Sunnuntaina juhlimme äitejä. Äidit ovat juhlansa ansainneet. Tuntuu välillä siltä, että äitien ja äitiyden arvostus ei ole sillä tasolla, jolla sen tulisi olla. Siksi on hyvä, että näin toukokuun toisena sunnuntaina muistetaan äitejä. Tällöin mm. tasavallan presidentti huomioi joitakin äitejä ansiomitalilla. Sekin viestii, kuinka äidit ovat tärkeitä.

Äitiys koskettaa meitä kaikkia, sillä jokaisella meillä on äiti. Äiti voi olla biologinen äiti tai kasvattajaäiti. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla äidiksi tai vanhemmaksi. Se voi olla raskas asia niille, joiden kohdalle tällainen osa on annettu. Toisaalta äitiyttä voi toteuttaa myös ilman omia biologisia lapsia. Moni tämän ajan lapsi kaipaa turvallista vanhempaa elämäänsä. Äitiyden ja vanhemmuuden tarve näkyy nuorten turvattomuudessa ja pahoinvoinnissa.

Äiti-sanaan liittyy paljon kauniita mielikuvia. Siksi esimerkiksi Jesajan kirjassa Jumala sanoo: ”Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä teitä lohdutan.” Näiden mielikuvien tähden mm. maata sanotaan toisinaan äidiksi. Näin vaikkapa virressä: ”Päivästä päivään, äiti maa, ruokkia jaksat, kukoistaa, kiitä Herraa!” Myös kirkkoa ja seurakuntaa on sanottu äidiksi. Näin kuvat äidistä ruokkijana ja huolenpitäjänä liittyvät maahan ja seurakuntaan.

Siksi kiitetään äitejä ja siunataan heitä! Olkaa siunatut äidit!

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune