Kuukausi: maaliskuu 2019

Rippikoulussa tutustumme eri kertomuksiin Jeesuksesta. Kun kyselen nuorilta, mitä kertomuksia he muistavat entuudestaan, liki kaikki rippikoululaiset kertovat viidestä leivästä ja kahdesta kalasta. Kertomus on yksinkertainen ja vaikuttava. Siinä Jeesus tekee ihmeen arkisen elämän keskellä. Pienen lapsen vähäiset eväät ruokkivat kokonaisen kansanjoukon.

Kertomuksessa itseeni tekee vaikutuksen tuon pienen lapsen usko. Opetettuaan pitkän päivän Jeesus halusi myös ruokkia väkijoukon. Opetuslapset näkivät tilanteessa kuitenkin mahdottomuuksia, ei ollut tarpeeksi ruokaa eikä rahaakaan kaikkien ruokkimiseksi. Pieni poika uskoi voivansa auttaa ja toi Jeesukselle omat pienet eväänsä. Jeesus otti ne vastaan, siunasi ja niistä riitti kaikille. Tapahtui ihme.

Jeesus otti pienet eväät ja hänen käsissään se, mikä ihmisten silmissä oli liian pientä, olikin riittävää, jopa ylenpalttista. Ehkä siinä on jotain opittavaa meillekin. Jumalan käsissä meidän pienet tekomme voivat saada aikaan ihmeitä. Hymy voi sulattaa vihan, anteeksipyyntö voi luoda rauhan ja kuunteleminen voi pelastaa elämän. Pienet eväät, pienet asiat ovat Jumalan tapa toimia meidän keskellämme.

Maija-Reetta Katajisto
Launeen srk

Keskustelu liikenneinfrasta ja toteuttamiskelpoisista kehittämisvaihtoehdoista on tärkeää, mutta sitä olisi hyvä käydä faktapohjalta.

Raideliikenteen tulevaisuuden investoinnit ovat Suomen elinvoiman kannalta välttämättömiä. Tulevan hallituksen ja eduskunnan yksi päätehtävistä on rakentaa toteuttamiskelpoinen suunnitelma seuraavaksi 12 vuodeksi. Tätä mieltä SDP On ollut koko ajan: SDP haluaa parantaa ja kehittää nykyistä raideinfraa suunnitelmallisesti ja vaiheittain kaksiraiteiseksi, siten että 2030 – luvulla kaikki Suomen pääväylät eli runkoverkot ovat vähintään kaksiraiteisia. Tämä suunnitelma tulee tehdä parlamentaarisesti ja työ käynnistetään mahdollisimman pian.

Tämä on syytä kerrata siksi, että erityisesti Pirkanmaan ja Hämeen kokoomuslaiset kansanedustajat ovat jatkuvasti tahallaan väärinymmärtävät SDP:n tavoitteita. Siis samat henkilöt, jotka eivät pystyneet varmistamaan parlamentaarisesti sovittua perusväylänpidon 300 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2019. Onko sekin SDP:n syytä?

Tämän vaalikauden aikana esimerkiksi pääradan suunnittelutyö on saanut vain murusia sille tarvittavista varoista. Onko tämäkin SDP:n vika?

SDP on kannattanut uusien hankeyhtiöiden perustamista, mutta vastustanut Bernerin esittämää yhtiömallia. Bernerin esittämän hankeyhtiömallin rahoitus ei ole kestävällä pohjalla.

Bernerin mallin laskelmat lähtevät siitä, että lainaa ei koskaan lyhennetä, vaan siitä maksetaan vain korkoja koko elinkaaren ajan. Yhtiöllä olisi siis jatkuvasti 3,2 miljardin laina, josta se maksaa vain korkoja. Velka olisi sijoittajille ainakin alussa hyvä sijoituskohde, mutta samalla se olisi kalliimpaa kuin valtion ottama velka. LVM:n laskelmissa ei ole huomioitu poistoja. Lisäksi laskelmaa on kritisoitu siitä, että yhtiön tulot on arvioitu epärealistisen suuriksi sekä EU:n TEN-T-tuen että käyttäjiltä perittävien maksujen osalta.

Poistojen huomioimattomuus tarkoittaa sitä, että 2070-luvulla yhtiöllä on rapistunut infra ja miljardien velkataakka. Tällainen yhtiö ei ole elinkelpoinen. Tavalla tai toisella se kaatuisi lopulta julkisen vallan syliin näillä laskelmilla.

Luontevin malli hankeyhtiömalliksi olisi todennäköisesti valtion ja kuntien omistama yhtiö, joka suunnittelisi, rahoittaisi ja toteuttaisi hankkeen. Kuntien mukanaolo on perusteltua, jotta ne sitoutuvat hankkeisiin ja pääsevät alusta lähtien mukaan suunnitteluun. Toteuttamiskelpoinen yhtiömalli on löydettävissä ja se on seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Ville Skinnari

Ave Maria, gratia plena. Tämä enkelin tervehdys kaikuu Marianpäivän evankeliumissa: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut!” Enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle, että hänestä tulee Vapahtajan äiti. ”Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.” Tämän tapahtuman muistoksi vietämme Marian ilmestyspäivää yhdeksän kuukautta ennen joulua.

Marian ilmestyspäivä nostaa eteemme kysymyksen Jumalan valinnasta. Keitä Jumala kutsuu tai valitsee tehtäviinsä? Maria oli vasta nuori tyttönen. Hän ei ollut sieltä, missä tuntui olevan elämän keskus, vaan pikemminkin syrjäseudulta. Hän oli vaatimattomista oloista. Kuitenkin hänet Jumala valitsi Jeesuksen äidiksi. Maria enkelin lähdettyä alkaakin kiittää Jumalaa. Hän kiittää, ”sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.”

Kyse on Jumalan armosta. Maria sai Jumalan armon. Siksi enkelikin sanoi: ”sinä armon saanut.” Jumala armossaan valitsi Marian tehtäväänsä. Ei siihen tarvittu muita syitä, ansioita tai perusteita. Jumalan armo yllättää. Jumala ei katso ketään sopimattomaksi, kelvottomaksi, liian vähäiseksi, syntiseksi, huonoksi. Jumala kutsuu jokaista ja ehdoitta seuraansa ja hänen työhönsä.

Mikä meidän tehtävämme on Jumalan edessä? Suostuminen. Maria olisi hyvin voinut estellä. Syitä olisi ollut vaikka kuinka. Hänhän oli vielä niin nuori. Hän tuli köyhistä oloista. Häntä pelotti. Siksi hän kysyikin enkeliltä, kuinka tämä voisi olla mahdollista. Enkeli rohkaisi Mariaa ja sanoi vielä: ”Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Jumala pitäisi Mariasta huolen ja johdattaisi asiat tahtonsa mukaan. Niin Maria saattoi sanoa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

Kun luotamme Jumalan hyvään johdatukseen, uskallamme suostua hänen käytettäväkseen. Hänellä oli varattuna Marialle tehtävä. Ja hänellä on tehtävä ja paikka meille jokaiselle. Minä olen olemassa ja elän, koska Jumala on niin tahtonut. Ja hänellä on minua ja elämääni varten suunnitelmansa. Siksi on hyvä ja turvallista rukoilla: ”Tapahtukoon sinun tahtosi!”

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi ja jokainen puolue saa nyt aidosti tilaisuutensa esitellä oman ohjelmansa Suomen tulevaisuuden tekemiseen. Politiikan kvartaali ei saa olla enää vain seuraavat neljä vuotta. Pitää uskaltaa katsota rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Siksi tarvitsemme uudistuksia sosiaaliturvaan, perhevapaisiin ja investointeja koulutukseen.

Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehitys riippu pitkälle suhdannekehityksestä ja pikavoittoja tuovia toimenpiteitä on vaikea löytää. Työllisyyskysymys on ennen kaikkea osaamiskysymys. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi. Siksi toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) tekeminen aidosti maksuttomaksi on oikea tavoite. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla se on selvästi parempi eli yli 70 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneilla yli 85 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuuden pidennys on paras keino. Se nostaa koulutustasoa ja se maksaa itsensä takaisin parantuneen työllisyyden kautta.

Tarvitsemme myös tiiviimpää veropohjaa. SDP keräisi verotuloja ennen muuta tiivistämällä veropohjaa, jolloin veroprosentit voidaan pitää matalina. Veropohjien tiivistäminen tarkoittaa, että puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon. SDP kohdistaisi myös lähdeveron verovapaiden yhteisöjen osingoille, jotta myös ulkomaisten rahastojen Suomesta kertyvät tulot olisivat verotuksen piirissä.

Veropohjan tiivistäminen mahdollistaisi sen, että pieni- ja keskituloisten ansiotulo-verotusta voidaan alentaa. SDP ei nimenomaisesti haluaisi korottaa kulutuksen tasaveroja, sillä ne kohdistuvat suhteellisesti enemmän pienituloisiin.
Veropohjaa tiivistämällä voidaan rahoittaa tarvittavat investoinnit esimerkiksi koulutukseen, hoivaan ja lasten hyvinvointiin. Näillä uudistuksilla luodaan pohja tulevaisuuden kasvulle ja hyvinvoinnille.

Väite, että SDP:n korottaisi yrittäjien verotusta, mikä haittaisi taloutta ei pidä paikkaansa. Myös yritykset hyötyvät, kun SDP investoisi yhteiskunnan kestävään kasvuun. Ne saavat koulutettua työvoimaa, toimivan infrastruktuurin ja yhteiskunta tukee niitä riskien kantamisessa muun muassa sosiaaliturvan muodossa. Pohjoismaissa vahva talous ja korkea työllisyys ovat perustuneet luottamukselle ja sille, että kaikki pidetään työelämässä mukana.

SDP tukisi kestävää yritystoimintaa ja maataloutta muun muassa kannustamalla arvonlisäverotuksella ja kotitalousvähennyksellä kestäviin valintoihin. Kannatamme arvonlisäverotuksen alarajan nostamista 30.000 euroon, mikä vähentää pienimpien yritysten verovelvoitteita. SDP on ehdottanut niin kutsutun yrittäjävähennyksen poistamista sekä osinkoverotuksen uudistamista, sillä ne ovat suosineet harvoja suurituloisia yrittäjiä ja sijoittajia. Esimerkiksi yrittäjävähennyksen 130 miljoonan euron verotuesta kaksi kolmasosaa on kohdistunut kahdelle suurituloisimmalle kymmenykselle. Sen sijaan SDP:n tukisi nimenomaan pieni- ja keskituloisia yrittäjiä alentamalla heidän tuloverotustaan. Myös palkansaajiin kohdistuvat veronalennukset helpottaisivat myös yritysten työvoiman saantia.

Ville Skinnari

Luovan talouden merkitys tunnustetaan ja uskon luovan talouden olevan yksi merkittävin tekijä tulevaisuuden työllistäjänä. Siksi haluan, että Lahteen syntyy luova kaupunkikeskus, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin yhdistämällä taiteen, kulttuurin ja kiertotalouden. Viimeisen kahden vuoden aikana Lahdessa on luotu toiminta-alusta ja ainutlaatuinen osaajayhteisö ja verkosto, joka koostuu koko kaupungin toimijoista yhteiskunnan eri alueilta. Hankkeen keskiössä on Sammonkatu 8:n tilat Lahdessa, joissa vaikutti vuoteen 2016 saakka valtakunnallisesti arvostettu Lahden Taideinstituutti. Talon toimintojen merkittävyys syntyy sen toimijoista. Tällä hetkellä tiloissa toimii Painovoima ry:n ja Lahden Taidegraafikoiden ylläpitämä monipuolinen grafiikan paja, paperipaja, musta-valkopimiö. Vuokralaisina tiloissa noin 25 taiteilijaa ja luovan alan toimijaa.

Taiteilijoiden lisäksi keskuksessa toimii yrityksiä, jotka tuottavat ja kehittävät muotoiluun, palvelumuotoiluun, kestäviin elämäntapoihin, uusiutuviin energiamuotoihin sekä muihin innovaatioihin perustuvia tuotteita ja palveluja. Lisäksi keskus tuottaa kestäviä ratkaisuja myös itse taiteen harjoittamiseen – muutos kohti pienempää materiaalijalanjälkeä koskee myös taidetta. Lahteen sopii erinomaisesti taiteilijavetoinen luovan toiminnan keskus, joka yhdistää taidetta, muotoilua, kiertotaloutta, kokemuksellista oppimista sekä yrittämistä ja mahdollistaa niiden käytännönläheisen kehittämisen, tutkimisen ja toteuttamisen sekä tietenkin kaupallistamisen. Kiertotalouden näkökulmasta keskuksessa voidaan testata ja kokeilla erilaisia materiaaleja ja tuotteita, yhteistyössä alan yritysten kanssa. Toimivien pajojen kautta toisaalta säilytetään ja pidetään yllä perinteistä taide- ja käsityötaitoa sekä siirretään hiljaista tietoa, toisaalta kehitetään uutta ja testataan (kiertotalous) materiaalien toimivuutta. Sammonkatu 8:n tulevaisuudesta en ole saanut varmaa tietoa, mutta varmaa on se, että sopivat tilat luovalle kaupunkikeskukselle pitää löytyä.

Ville Skinnari

Elämme tällä hetkellä paaston aikaa. Paaston yksi ajatus on herätellä meitä huomaamaan, miten minulla itselläni menee ja miten suhtaudun muihin ihmisiin. Ensi pyhänä vietetään toista paastonajan sunnuntaita, jonka aiheena ovat rukous ja usko. Olemme siis aivan kristillisen elämän ytimessä.

Eri kirkkokunnat saattavat olla uskosta hyvinkin eri mieltä. Jonkun mielestä usko pitää lähes itse saavuttaa, kun taas toiset katsovat, että vankka yhteys Jumalaan syntyy jo kasteen kautta. Sen sijaan rukous on sellainen asia, joka yhdistää uskovia. Me suomalaiset olemme ahkeria rukoilijoita. Monet sellaisetkin, jotka eivät kuulu kirkkoon, saattavat silti rukoilla. Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan rukoileminen kuuluu luontevaksi osaksi omaa elämää. Saattaa yllättää, että peräti neljäsosa suomalaisista rukoilee kerran päivässä, ja jopa kolmannes rukoilee vähintään viikoittain tai useammin. Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia tuntemuksia tämä herättää. Itse yllätyin, että rukoileminen on niin suosittua.

Rukoileminen kertoo jotakin hyvin perustavaa meistä ihmisistä. Emme varmastikaan osaa täysin selkeästi nimetä tai kuvata kenelle osoitamme rukouksemme. Mutta me luotamme siihen, että joku on kuulolla. Jeesus neuvoi rukoilemaan, jotta asiamme tulisi Jumalan tietoon. Rukoileminen kannattelee yhteyttä Jumalaan. Samalla se hoitaa meitä. Saamme toteuttaa uskonelämäämme rukouksessa.

Milloin sinä olet viimeksi rukoillut? Kannustan sinua tuomaan ajatuksesi, tuntemuksesi, huolesi ja kiitoksesi taivaallisen Isän tietoon.

Siunattua paastonaikaa.

Ville Hakulinen

Kun muutama vuosi sitten kiertelimme etsimässä uutta kotia, huomasin että monissa uusissa taloissa on karsittu väliseinien ja erillisten huoneiden määrää. Ehkäpä tänä päivänä ihmiset haluavat ennen kaikkea tilan ja avaruuden tuntua. Avaraa tilaa ei samalla lailla saa täytettyä kuvilla, kirjahyllyillä ja koriste-esineillä kuin kotia, jossa on paljon seiniä ja erillisiä huoneita.

Ylimääräisestä tavarasta luopuminen on trendi, joka kertoo, että on paljon sellaista mistä voi luopua. Avaran tilan tarvitseminen ympärille kertoo ehkä myös siitä, että moni asia täyttää mielen ja tasapainon säilyttämiseksi on tärkeää luoda tilan tuntua ympärille.

Tällä viikolla on alkanut paaston aika. Paasto tarkoittaa jostain luopumista, tilan raivaamista pään sisälle, jossain määrin myös yksinkertaisuuteen pyrkimistä. Suostuminen paastoon voi olla hyvä ja tarpeellinen pysähtyminen kaiken ylimääräisen keskellä. Toisinaan paasto voi olla myös vaikea matka tyhjyyden ja erämaan keskellä, kokemus tai tila johon tulee työnnetyksi ilman omaa halua.

Olipa paaston tai luopumisen taustalla millaiset syyt hyvänsä niin usein, kun viettää aikaa avaruuden äärellä alkaa tyhjästä ja hiljaisuudesta kasvamaan jotain uutta. Mistä sinä olisit valmis luopumaan paaston ajaksi? Ja mitä mahdollisesti uutta pääsisi versomaan, jos sille antaisi tilaa?

Siunattua paaston aikaa!

Hanna Suominen
kappalainen
Launeen seurakunta

Sosiaali- ja terveysuudistuksen viimeisimmät tapahtumat ja ulostulot ovat herättäneet hämmennystä ja syystä. Pääministeri kertoi sunnuntaina selvittäneensä peruslakivaliokunnan selkeästi kirjaamaa notifiointiasiaa (epäselvyys siitä onko toiminta halutussa mallissa taloudellista vai ei-taloudellista) EU – komission suuntaan ja saaneensa vastauksia. Näin tätä prosessia ei hoideta.

Perustuslakivaliokunta on selkeästi ilmaissut näkemyksensä kokonaisuudesta ja tätä näkemystä tulee eduskunnan ja myös maan hallituksen kunnioittaa. Sosiaali- ja terveysuudistuksen perustuslaillisuus ei ole mielipidekysymys, vaikka pääministeri Sipilä näyttää niin uskovan – se on oikeudellinen kysymys. Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan yksiselitteisesti ja yksimielisesti, että sote-lakipaketille on joko hankittava oikeusvarmuus ilmoittamalla se komissiolle artiklan SEUT 108(3) mukaisesti tai vaihtoehtoisesti on lykättävä valinnanvapauden voimaantuloa, kunnes oikeusvarmuus löytyy. Tämä on selvästi luonteeltaan oikeudellinen kysymys. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa tulee noudattaa. Näin se yksinkertaisesti sanottuna on ja pitää olla.

Perustuslainmukaisuus ei ole mielipidekysymys tai poliittinen kysymys. Suomen valtiosääntö on vahvistettu perustuslaissa. Se on koko järjestelmämme perusta. Hallituspuolueiden nyt nähty uhkapeli lainsäädännön perustuslaillisuudella ei ole kunniaksi poliittiselle järjestelmälle. Perustuslaki on olemassa suomalaisia varten, turvaamassa kansalaisten perusoikeuksia. Sitä ei voi sivuuttaa, oli kuka tahansa hallitusvastuussa ja pääministerinä.

Olemme nyt kolme kertaa (2017, 2018, 2019) perustuslakivaliokunnassa lausuneet SOTE – ja maakuntakokonaisuudesta. Miksi esittämiämme muutostarpeita ei ole tehty? Asiat olisi voitu korjata jo moneen kertaan, jos olisi ollut poliittista tahtoa. Sitä ei ole ollut. Sen sijaan on pidetty jääräpäisesti kiinni omista ja niiden edunsaajien tavoitteista, jotka esimerkiksi markkinamallia eli ns. valinnanvapautta ovat ajaneet. Huolimatta siitä, että asiantuntijat toisensa perää ovat todenneet hallituksen esittämän kokonaisuuden itse asiassa mm. nostavan kustannuksia ja vaarantavan jo nyt toimivia palvelukokonaisuuksia.

Terveyden – ja hyvinvointilaitoksenlaskelmat osoittavat (THL), että Päijät-Hämeen palvelutarve on 7% maan keskiarvoa suurempi johtuen ikärakenteesta ja sairastavuudesta. Valtiovarainministeriö on omissa laskelmissaan todennut, että Päijät-Häme tuottaa palvelut 40 miljoonaan euroa edullisemmin kuin palvelutarve edellyttäisi. Olemme pyytäneet THL:n asiantuntijoita mukaan Päijät-Hämeen sosiaali – ja terveysalan kehittämiseen, jotta saamme varmasti puolueetonta tietoa päätöksentekijöille.

Ja missä meidän todelliset ongelmat ovat esimerkiksi Lahdessa? Kotihoidon saatavuudessa (Suomen tiukimmat kriteerit), omaishoidossa (valtion antama rahoitus ohjattiin kunnasta muualle) ja perusterveydenhuollon toimivuudessa (jonotusaika edelleen jopa 20-30 päivää) lasten ja nuorten mielenterveystyötä unohtamatta. Näitä asioita ei voi tehdä ilman lisäeuroja. Toki samalla pitää huolehtia siitä, että omat prosessit ovat entistä tehokkaampia ja että johtaminen toimisi kuten pitäisi.

Suomi käyttää SOTE-sektoriin vähiten rahaa Pohjoismaista suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Luku oli ennen 9,5 % – nyt se on 9,2% BKT:sta. Eli olemme laskeneet SOTE-menoja huolimatta palvelutarpeen voimakkaasta kasvusta. Se ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa ja saatavuudessa. Hallituksen esittämä rahoitusmalli pudottaisi Suomen SOTE – kustannukset 8,5 % BKT:sta. Se on jo vajoamista Itä-Euroopan tasolle. Siksi on tärkeää, että muutos Suomen suunnalle alkaa 14.4., kun järjestetään eduskuntavaalit.

Ville Skinnari

Laskiaissunnuntain evankeliumissa kuuluu paljon askeleita. Iso liuta ihmisiä kulkee Jerikon tietä. Väkeä on liikkeellä, sillä niin moni tahtoo nähdä Jeesuksen. Yksi ihminen ei pääse mihinkään. Hän on sokea mies, joka istuu kerjäämässä tien vieressä. Hän kuulee kuhinan ja askelten paljouden. Sokea mies kysyy muilta, mitä on tekeillä. Silloin toiset kertoivat, että Jeesus nasaretilainen oli menossa siitä ohi.

Niinhän he luulivat, mutta toisin kävi. Jeesus ei kulkenut ohi, vaan pysähtyi, kun sokea mies huusi apua. Jeesuksen perusluonne ei anna hänen ohittaa avunpyytäjää. Hän tahtoo tulla luo – edelleen!

Pysähtymisen lisäksi Jeesus kysyy sokealta avoimen kysymyksen: mitä haluat minun tekevän sinulle? Tässäkin Jeesus yllättää. Hänellä ei olekaan valmiita ratkaisuja, vaan hän kuulee ihmisen tarpeita, toiveita, kätkettyjä pyyntöjä. Jeesus armahti sokeaa, paransi hänet, antoi uuden alun. Siksi evankeliumi päättyykin iloisiin tunnelmiin. Askeleisiin tuli eloa, kaikki kiittivät Jumalaa.

Luota siihen, että Jeesus on edelleen sama, vaikka ei kuljekaan meidän katujamme. Hän kuulee avunpyyntösi, pysähtyy ja auttaa. Hänen kanssaan on hyvä matkata kohti kevättä, pääsiäistä, tulevia päiviä.

Riitta Särkiö

PS. Tervetuloa messuun sunnuntaina. Laskiaisen kunniaksi tarjolla hernekeittoa ja pannaria!

