Melastelua

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion hautajaiset

Poliitikkomme lupaavat ennen vaaleja maat ja mannut ajattelematta lainkaan, kuka kaiken maksaa? Olemme nyt Suomessa tilanteessa, jossa meille alkaa tulla liikaa kestävyysvajetta. Yksinkertaisesti sanottuna meille alkaa kertyä julkisessa taloudessa liikaa velkaa. Emme pysty enää rahoittamaan niitä etuuksia, mitä meille on vuosien varrella kertynyt. Kestävyysvajetta on valtionvarainministeriön arvioin mukaan syntynyt jo 10 miljardia euroa, joka on vastaa melkein viidettä osaa vuosibudjetistamme. Ratkaisuiksi puolueet ovat tarjonneet erilaisia ratkaisuja, kuten työurien pidentämistä, maahanmuuton lisäämistä, verohelpotuksia, veronkorotuksia, investointien lisäämistiä, vientiteollisuuden tukien kasvattamista.

Kaikki hyviä ehdotuksia, mutta ristiriitaisia ja vaikeita toteuttaa ainakin ennen vaaleja. Vajeen korjaaminen vaatisi rankkoja rakenteellisia uudistuksia, joissa uudistuksen ehdottajien ”veri punnittaisiin”. Syitä vajeen syntymiseen on lukuisia. Meille on syntynyt valittavasti Suomeen ”paarialuokka” eli liian suuri pelkällä sosiaalituella elävä ihmisten joukko. Vuonna 2018 Kela maksoi perustoimeentulotukea lähes 800 miljoonaa euroa. Saajia oli 402564 . Suomessa elää jo yli 47 000 kotitaloutta, joilla ei ole mitään muita tuloja kuin tuet. Kelan toimeentulotuet ovat kasaantuneet maahanmuuttajille, jotka saavat valtioltamme eri arvioiden mukaan yli miljardin tuet. Olemme oudossa tilanteessa, jossa jo kaksi kolmesta työikäisestä saa yhteiskunnalta tukea. Eniten toimeentuloa tukea maksetaan asumistukena, joka valuu varakkaiden asuntosijoittajien laarin.

Tässä tuottoisassa bisneksessä ovat vahvasti mukana ammattiyhdistysliikekin, joten syyttävän sormi osoittaa tässä myös vasemmistoa. Meille on syntynyt suuri määrä vastikkeetonta tukea saavien ihmisten määrä, joka on vuosi vuodelta kasvanut ja kasvanut. Köyhyys Suomessa on kasaantunut ja tiedetään, että tukien varassa elää muutamilla alueilla ja paikkakunnilla jo kolmas sukupolvi. Jokainen täysjärkinen ymmärtää, ettei näin voi jatkua loputtomiin. Ainoa varma keino ehkäistä yllä kerrototun tilanteen jatkuminen on työllisyyden kohottaminen 85 prosenttiin, joka sekin on utopiaa Suomessa.

Olemme Suomessa nyt tilanteessa, jossa eri tukien määrä on jo niin suuri, että töihin ei kannata lähteä, vaikka niitä olisikin. Ja tämä on se asia, jota amerikkalaiset ja muut ilman sosiaaliturvaa olevat ihmiset eivät käsitä! Miten tämä edistää tasa-arvoa, jos sohvalla pilsneriä hörppimällä saa saman kuin kaupan kassalla? Töitä olisi, mutta tekijöitä ei ole. Lumitöitä talvella ja risusavotta kesällä, mutta yksilönvapauttahan se toki murentaisi. Eräs suuri ongelma meillä on myöskin se, että vapaat työpaikat ja osaavat työntekijät eivät kohtaa. Osaajia Suomi on täynnä ja mhdollisuuksia löytyy. Upeat suomalaiset yritykset voisivat ratkoa kehittyvien maiden ongelmia viemällä niihin esimerkiksi kierto- ja jakamistalousosaamistaan. Suomi on niin varakas maa, että kykenemme luomaan kansalaisillemme työtä, jos vain puhallamme kaikki samaan hiileen. Mihin katsoi talvisodan henki?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Harri Koski: Ensi kesänä kellutaan ja nautitaan suomalaisesta järvimaisemasta omalla saunalautalla
Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus
Ohjaaja Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan tuotanto näkyy kaduilla ja pihoilla Launeella
Jos suomalaisuus asuisi maisemassa – Järnefeltin jalanjäljissä Kolille
Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
ARKISTO