Tällä viikolla on lapsen oikeuksien viikko. Tämän vuoden teema on turvallinen tulevaisuus. Turvallinen elämä on lapsen oikeus ja lapsia on kaikissa olosuhteissa suojeltava ensisijaisesti. Lasten ja nuorten turvallisuus muodostuu turvallisesta ympäristöstä, turvallisista ihmissuhteista ja omasta turvallisuuden kokemuksesta. Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa: turvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi lainsäädännöllä, liikennesuunnittelulla, perheitä tukemalla ja syrjinnän vastaisella työllä. UNICEFin teettämän kyselyn mukaan lähes joka kolmas Suomessa asuva nuori kokee, ettei hyvästä tulevaisuudesta ole helppo unelmoida. Korona on myös tehnyt tässä osansa.
Moni lapsi pelkää kiusatuksi tulemista ja yksin jäämistä. Turvallinen koulupäivä on jokaisen lapsen oikeus. Aikuisen tulee aina puuttua kiusaamiseen. UNICEFin kysely kertoo karua faktaa; haastatteluun vastanneista lapsista 69 % oli kokenut kiusaamista tai väkivaltaa koulussa. Kouluväkivallasta kärsivät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset, toimintarajoitteiset ja lastensuojelun sijoittamat lapset tulevat muita useammin kiusatuiksi.
Lasten epätasa-arvoinen kohtelu ja hyväksikäyttö rikkovat lapsen oikeuksia. Lapset kohtaavat yhä stereotypioita ja syrjintää sukupuolen, ihonvärin tai vamman takia. Esimerkiksi tytöt ja vammaiset lapset jäävät todennäköisemmin koulutuksen ulkopuolelle. Lapset kohtaavat jokaisessa maassa myös väkivaltaa, riistoa ja hyväksikäyttöä – usein paikoissa, joissa lasten pitäisi olla eniten suojassa, kuten kotona ja koulussa.
Lapsi ei voi oppia, jos kasvuympäristö ei ole turvallinen. Heikoimmassa asemassa olevien lasten koulunkäynti on ilman väkivallan uhkaakin usein haastavaa. Meidän vanhempien rooli on keskeinen, mutta joskus hyväkin vanhempi on voimaton, jos lapsen tai nuoren mieli järkkyy. Siksi tukiverkoston ja palveluiden pitää toimia, oikea-aikaisesti ja nopeastikin.
Lahdessa järki voitti ja koulutuksesta ei leikattu, kuten suunniteltiin. Saan paljon huolestuttavia viestejä opettajilta jaksamisesta, mutta myös siitä että alan vaihto on käynyt mielessä, kun ei jaksa enää. Sosiaali – ja terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän jaksaminen on varoittava esimerkki myös sivistystoimeen. Siksi henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen pitää tarkoittaa muutakin kuin valtuustostrategian kauniisti kirjoitettua otsikkoa. Ja siksi hallitus tuki kaupunkeja miljardeilla koronan aikana että koulutuksesta ei tingitä.
Ville Skinnari
Hei,
tämä kirjoitus antaa aivan virheellisen kuvan Lahden perusopetuksen tilanteesta. tämä kojta tulisi oikaista:” Lahdessa järki voitti ja koulutuksesta ei leikattu, kuten suunniteltiin.”
kauounginhallituksen esitys on 1,15M€ leikkaus perusopetukseen. Sitä ei ole peruttu, se lukee TA-esityksessä ja siitä päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto 28.11.2022.