Eduskunnan talousvaliokunta antoi keskiviikkona mietintönsä kuluttaja- luottosopimuksia eli pikavippejä koskevaan hallituksen esitykseen. Nyt luottoja myönnetään myös kuluttajille, joilla ei ole mahdollisuuksia selviytyä takaisinmaksusta. Korkeakorkoisten pienlainojen markkinoinnissa saatetaan jopa korostaa, että maksuhäiriöitä ei katsota uuden luoton saamisen esteeksi. Valiokunta esitti yksimielisesti pikavippien enimmäiskorkoa laskettavaksi hallituksen esityksessä ehdotetusta 30 prosentista 20 prosenttiin. Tällaista liiketoimintaa voidaan kitkeä vain laskemalla enimmäiskorkoa niin alas, että luotonantajan on oman toimintansa varmistamiseksi välttämätöntä selvittää luotonhakijan maksukyky.

Esitimme myös, että eduskunta edellyttäisi hallitukselta perusteellista selvitystä siitä, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Pikavippiyhtiöiden valvontaa esitimme siirrettäväksi Finanssivalvonnan käsiin. Valvonnan siirtämisestä tarvitaan erikseen hallituksen esitys, mutta asialla eduskuntapuolueiden yksimielisyys, joten asia voi edetä jo ennen kevään eduskuntavaaleja.
Talousvaliokunnan tahto tullee samaan eduskunnan tuen, mutta työtä pitää varmasti jatkaa myös ensi kaudella, koska ylivelkaantumisen ongelma tarvitsee paljon muitakin toimenpiteitä. Härskiin perintäbisnekseen pitää puuttua entistä tiukemmin ja usein perintä – ja pikavippifirmoilla on samat omistajat ja Suomen ulkopuolella.

Lahden työttömyysluvut pysäyttävät

Lahdessa työttömyysaste oli tammikuussa 14,1 prosenttia. Vuoden takaisesta Lahden työttömyysaste pieneni 1,3 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Joensuussa työttömyysaste oli 13,5 prosenttia. Vähennys vuodentakaisesta oli 2,4 prosenttiyksikköä.
12 suurimman kaupungin työttömyysvertailussa kolmantena on Kouvola (12,8). Seuraavina tulevat Jyväskylä (12,1), Pori (12,1), Turku (11,9), Oulu (11,7), Tampere (11,4) ja Kuopio (10,4). Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste on alle koko maan keskiarvon, joka oli tammikuussa 9,6 prosenttia. Helsingissä työttömänä oli tammikuussa 9,1, Vantaalla 8,6 ja Espoossa 7,9 prosenttia työnhakijoista.

Syitä on monia. Silti nyt ei voi enää odottaa, vaan on tehtävä sellaisia toimenpiteitä, joilla on aidosti vaikutusta. Myös omaan peiliin pitää katsoa. Työllisyyspalveluissa on resursseja mutta, miten kokonaisuutta johdetaan ja kuka on todellinen portinvartija? Olemme edelleen aivan liian organisaatiolähtöisiä – avain kuten SOTE – sektorillakin. Asiakasrajapintaan pitää molemmissa löytää uusia ratkaisuja ja se kuuluisa tietojärjestelmä, jolla kokonaisuutta johdetaan ja tuloksia seurataan. Työministeriössä tätä on kehitetty, mutta siitä ei sitten tullutkaan sitä mitä piti. Olen pyytänyt työvoimaviranomaisia kokoamaan kaikki toimijat yhteen, jotta yhteinen tekeminen ei jää vain seminaarien tasolle.

Työllistämisen esteeksi on Lahdessa tehty myös itse lainsäädännön tulkinta täällä meillä. Tämän olemme nyt nostaneet esille ja asia pitää korjata. 1500 syrjäytyneen nuoren ”löytämiseksi” tarvitaan uusi toimenpidekokonaisuus ja rahoitusta. Sellainen on nyt olemassa, mutta rahaakin tarvitaan. Olen nyt kääntynyt valtion eli työ – ja elinkeinoministeriön puoleen, jotta saamme Lahteen sellaisen paketin, jolla työllisyyskehitys saadaan nousuun.

Ville Skinnari