Yksityiset hoivayhtiöt irtisanovat sopimuksensa perusterveydenhoidosta

Tärkein kysymys hoivayhtiöissä kuuluu juuri nyt: Tiedettiinkö Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymässä etukäteen, että suuret ylikansalliset toimijat kuten Attendo, Mehiläinen ja Esperi Care uhkaavat ja haluavat irtisanoa sopimuksensa, vaikka ne ovat voimassa 1.4.2023 saakka? Jokainen tietää, että suurille kansainvälisille terveystoimijoille on tärkeää vain raha. Suurin virhe Päijät-Hämeessä tehtiin silloin kun annettiin tuki yhteisyrityksen sananvallalle. Kantavatko Lahden ja Päijät-Hämeen poliittiset päättäjät nyt vastuun alueen hyvinvointipalveluista nimenomaan perusterveydenhoidon osalta?

Kansainväliset terveystoimijat nauravat nyt partaansa, sillä he kykenevät poimimaan rusinat pullasta ja keskittyvät erikoissairaanhoitoon ja jättävät köyhät ja vanhukset hoitamatta uhkaamalla mm. PHHYKY:ä pitkäaikaisten sopimusten purkamisella ja irtisanomisilla. Erityisen röyhkeää on ollut nimenomaan Attendon toiminta. Se on häikäilemättömästi osoittanut rahan mahdin ja röyhkeytensä ja lähettänyt varoituksia irtisanomisistaan suoraan vanhuksille ja heidän omaisilleen. Tämä toiminta muistuttaa syndikalismia ja osoittaa, että Attendon tärkein tehtävä onkin ajaa suomalainen hyvinvointivaltio alas Amerikan malliin. Terveys ei voi olla Suomessa bisnestä, vaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista turvaa kaikille kansalaisille. Sen pitäisi olla perustuslaillinen oikeus, kuten sananvapauskin lain edessä.

Onneksi kuntaministeri Paatero on uskaltanut tulla poterostaan ulos ja tyrmätä hoivayhtiöiden hyvinvointialueiden lisärahavaatimukset kiristyksenä. Tehty hoitajamitoitus on kunnille haastava, sillä monet katsovat, että ensi vuodeksi hyvinvointialueelle on budjetoitu rahaa riittämättömästi. Nyt rahoituksen pohjana on uudet kuntien taloustietojen mukaan siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset. Tähän tasoon on tehty nyt kuuden prosentin korotus eli lisätty 1,3 miljardia euroa. Paatero totesi napakasti:” Meillä on muitakin avoimia kysymyksiä, kuin inflaatio, korona ja palkkakustannukset.” Kaikkea seurataan ja neuvotella voidaan, mutta sopimuksista on silti pidettävä kiinni, totesi Paatero.

Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist mukaan nykyiset sopimukset ovat liian pitkäkestoisia ja hoitajamitoitus liian vaativa. Paateron mukaan lausunto on hämmästyttävä, sillä hän ei voi mitenkään ymmärtää, miten hoitajamitoituksen nostaminen 0,60 hoitajasta 0,65 voisi nostaa kustannuksia niinkin radikaalisti, että siitä aiheutuisi 20-30 prosentin korotukset.

Olisi ollut erittäin perusteellista käydä tämä keskustelu myös Suomessa perinpohjaisesti ennen kuin ryhdyttiin luomaan näitä yhteisyrityksiä kunnallisten hyvinvointitoimijoiden kanssa. Nyt suuret terveyspääomat ja voitot siirtyvät Suomesta verottomina ja laillisten verokikkailujen ansiosta veroparatiiseihin, joihin Suomen verottajalla ei ole mitään asiaa. Kyseessä on ns. kansallinen moraalinen vastuu ja ihmisoikeudet. Miksei tätä periaatteellista keskustelua koskaan käyty oikein kunnolla Suomessa? Suomen eri paikkakunnat ovat erilaisia ja niissä noudatetaan sellaisia hyvinvointisopimuksia, jotka on tehty silmällä pitäen Suomen kansalaisten yhdenmukaista kohtelua. Tämän ohje pitää olla selkeä lähtökohta, jolla Suomen suurin terveystoimi toteutetaan.

Attendo on Pohjoismaiden suurin hoiva-alan yhtiö. Se on listautunut Tukholman pörssiin. Täällä Päijät -Hämessä sillä on 11 hoitokotia. Esperi konsernin emoyritys on Irepse Oy, jonka enemmistöosakas on sijoitusyhtiö Triton, vähemmistöosakkaina ovat mm. Danske Bank ja SEB pankki sekä eläkeyhtiö Ilmarinen.Mehiläisen pääomistaja on CVC-Capital Partnersin hallinnoimat rahastot. Sen omistajiin kuuluvat myös LähiTapiola-ryhmä, Valtion eläkerahasto, Apteekkien Eläkekassa ja Valtion Eläkekassa sekä yhtiön johto.

Tätä omistusta tutkiessa ei voi välttyä siltä ajatukselta, että terveydenhoidon kustannukset Suomessa tuntuvat siirtyvän täältä pois yhteiskuntamme hyväksyvällä tavalla. Olisiko nyt oikea aika tarkastella näitä vielä kerran kansantaloudellisesta näkökulmasta?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO