vain 49 prosenttia nuorista oli töissä- eli vähemmän kuin koskaan vuoden 1948, jolloin työttömyystilastointi aloitettiin.

Kriisi synnyttää paradokseja. Kriisin jälkeen myös eurooppalaiset pankit ovat kiristäneet lainoitusperusteita. Lainansaanti on entistä vaikeampaa eritoten pk- yrityksille, jotka työllistävät jenkeissä eniten. Julkisen velan kasvu merkitsee korkeampia veroja, vähemmän investointeja ja siten heikompaa kasvua. Syitä on useita: suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, uusia teknologiavetoisia tuottavuuslisäyksiä ei ole näköpiirissä. Republikaanit eivät halua lisää veroja, demokraatit haluavat rahaa julkisiin palveluihin. Ristiriita antagonistinen eli sovittamaton.

Viime vuosien suhdannelama, jota länsimainen finanssikriisi on kärjistänyt, täydentyy rakennesiirtymällä, jossa kasvun moottorit siirtyvät kehittyneistä talouksista kehittyviin Kiinaan ja Intiaan. Euroopassa mennään samaa tahtia. Julkinen sektori kasvaa ja riskit suurenevat. Tosin pitkällä
tähtäimellä tai kuten taloustermi ”pitkällä aikavälillä”, me olemme kaikki kuolleita.

Jussi Melanen

 

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011