Olen kirjoittanut ja puhunut paljon liikunnan, kulttuurin eli sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkityksestä. Pääministeri puhui meille valtion liikuntaneuvoston kokouksessa, että otetaan tavoitteeksi säästää miljardi euroa liikuntaa ja hyvinvointia lisäämällä. Se on hyvä tavoite.
Viime viikolla saimme asiantuntijatyöryhmämme mukaisen vastauksen hallitukselta. Harry Harkimon johtaman työryhmämme esitys uudesta 20 miljoonan euron rahoituksesta uudelle olympiarahastolle etenee. Tavoitteena on turvata nuoren ja lahjakkaan urheilijan polku aina maailman huipulle saakka. Rahoituksen ehtona on, että yksityinen sektori tulee mukaan vastaavalla summalla. Näin saamme Suomeen vihdoin parhaat ammattivalmentajat, lääkärit, fysioterapeutit ja muut asiantuntijat tekemään työtä yhdessä urheilijan kanssa. Toivottavasti uusi rahoitus tuo myös Lahteen ja Päijät-Hämeeseen mahdollisimman monelle nuorelle lahjakkuudelle mahdollisuuden keskittyä urheiluun. Urheilulukion ja koko koulusektorin pitää olla tässä aktiivinen ja hyvä kumppani ja sitä olemme olleetkin.
Tiistaina olin puhumassa Helsingissä Suomen Vapaa- ajan Kalastajien ja Kalatalouden keskusliiton yhteistyökokouksessa. En lämpene hallituspuolueiden halukkuudelle avata kalastuslaki uudestaan. Lakia uudistettiin vastikään ja olisi kohtuutonta tässä vaiheessa lähteä esittämään kalastusmaksuja yli 65-vuotiaille.
Toimin Suomen Vapaa-ajan Kalastajien puheenjohtajana. Järjestönä vastustamme kalastuslain avaamista ja uusia maksuja. Eläkeläisiin kohdistettujen maksujen sijaan hallituksen tulisi kiinnittää erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi. Yli 65-vuotiaiden oikeus kalastaa ilman kalastohoitomaksua on ollut SDP:n tahto ja näin se tulee olemaan jatkossakin. Uusi laki astui voimaan vuoden 2016 alusta. Eläkeläiset ovat puolestaan olleet vapautettuja kalastusmaksuista vuodesta 1997 lähtien. Asiasta käytiin kovaa debattia eduskunnasta lain uudistamisen yhteydessä.
Tässäkin tulisi ajatella uudella tavalla. Eläinsuojelun ja kestävän kalastuksen näkökulmien kehittämisen lisäksi painopiste pitää olla harrastajamäärän lisäämisessä. Enemmän harrastajia tarkoittaisi enemmän tuloja. Otetaan laskuharjoituksena, että noin 100.000 suomalaista maksaa kalastuksenhoitomaksuna 45 euroa per kalenterivuosi. Olisiko vaihtoehtona että 200.000 ihmistä maksaisi 30 euroa? Se olisi lyhyelläkin matikalla aika paljon enemmän. Sama kaava toteutuu tietenkin kaikessa harrastamisessa.
Olin myös yllättynyt siitä, kuinka moni – tai kuinka harva – suomalainen nuori tunnistaa yleisimmät kalalajit. Lasten ja nuorten luontosuhteen kehittäminen on yhteinen haaste. Liian monet nuoret ovat etääntyneet luonnosta. Se on tarkoittanut samalla vieraantumista esimerkiksi kalastuksen harrastamisesta. Kalastajamäärät ovat laskeneet koko 2000-luvun, mutta trendi näyttää taittuneen viime aikoina. Kalastusharrastus lisääntyy erityisesti alle 10-vuotiaiden ja yli 45-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa.
Ville Skinnari