Pohjoismaisen hyvinvointivaltion hautajaiset

Poliitikkomme lupaavat ennen vaaleja maat ja mannut ajattelematta lainkaan, kuka kaiken maksaa? Olemme nyt Suomessa tilanteessa, jossa meille alkaa tulla liikaa kestävyysvajetta. Yksinkertaisesti sanottuna meille alkaa kertyä julkisessa taloudessa liikaa velkaa. Emme pysty enää rahoittamaan niitä etuuksia, mitä meille on vuosien varrella kertynyt. Kestävyysvajetta on valtionvarainministeriön arvioin mukaan syntynyt jo 10 miljardia euroa, joka on vastaa melkein viidettä osaa vuosibudjetistamme. Ratkaisuiksi puolueet ovat tarjonneet erilaisia ratkaisuja, kuten työurien pidentämistä, maahanmuuton lisäämistä, verohelpotuksia, veronkorotuksia, investointien lisäämistiä, vientiteollisuuden tukien kasvattamista.

Kaikki hyviä ehdotuksia, mutta ristiriitaisia ja vaikeita toteuttaa ainakin ennen vaaleja. Vajeen korjaaminen vaatisi rankkoja rakenteellisia uudistuksia, joissa uudistuksen ehdottajien ”veri punnittaisiin”. Syitä vajeen syntymiseen on lukuisia. Meille on syntynyt valittavasti Suomeen ”paarialuokka” eli liian suuri pelkällä sosiaalituella elävä ihmisten joukko. Vuonna 2018 Kela maksoi perustoimeentulotukea lähes 800 miljoonaa euroa. Saajia oli 402564 . Suomessa elää jo yli 47 000 kotitaloutta, joilla ei ole mitään muita tuloja kuin tuet. Kelan toimeentulotuet ovat kasaantuneet maahanmuuttajille, jotka saavat valtioltamme eri arvioiden mukaan yli miljardin tuet. Olemme oudossa tilanteessa, jossa jo kaksi kolmesta työikäisestä saa yhteiskunnalta tukea. Eniten toimeentuloa tukea maksetaan asumistukena, joka valuu varakkaiden asuntosijoittajien laarin.

Tässä tuottoisassa bisneksessä ovat vahvasti mukana ammattiyhdistysliikekin, joten syyttävän sormi osoittaa tässä myös vasemmistoa. Meille on syntynyt suuri määrä vastikkeetonta tukea saavien ihmisten määrä, joka on vuosi vuodelta kasvanut ja kasvanut. Köyhyys Suomessa on kasaantunut ja tiedetään, että tukien varassa elää muutamilla alueilla ja paikkakunnilla jo kolmas sukupolvi. Jokainen täysjärkinen ymmärtää, ettei näin voi jatkua loputtomiin. Ainoa varma keino ehkäistä yllä kerrototun tilanteen jatkuminen on työllisyyden kohottaminen 85 prosenttiin, joka sekin on utopiaa Suomessa.

Olemme Suomessa nyt tilanteessa, jossa eri tukien määrä on jo niin suuri, että töihin ei kannata lähteä, vaikka niitä olisikin. Ja tämä on se asia, jota amerikkalaiset ja muut ilman sosiaaliturvaa olevat ihmiset eivät käsitä! Miten tämä edistää tasa-arvoa, jos sohvalla pilsneriä hörppimällä saa saman kuin kaupan kassalla? Töitä olisi, mutta tekijöitä ei ole. Lumitöitä talvella ja risusavotta kesällä, mutta yksilönvapauttahan se toki murentaisi. Eräs suuri ongelma meillä on myöskin se, että vapaat työpaikat ja osaavat työntekijät eivät kohtaa. Osaajia Suomi on täynnä ja mhdollisuuksia löytyy. Upeat suomalaiset yritykset voisivat ratkoa kehittyvien maiden ongelmia viemällä niihin esimerkiksi kierto- ja jakamistalousosaamistaan. Suomi on niin varakas maa, että kykenemme luomaan kansalaisillemme työtä, jos vain puhallamme kaikki samaan hiileen. Mihin katsoi talvisodan henki?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
Etelä-Lahden alueella S2-opetuksen määrä vaihtelee paljon
Eduskuntavaaliehdokas Milla Bruneau: Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti
Eduskuntavaaliehdokas Pia Tyyskä: ”Meidän tulee uudistuksissa panostaa ihmisten palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen”
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
ARKISTO