Pohjoismaisen hyvinvointivaltion hautajaiset

Poliitikkomme lupaavat ennen vaaleja maat ja mannut ajattelematta lainkaan, kuka kaiken maksaa? Olemme nyt Suomessa tilanteessa, jossa meille alkaa tulla liikaa kestävyysvajetta. Yksinkertaisesti sanottuna meille alkaa kertyä julkisessa taloudessa liikaa velkaa. Emme pysty enää rahoittamaan niitä etuuksia, mitä meille on vuosien varrella kertynyt. Kestävyysvajetta on valtionvarainministeriön arvioin mukaan syntynyt jo 10 miljardia euroa, joka on vastaa melkein viidettä osaa vuosibudjetistamme. Ratkaisuiksi puolueet ovat tarjonneet erilaisia ratkaisuja, kuten työurien pidentämistä, maahanmuuton lisäämistä, verohelpotuksia, veronkorotuksia, investointien lisäämistiä, vientiteollisuuden tukien kasvattamista.

Kaikki hyviä ehdotuksia, mutta ristiriitaisia ja vaikeita toteuttaa ainakin ennen vaaleja. Vajeen korjaaminen vaatisi rankkoja rakenteellisia uudistuksia, joissa uudistuksen ehdottajien ”veri punnittaisiin”. Syitä vajeen syntymiseen on lukuisia. Meille on syntynyt valittavasti Suomeen ”paarialuokka” eli liian suuri pelkällä sosiaalituella elävä ihmisten joukko. Vuonna 2018 Kela maksoi perustoimeentulotukea lähes 800 miljoonaa euroa. Saajia oli 402564 . Suomessa elää jo yli 47 000 kotitaloutta, joilla ei ole mitään muita tuloja kuin tuet. Kelan toimeentulotuet ovat kasaantuneet maahanmuuttajille, jotka saavat valtioltamme eri arvioiden mukaan yli miljardin tuet. Olemme oudossa tilanteessa, jossa jo kaksi kolmesta työikäisestä saa yhteiskunnalta tukea. Eniten toimeentuloa tukea maksetaan asumistukena, joka valuu varakkaiden asuntosijoittajien laarin.

Tässä tuottoisassa bisneksessä ovat vahvasti mukana ammattiyhdistysliikekin, joten syyttävän sormi osoittaa tässä myös vasemmistoa. Meille on syntynyt suuri määrä vastikkeetonta tukea saavien ihmisten määrä, joka on vuosi vuodelta kasvanut ja kasvanut. Köyhyys Suomessa on kasaantunut ja tiedetään, että tukien varassa elää muutamilla alueilla ja paikkakunnilla jo kolmas sukupolvi. Jokainen täysjärkinen ymmärtää, ettei näin voi jatkua loputtomiin. Ainoa varma keino ehkäistä yllä kerrototun tilanteen jatkuminen on työllisyyden kohottaminen 85 prosenttiin, joka sekin on utopiaa Suomessa.

Olemme Suomessa nyt tilanteessa, jossa eri tukien määrä on jo niin suuri, että töihin ei kannata lähteä, vaikka niitä olisikin. Ja tämä on se asia, jota amerikkalaiset ja muut ilman sosiaaliturvaa olevat ihmiset eivät käsitä! Miten tämä edistää tasa-arvoa, jos sohvalla pilsneriä hörppimällä saa saman kuin kaupan kassalla? Töitä olisi, mutta tekijöitä ei ole. Lumitöitä talvella ja risusavotta kesällä, mutta yksilönvapauttahan se toki murentaisi. Eräs suuri ongelma meillä on myöskin se, että vapaat työpaikat ja osaavat työntekijät eivät kohtaa. Osaajia Suomi on täynnä ja mhdollisuuksia löytyy. Upeat suomalaiset yritykset voisivat ratkoa kehittyvien maiden ongelmia viemällä niihin esimerkiksi kierto- ja jakamistalousosaamistaan. Suomi on niin varakas maa, että kykenemme luomaan kansalaisillemme työtä, jos vain puhallamme kaikki samaan hiileen. Mihin katsoi talvisodan henki?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
ARKISTO