Ylivelkaantuminen tarvitsee ratkaisuja

Kävimme alkuviikosta eduskunnassa ajankohtaisen keskustelun ylivelkaantumisesta. Viime vuosina velkaantumiseen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet suorastaan hälyttävästi ja maksuhäiriömerkintöjen määrä on kivunnut ennätyslukemiin. Numeroina ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että viime vuonna suomalaiset saivat lähes 1,9 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Velkaantuminen on moniin elämän osa-alueisiin vaikuttava ongelma, jonka täytyy pystyä pysäyttämään.

Tämän toteuttamiseksi kuluttajien velkaongelmien ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen on otettu myös hallituksen asialistalle. Hallitusohjelmaan on linjattu lukuisia tilanteeseen puuttuvia kirjauksia, kuten maksuhäiriömerkintöjen kestoajan lyhentäminen ja positiivisen luottorekisterin käyttöönotto. Jälkimmäisellä tarkoitetaan järjestelmää, johon kirjataan maksuhäiriömerkintöjen ohella muut henkilön talouteen vaikuttavat häiriömerkinnät. Maksukyvyn, luottojen hoitamisen ja luottoluokituksen kirjaamisen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva henkilön maksukyvystä. Lisäksi äskettäin tiukennetun kuluttaja- ja pikaluottoja koskevan sääntelyn tehokkuutta aiotaan seurata ja tehdä siihen tarvittaessa lisää kiristyksiä. Viime vuosina pikavippejä on mainostettu aika härskisti myös nuorten kohderyhmälle. Koska tällaiset epäeettiset mainokset voivat olla hyvinkin haitallisia, on hallitusohjelmaan kirjattu aggressiivisen markkinoinnin hillitseminen.

Ylivelkaantuminen on ongelma, jonka hoidossa näkökulma tulisi siirtää luotonantajista velkaantuneisiin ihmisiin. Yllämainittujen hallitusohjelman keinojen lisäksi olisi aiheellista vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia hallita omia velkojaan. Nykyteknologia mahdollistaisi esimerkiksi kaikkien velkojen saamisen yhteen näkymään, jolloin ihminen näkisi kännykkänsä näytöltä tai muulta ruudulta lainojensa kokonaisuuden, niiden eräpäivät, jolloin hän voisi nykyistä paremmin tietää milloin pitää pyytää eräpäivän siirtoa tai hakea velkajärjestelyä. Tämä toisi ihmisille enemmän ymmärrystä omasta tilanteestaan. Lahti voi olla edelläkävijä tässä asiassa esimerkiksi Hyvinvointiyhtymä ja Lahti Energia voisivat näyttää mallia. Näin raha ei valuisi perintäyhtiöille. 

Lopuksi vielä Lahdelle tärkeästä asiasta. Me Etelä-Lahden Sosiaalidemokraatit ilmaisimme torstaina selkeästi kantamme Lahti Energian tilanteesta: Lahden kaupungin ei tule luopua Lahti Energian sataprosenttisesta omistuksesta, vaan omistaja-arvoa tulee kehittää pitkäjänteisesti yhteistyössä omistajan ja Lahti Energian johdon kanssa. Lisäksi Lahti Energian tulee olla aktiivinen uusien liiketoimintaratkaisujen kehittäjä ja tarjoaja sekä jatkossakin kestävän kehityksen suomalainen ja eurooppalainen edelläkävijä.  Tämä on Lahden ja lahtelaisten etu.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO