Grönlanti näyttää ilmastomuutoksen totuuden

Viime viikolla sain tilaisuuden vierailla Pohjoismaiden Neuvoston kokouksessa Grönlannissa. Kokoonnuimme Pohjoismaisten kansanedustajien kanssa maan pääkaupunkiin Nuukiin. Grönlanti on maailman suurin saari, noin 2 miljoonaa neliökilometriä eli kuusi kertaa Suomen pinta-ala. Asukkaista maassa on noin 50.000, joista noin puolet asuu pääkaupungissa.

Sekä inuiitit että skandinaavit ovat asuneet Grönlannissa 1000-luvulta alkaen. Skandinaavien asutus hävisi 1400-luvun alussa ja syntyi uudelleen 1700-luvulla. Norjan erotessa Tanskasta Grönlannin alueet jäivät Tanskalle. Saaren itsehallinto on vahvistunut asteittain. Vuonna 1979 Tanska myönsi Grönlannille autonomian, ja vuonna 2008 grönlantilaisista 75 prosenttia äänesti itsehallinnon puolesta.
Strategisesti tärkeällä paikalla sijaitseva maa oli pitkään lähes suljettu muulta maailmalta. Pääelinkeinot liittyvät luonnollisesti merenkulkuun, metsästykseen ja kalastukseen. Maassa on suuria sosiaalisia ongelmia päihteiden ja huumeiden kanssa.

Hyvin harvassa paikassa maailmassa ilmastonmuutos näkyy, kuten Grönlannissa. Kaikki liittyy kaikkeen, kun puhutaan ilmastomuutoksen aiheuttamasta ekosysteemin muutoksesta. Arktisen alueen ja meren ekosysteemin muutokset ovat tosiasia, jota kukaan ei voi kiistää. Jäätiköiden sulaminen on merkittävästi lisääntynyt. 286 miljardia tonnia jäätä sulaa vuosittain ja se vaikuttaa suoraan meren ekosysteemiin. Asiantuntijat muistuttivat, että ei pidä katsoa yksittäisiä lajeja, vaan kokonaisuutta: lämpötilan lisäksi kyse on mm. jään koosta, virtauksista, valosta ja ravinteista. Kysymys on meren biologisesta tuottavuudesta.
Meren luonnonvarat ovat suurin lähde Grönlannin viennille, joka on arvoltaan noin 500 MEUR. Vuonojen merkitys on suuri, koska ne sijaitsevat jäätikön ja meren välissä. Kasvisto tarvitsee auringonvaloa ja ravinteita. Ravintorikas pohjavesi siirtyy pintaan hyödyttäen planktonituotantoa.

Merellä ilmastomuutos näkyy esimerkiksi turskan kohdalla. 1960-luvulla turska on yleinen kala, jota saatiin jopa 500.000 tonnia. 1970-luvulla sen kanta romahti. Syyksi luultiin ylikalastusta. Todellinen syy oli meren lämpötilassa. Katkarapu on tullut tilalle tärkeänä vientituotteena. Samoin makrilli. Kylmä merivirta pitää kuitenkin makrillin etelämmässä.

Arktinen alue on valtava ja ilman yhteistyötä sen valvominen ja pelastustehtävien toteuttaminen olisi mahdotonta. Arktinen kommando vastaa Grönlannin puolustuksesta. He näkevät ilmastonmuutoksen monella tavalla. Arktinen maantiede on muuttunut, kun jää on sulanut Grönlannin pohjoispuolelta. Esimerkiksi Maersk – yhtiö haluaa kuljettaa rahtia Koillisväylää pitkin Aasiaan. Resurssit ovat kuitenkin tiukalla. Pelastaminen jäätävästä merestä on vaikeaa. Ilmaston muutoksen toinen puoli on, että se auttaa pitämään reitit auki, jotka ovat ihmisille elintärkeitä. Arktinen neuvosto on yhteistyön tärkeä alusta.
Suomi on ajanut aktiivisesti taistelua mustaa hiiltä vastaan. Ei tarvitse mennä kuin Kuolan niemimaalle, kun näkee, miten hiili on vaikuttanut luontoon. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nostanut asian esille usein viime aikoina tapaamisissaan Venäjän ja Yhdysvaltojen päämiesten kanssa. Suomella on tarjota jäämurto-osaamisen lisäksi paljon teknologista osaamista arktiselle alueelle esimerkiksi navigoinnissa. Väisäla on tästä hyvä esimerkki.

Arktinen alue tarvitsee aitoa yhteistyötä ilmastomuutoksen hidastamiseksi. Siksi meidän tulee Suomena olla erityisen aktiivisia. Arktisen Neuvoston lisäksi meidän tulee vaikuttaa asiaan EU:ssa ja Pohjoismaisella tasolla. Suurin haaste on suurimpien saastuttajien mukaan saaminen. Presidentti Trumpin asenne ilmastomuutosta kohtaan ei ainakaan paranna globaaleja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Venäjällä olisi tärkeää saada ympäristöprojekteja liikkeelle, mutta Krimin jälkeinen poliittinen toimintaympäristö vaikuttaa tässäkin asiaan. Monet rahastot ovat nyt Venäjälle kiinni johtuen talouspakotteista. Toivottavasti näemme tässäkin suhteessa vielä jonain päivänä sellaisen kansainvälisen kriisinratkaisun, joka mahdollistaa ympäristön suojelun, koska se ei enää voi odottaa.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO