Maailmassa on velkaa yhteensä 232.000 miljardia euroa.Summa on ennätyksellisen suuri ja on noin 365 prosenttia eli lähes nelinkertainen suhteessa koko maailman brutttokansantuotteeseen. Mutta silti velka ei pelota maailman maita, etenkään USA:ta, jonka prosenttiosuus maailman velasta on noin 32 %. USA:n velkataakka nousee aivan kohta 98 prosentiin maan bruttokansantuoteesta ja lähentelee Kreikan prosentteja. Silti ”taivasrahaa” painetaan siellä kolmessa vuorossa ja setelielvytykseen uskotaan kuin pukki suuriin sarviin. Mutta voiko tämä jatkua aina vaan?
Pörssikurssit nousevat, koska raha karkaa sinne ja tarpeelliset investoinnit vähenevät tai jäävät tekemättä. ”Kaiken kupla” -termin kuulin tyttäreltäni noin pari vuotta sitten, mutta tätä käsittelevän kirjan ”The Everything Bubble; The Endgame fo Central Bank Policy”, sain sen käsiini vasta viime viikonloppuna. Ahmin sen ja ristin käteni. Kirjan kirjoittanut markkinastrategi Granham Summer esittää vakuuttavasti, että edellisten parin vuosikymmenien aikana Yhdysvaltojen keskuspankki on ratkonut jokaisen kuplan puhaltamalla tilalle entistä suuremman. Vuoden 2000 teko-osakekuplaa seurasi vuoden 2008 asuntokupla. Sen jälkeen on järjestelmällisesti paisutettu valtionlainakuplaa ilman huolen häivää.
Vaikka Summers puhuu USA:n keskuspankista,hänen teesinsä sopivat hyvin myös Euroopaan. EU:n jättilainat koronapandemiaa varten ja jatkuva keskuspankkirahoitus ovat täysin verrannollisia USA:han. Summers lähtee siitä lähtökohdasta, että valtioiden lainapaperit ovat rahoitusjärjestelmän kivijalka, joten niiden kupla on johtanut kuplaan kaikkialla. Kyseessä on siis eräänlaisesta keskuspankkivetoisesta talouden PÄÄTEPISTEESTÄ.
”Kaiken kuplan” puhkeaminen saa vuoden 2008 finanssikriisin näyttämään ”piknikiltä”, Summers väittää erittäin vakuuttavasti. Toki Summersin asenteessa saattaa olla mukana tiettyä kiihkomielisyyttä, jota jotkut taloustieteilijät saattavat kaihtaa, mutta perusolettamus on oikea, eikä
vähennä hänen teesiensä uskottavuutta kovinkaan paljon.
Sijoittajien näkökulmasta kupla on muodostunut seuraavasti: Alhainen korkotaso ja keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ovat johtaneet turvallisten sijoituskohteiden tuoton katoamiseen. Pankkitalletusten ja turvallisten valtionlainasijoitusten tuotot vajosivat nollan tuntumaan tai jopa negatiivisiksi. Siksi sijoittajat lähtivät hakemaan tuottoja muista omaisuuslajeista. Ennen tuottaviin kiinteistösijoituksiin ja hyvän luottoluokitusten omaaviin yrityksiin tuli ruuhkaa ja niiden tuotot alkoivat ehtyä. Tällöin tuottojen metsästys laajeni riskialttiimpiin kohteisiin , lähinnä pörssiosakkeisiin ja sen jälkeen ns.roskalainoihin. Englanniksi ilmiö tunnetaan termillä ”hunt for yield”. Suomennos voisi olla vaikkapa ” tuottometsästys”(oma suomennos).
Yhtäkkiä kaikki alkoi tuntua kalliilta. Tästä syystä osakekurssit ovat viime viikkoina alkaneet kiivetä kohti korkeuksia. Huippulukemia syntyy päivittäin niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Asuntomarkkinat ovat taas saaneet lisäpotkua ja kiihtyvät ympäri maailmaa. Bitcoin takoo uusia ennätyksiä, vaikka Bidenin veroehdotus hiven horjuttikin suurinta huumaa. Silti bitcoinin arvo on
kahdeksankertaistunut vuodentakaisesta arvosta. Raaka-aineiden hinnat ovat uskomattomassa nousussa ja kultakin alkaa taas heräillä. Mutta kaikkien kuplaisemmalta omaisuusluokalta vaikuttavat valtionlainapaperit eli juuri ne, jotka ovat Summersin mukaan juuri”kuplan ytimessä”!
En itse kykene seuraamaan lainapapereiden hintakehitystä, koska se on varsin mutkikasta. Tämä johtuu siitä, että markkinatiedoissa ilmoitetaan vain niiden korot. Korot puolestaan kertovat käänteisesti hintojen kehityksestä. Matalat korot tarkoittavat siis sitä, että sijoittajat ovat valmiita ostamaan joukkovelkakirjoja kalliilla. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa, että paljon velkautuneet Euroopan maat, kuten Kreikka ja Italia maksavat veloistaan vain noin yhden prosentin korkoa, koska Euroopan keskupankit ovat tehneet niiden velkakirjoista suuria tukiostoja. Euroopassa Italia, joka on todellinen rahatalouden ”musta aukko” ja sivistysvaltion irvikuva, maksaa kymmenvuotisille lainoilleen vain 0.8 prosentin korkoa, koska Euroopan keskuspankki on tukiostoillaan rahoittanut sitä. Lisäksi Saksan ja Ranskan suuret pankit ovat luotottaneet näitä rikollisia ”ylivarojen eläjiä” ylenmäärin, eivätkä halua rahojensa katoavan Kankkulan kaivoon. Tärkein kysymys onkin nyt, milloin ”kupla” puhkeaa? Taitaa olla, että ”kupla” on liian suuri, että sen ei anneta puhjeta! Mutta, jos niin.. mitä?
Juhani Melanen
1+1 ei ole aina 2.
Maailma on muuttunut
siitä,
kun Sauli laski
reviisorin logiikallaan
lautasliinojen kulutusta
eduskunnan kahvituksissa.