Lähestyvä inflaatioshokki ja zombitalous

Olen seurannut näissä ”melasteluissani” talouden liikkeitä useilta eri alustoilta ja pyrkinyt luomaan niin itselleni, kuin Teille arvoisat etelälahtelaiset jonkinlaista kuvaa, missä kansainvälisessä rahamaailmassa huidellaan ja miten tämä heijastuu meihin tavallisiin tossunkuluttajiin.

On täysin mahdollista, että maailman pankkisektoria ja maailmantaloutta pelastettiin liian voimakkain ottein vuoden 2008 talouskriisissä. Maailmantalous on ajautunut eräänlaiseen omalaatuiseen ”zombitilaan”, missä kannattomattomat pankit ja yritykset pysyvät pystyssä ainoastaan halvan ”helikopterirahan” ja valtioiden pelastusoperaatioiden turvin? Olemme todellisessa inflaatiokierteessä, jossa koko talousjärjestelmämme on uhattuna. Kannattaa siis
tarkastella syitä tähän.

Keskuspankit ovat jatkaneet velkakirjojen osto-ohjelmia eli määrällistä keventämistä (QE).
Kuluneen vuoden aikana ohjelmat ovat käyneet ylikierroksilla. Keskuspankkien runsaskätinen ja harkitsematon luotonanto, mitä nämä määrällisen keventämisen ohjelmat käytännössä todella ovat, on ollut luomassa maailmantalouteen vaarallisen inflaatiokierteen, joka saattaa muuttua kohta hallitsemattomaksi.

Kaiken pitkän aikavälin talouskasvun ytimessä on tuottavuuden kasvu. Tämä tarkoittaa kykyä käyttää teknologisia innovaatioita lisäämään tuotantovälineiden eli työvoiman ja pääoman (koneet ja tehtaat jne) tuottavuutta. Nyt kuitenkin tuottavuuden kasvu on pysähtynyt lähes kaikkialla (Kiina poislukien). Kuitenkin yksityisille yrityksille ja pankeille on valunut helppoa rahaa monista eri lähteistä, mutta enimmäkseen sitä on tullut maailman suurilta keskuspankeilta tai valtioilta. Siis suomeksi raha on ”halpaa”, kun sen hinta eli korko on erittäin alhainen tai jopa negatiivinen. Keskuspankit ja monet valtiot ovat pumpanneet talouksiin biljoonia euroja jatkuvasti. Varoituksista keskuspankit ovat viis välittäneet.

Tilanne on riistäytymässä hallitsemattomaksi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF osoitti viime vuoden marraskuussa julkaistussa tutkimuksessa, että inflaatio oli kaikilla alueilla korkeammalla kuin valtioiden yleiset inflaatiomittarit osoittavat. Syynä tähän ovat tietysti pandemia, mutta myös muuttuneet kulutustottumukset. Korona-aikana ei matkusteltu lentokoneilla, vaan tilattiin tavaraa verkkokaupasta. Maailmantalouteen on tullut runsaasti vaikeita pullonkauloja, merirahtiliikenne tukkeutui Suezin kanavalla ja tärkeistä mikrosirusta on huutava pula eri puolilla maailmaa. Odotusajat ovat pidentyneet ja ei oota myydään!

Voidaanko maailmantalous vielä pelastaa? Monista lähteistä paljastuu, että maailmanlaajuinen rahoitusrakenne on murtumispisteessä. Keskuspankkien osallistuminen rahoitusmarkkinoilla lisääntyy valtavasti. Nyt se käy vahvasti ylikierroksilla. Tilanne on se, että rahoitusmarkkinat eivät yksinkertaisesti pysy enää pystyssä ilman keskuspankkien jatkuvaa tukea. Koko haurasta rahoitusjärjestelmäämme uhkaavat sekä nousevat korot että päätään nostava huima
inflaatiokierre. Taloustieteilijät pelkäävät superinflaatiota ja koko järjestelmän kaatumista. Jos
näin kävisi, ne voivat olla viimeiset naulat nykyisen rahoitusjärjestelmämme ja keskuspankkien
arkkuun.

Maailmanlaajuisen rahoitusrakenteen ja korruptoituneen poliittisen järjestelmän lakipiste on saavutettu. Näin ei voi ainakaan pitkään jatkaa. Tässä tilanteessa on turvauduttu aina kultaan.
Onko edessämme valuuttasotia? Kryptovaluuttojen määrä ja suosio on noussut kohinalla ja niitä on jo nykyään yli 5000. Keskuspankit esimerkiksi USA: n FED on pelastanut varjopankkeja. Raha ei ole ohjautunut tuotantoon, vaan pankit ovat ottaneet yhä suurempia sijoitusriskejä, Se, mikä tässä tilanteessa on uskomatonta, pankeilla ei ole tästä toiminnasta mitään riskiä. Kaikki kaadetaan keskiluokan maksettavaksi veronkorotuksilla. Kapitalistinen maailma tutisee. Keskuspankit ovat sosialisoineet yrittämisen! Riskiä hävitä ei ole kuin pienillä nappikaupoilla. Revi tästä nyt sitten huumoria!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
Vapaehtoistyöntekijä Veijo Vierumäki: Launeella seurakunnassa on hyvä henki – siitä on pidettävä kiinni
Omalähiö lomailee 20. – 26.10.
”Ajattelin vain tekeväni omaa juttuani” – palkittu leipuri kiittää uskollisia asiakkaitaan ja paikallista yhteisöä
Pysäköintipaikoista on pulaa Lahden rautatieaseman läheisyydessä
Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa
Asukkaat ja kaupunki seuraavat rottatilannetta Launeella
Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
ARKISTO