Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa


Ylilääkäri Harri Pikkarainen on vasemmistoliiton ehdokas huhtikuun eduskuntavaaleissa. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.

Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Varallisuuserot ovat suurentuneet jo parikymmentä vuotta ja kaikilla ei ole enää tasapuolista lähtökohtaa elämälle. Ns. kovat arvot valtaavat keskustelua ja asenteita: kunkin pitäisi pitää huolen itsestään, luodaan suorituspaineita jo alakoulusta alkaen ja oman edun tavoittelua pidetään hyveenä. Nämä tekijät johtavat mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja syrjäytymiseen. Samanaikaisesti kun väestö vanhenee, niin on työtä tekeviä koko ajan vähemmän, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muuta hyvinvointiyhteiskunnat peruspilarit ovat uhattuna. Onneksi on runsaasti hyviä ihmisiä ja useiden tavoitteet ovat yhteinen hyvä. Julkinen keskustelu ei näitä ikävä kyllä pääosin huomioi.

Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Pitää kriittisesti arvioida mihin rahamme käytämme. On paitsi arvokysymys niin tulevaisuutemme vuoksi erinomaisen tärkeää kohdistaa rahat hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta pitkäjänteisesti lisääviin asioihin. Köyhdyttäminen, vastakkainasettelu ja syrjäytyminen eivät lisää vakautta tai tuo hyvinvointia. Nyt pitää tehdä kaikkemme, jotta etenkin sote-palveluissa riittää työvoimaa: palkkauksen pitää vastata työtä, työolojen kunnollisia ja uutta työvoimaa pitää hankkia kaikin keinoin aktiivisesti. Työllisyyden tukeminen tuottaa pitkällä tähtäimellä huomattavasti enemmän kuin suuryritysten verohelpotukset tai veronkierron salliminen.

Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Pitää siirtyä lasten omaehtoisesta oppimisesta takaisin opettamiseen. Lasten ja nuorten yksilölliset piirteet pitää huomioida opetuksessa eikä tasapäistää kaikkia. Pitää kuulla opettajia/ kasvattajia ja antaa heidän näkemyksiensä vaikuttaa työn sisältöön ja opettamistapoihin. Samanaikaisesti pitää mahdollistaa lasten ja nuorten normaali kehittyminen ilman tulostavoitteita. Lasten pitää saada leikkiä ja nuorten harrastaa ja sosiaalistua. Sosiaalistumisen kautta kasvetaan yhteiskunnan jäseniksi ja opitaan toivotut toimintatavat, työn arvostus ja saadaan mielekkäitä ystävyyssuhteita.

Perustele näkemyksesi Natosta?
– En ole ollut tekemässä päätöstä Natoon liittymisestä, mutta kun päätös on tehty, pitää siitä rakentaa Suomen näköinen Nato-ratkaisu. En kannata esimerkiksi Naton tukikohtia Suomeen – saatikka ydinaseita. Meillä on onneksi ollut puolustuksen perusrakenne kunnossa: laaja reserviläisarmeija ja Länsi-Euroopan suurin tykistö. Viime aikojen tullut ikävä kehitys on tämän osoittanut olleen kunnossa. Oma puolustus olisi riittänyt pitkälle ilman sotilaallista liittoutumistakin. Näistä oman uskottavan puolustuksen elementeistä ei pidä luopua jatkossakaan, vaikka puolustusyhteistyö Naton kanssa syvenisikin. Emme tiedä minkälainen maailma on 20 vuoden päästä.

Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Iäkkäitä itseään ja heidän läheisiään pitää kuulla, kun heille suunnitellaan palveluita. Periaatteellinen pari vuosikymmentä sitten tehty poliittinen päätös siitä, että kaikki pitää hoitaa kotona on osoittanut jo virheellisyytensä. Itse kullekin pitää suunnitella yksilöllisesti minkälaisia palveluita tarvitaan ja nämä suunnitelmat pitää tehdä ennakoivasti, kun toimintakyky on vielä hyvä. Tällöin vältymme yllätyksiltä. Käyttäisin joustavasti erilaisia palvelutyyppejä: omaishoitoa, pysyvää hoivaa, erilaisia tuettuja asumismuotoja ja kotiin vietäviä palveluita. Näihin tulee yhdistää sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä ylläpitäviä palveluita ennaltaehkäisevästi. Näissä palveluissa tulee yhdistää yhdistystoimintaa, vapaaehtoispalveluita, julkisia palveluita ja tukevina toimintoina yksityistä pienyritystoimintaa. Suurten hoivajättien määräävää asemaa sosiaali- ja hoiva-aloilla tulee välttää ja nykytilanteessa jopa osin purkaa. Määräävä asema markkinoilla aiheuttaa hintojen suurenemista.

Miten sote-uudistus onnistui sinun mielestäsi?
– Sote-uudistus on vasta alussa. Viime vuosi oli käytännön suunnittelua ja toiminta alkoi vasta 1.1.2023. Ensimmäisen arvioinnin voi tehdä vasta muutaman vuoden kuluttua. Mutta kuten kaikissa uudistuksissa, on mahdollisuus myös epäonnistua, mikäli toiminta lähtee väärillä urille. Tavoitteista pitää pitää tiukasti kiinni: kustannusten kasvun hillintä ja terveyserojen kaventaminen. Toimintakyky ei ole vain jo töissä olevien etuoikeus. Pitää puuttua rakenteisiin, jotta voidaan keskittyä vain kaikkein vaikuttavimpiin keinoihin – kaikkeen ei ole varaa. Jo tullut hyvä muutos on se, että nyt toimintaa ohjaa demokraattisesti valittu aluevaltuusto. Hallinto ei kuitenkaan saa paisua ja asiantuntijuutta pitää hyödyntää. Siirtymävaiheessa kustannukset aina suurenevat, mutta lopullinen hyvinvointitavoite onkin kymmenien vuosien päässä. Oleellista on yhteistyö kuntien kanssa: mikäli liikuntapalvelut eivät ole kunnossa, on vaikea vaikuttaa pitkäaikaiseen toimintakykyyn ja terveyteen vain paikkaamalla seurauksia.

Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Työllisyyttä tulee tukea kaikin keinoin. Nuorten pitää päästä työelämän kylkeen jo mahdollisimman nuorena: tulee osallisuuden tunne ja saa omia tuloja. Ei syrjäydytä ja jäädä erilaisista tuista riippuvaisiksi. Ja kun saaduilla tuloilla pärjää, niin jää varaa myös kuluttaa, joka tukee yritysten toimintaa. Mikäli on runsaasti työttömyyttä ja köyhyyttä, ei ole kulutustakaan. Pitää katsoa tulevaisuuteen ja satsata kansallisesti sellaiseen strategiaan, joka on tulevaisuudessa maailman trendi: mikäli se on uusiutuva energia tai digitaalinen kehitys, tulee siihen panostaa. Harvan maan talous pärjää, mikäli se ei uudistu maailman mukana, vaan pitää kiinni vanhasta. Panostukset pitää panna pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan, jolla saadaan kotimaista työllistymistä ja tuotantoa, ulkomaisten suuryritysten sijaan.

 Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Pitää päästä eroon lobbareiden avulla tehtävistä aluepoliittisista päätöksistä. Mikäli jokin ratauudistus esimerkiksi selvitysten mukaan maksaa moninkertaisesti enemmän kuin toinen ilman merkittävää hyötyä, niin pitää valita kokonaishyödyllisin ratkaisu. Hyvä esimerkki tästä on ns. Itärata, jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka Savonradan oikaisu Mikkeli-Heinola-Lahti (-Helsinki) maksaisi kolmasosan ja olisi huomattavasti nopeammin toteutettavissa. Noille miljardeille löytyisi varmasti muutakin käyttöä. Tieverkoston perusparantamisten kaula kasvaa koko ajan. Tiet pitää pitää sellaisessa kunnossa, että niillä on turvallista liikkua. Rata-ja tiehankkeissa pitää aina muistaa, että ne eivät ole ainoastaan kuluerä, vaan yhteiskunnan palveluita kansalaisilleen sekä merkittäväkin työllistäjä. Mutta etenkin suurissa ja pitkäaikaisissa hankkeissa pitää pitää huolta, että kustannukset eivät karkaa, kuten nykyään julkisissa hankkeissa tapaa käymään. Budjettien pitää olla realistisia ja hankkeiden toteuttajien mahdollisuus lypsämiseen sopimusteknisesti estettävä.

 Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Kävisin tiukkiin toimiin etenkin nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Käyttäisin asiantuntijuuttani hyödyksi, että sote-uudistus ei lähtisi väärille urille, vaan puututtaisiin jo perustason rakenteisiin rajallisten resurssien kohdentamiseksi oikein, jotta kaikkien terveys paranisi tasa-arvoisesti.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
Huhtikuun eduskuntavaalit kiinnostavat lahtelaisia
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: En etsi valtaa loistoa joululaulu on myös aito rukous
Mika Heinonen: Päihteidenkäyttö ei saa olla läsnä siellä, missä lapset ovat päiväkodissa ja koulussa
Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana
Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
ARKISTO